Lue keskustelun säännöt.
Olen ymmärtänyt, että minä olin suhteessa se räjähtelijä, jonka myötä exästäkin tuli semmoinen
04.07.2023 |
Hän oli alussa tasasempi, puhui nätisti jne. Minä taas suuttuessani päästelin suustani mitä tahansa. Häivyin ovet paukkuen jne. Ex sitten vuosien mittaan muuttui samanlaiseksi, tai oikeastaan vielä paljon pahemmaksi.
Nyt eromme jälkeen hänellä uusi nainen joka on tosi tasanen ja rauhallinen, ei räyhää, ennemmin itkee. Joten exäkin voi olla tasasempi eikä hänen tarvitse enää räyhätä.
Eli, on ollut täysin oikeassa sanoessaan, että kaikki on nyt paremmin kun minä olen pois. Ja lapsetkin onnellisempi.
Ikävä kyllä, lapsista on kasvanut vuosien mittaan varsin räiskyviä persoonia, mutta varmasti hekin tässä tasaantuvat kun heidän toinen koti nyt rauhallinen ja tasanen. Isä seesteinen, mitä ei ole aiemmin ollut.
On ollut kova pala ymmärtää tämä. Mutta, sitähän tämä elämä on. Kasvua ja oppimista, ymmärrystä omasta itsestä.
Syytä on ollut minussa hyvin paljon. Olin myös melkonen kontrollifriikki, tein lähes kaiken yksin, enkä sitten osannut enää relata. Ehkä en lopulta edes antanut toiselle tilaa tehdä? En ainakaan enää osannut pyytää apua, oli helpompi vaan tehdä itse. Ja jotta kaikki tuli hoidetuksi, tuli elämästä suorittamista. Ja silti koin jatkuvasti etten tehnyt tarpeeksi, enkä ollut oikeanlainen.
Tämäkin tainnut olla eniten omien korvien välinen vika.
No, nyt yksin on hyvä. Teen matkaa itseeni, ja opettelen ymmärtämään kuka minä olen ja mitä minä haluan.
Olen ollut nipo päällepäsmäri.
Ilmankos tulin petetyksi ja jätetyksi. No, onnellisempi olen nyt yksin. Mutta, jos olisin ollut suhteessa erilainen, olisinko voinut saada onnellisen suhteen, ehjän ydinperheen jossa kaikilla olisi ollut hyvä olla?
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoja oivalluksia. On hyvä, että olet mennyt itseesi ja pohtinut asioita.
Muistathan kuitenkin olla syyllistämättä itseäsi liikaa. Et ole vastuussa toisen, aikuisen ihmisen käytöksestä. Ehkä, jos exäsi olisi oikeasti tasanen ja rauhallinen ihminen, olisi hän vuosien saatossa rauhoittanut sinut?
Parisuhdedynamiikat vain on tuollaisia. Jotkin piirteet voimistuvat yhdessä ollessa, jotkin toiset peittyvät tai niitä joutuu peittelemään. Ei se ole kenenkään yhden vika tai syy, kun kaksin arkea jaetaan. Se on kuitenkin niin, että molemmat suhteessa olijat myös roolittavat toisiaan ja edesauttavat niiden toistensa roolien syntymistä. Ehkä miehelle sopi vallan mainiosti että sinä teit enemmän ja hänen ei vaikka tarvinnut miettiä ja pohtia päätöksiä, kun mentiin sinun päätösten mukaan. Ja siinäpä myös vastuu siitä päätöksestä jäi hänen kannalta kätevästi sinun harteille.
Parempi pysyäkkinyksin. Helppohan se on nyt olla riitelemättä, kun ei ole ketään kenen kanssa riidellä. Todennäköisesti sama jatkuu kuitenkin jos saat jonkun uuden nyrkkeilysäkin kotiisi pyörimään.
Voi olla että exäsi on edelleenkin räjähtelijä. Minuun ainakin tuntuu jääneen pysyväksi tiettyjä juttuja edellisestä suhteesta, mitä ei sen alussa ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdedynamiikat vain on tuollaisia. Jotkin piirteet voimistuvat yhdessä ollessa, jotkin toiset peittyvät tai niitä joutuu peittelemään. Ei se ole kenenkään yhden vika tai syy, kun kaksin arkea jaetaan. Se on kuitenkin niin, että molemmat suhteessa olijat myös roolittavat toisiaan ja edesauttavat niiden toistensa roolien syntymistä. Ehkä miehelle sopi vallan mainiosti että sinä teit enemmän ja hänen ei vaikka tarvinnut miettiä ja pohtia päätöksiä, kun mentiin sinun päätösten mukaan. Ja siinäpä myös vastuu siitä päätöksestä jäi hänen kannalta kätevästi sinun harteille.
Sopi tai ei, niin miehellä ei ollut muita vaihtoehtoja. Ei kai se kovin hyvin sopinut, kun lähti lätkimään yhteisistä lapsista huolimatta.
Kyllä miehellä oli muita vaihtoehtoja. Vuosien saatossa kaikki jäi harteilleni, ja siitä tuli lopulta tapa. Lopulta toinen oli vain edessä ja haitalla arjessa. Jos mies olisi alusta alkaen osallistunut, olisi tilanne voinut olla eri? Kukapa sen tietää.
Jos kuitenkin olisi sanonut, tai vaikka tehnyt ruuan valmiiksi sohvalla makaamisen sijaan, olisi hän sen tietysti voinut tehdä. Hän mielummin tuli töistä ja meni sohvalle odottamaan valmista ruokaa, minä tulin töistä, tein ruuan, lähdin kuskaamaan lapsia harrastuksiin, tulin kotiin, tein iltapalan ja sen jälkeen en jaksanut lähteä miehen kansaa lenkille, ja olin huono puoliso. Mies joko makasi kokoajan sohvalla, tai puuhasi omia juttujaan. Ja tämä toistui, päivästä ja vuodesta toiseen. Enkä osannut enää lopulta relata yhtään. Lomatkin olin väsynyt, loppuun rutistettu rätti.
Minä todellakin aion olla jatkossa yksin. Yksin on parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtavaa itsetutkiskelua!
Kuten joku jo sanoikin, älä kuitenkaan syytä itseäsi liikaa siitä minkälainen toinen ihminen on ollut suhteessanne. Te ette vaan sopineet yhteen. Ja jonkun muun kanssa tilanne on aivan eri, jotkut ihmiset saa toisistaan parhaat puolet esiin, jotkut ne huonot.
Ero oli kuitenkin hyvä asia, koska exän kanssa yhdessä ruokimme toistemme huonoja puolia ja kodissamme kaikilla oli huono olla.
Nyt lapsillamme on kaksi onnellista, tasaista kotia. Tai, äidin kotona välillä päästetään tunteita ulos ärräpäiden muodossa. Mutta myös pyydetään anteeksi ja halataan. Isän luona on mukavan tyyntä ja tasasta.
Ja se, että itse joudun pysähtymään asioiden äärelle ja miettimään näitä tekee hyvää. Kun aikaa kuluu, oivalluksia tulee jatkuvasti lisää.