Onko asunnon ostaminen uudesta taloyhtiöstä ollut riski?

Paskooko karhu metsään? Onko vesi märkää?

Eläminen ja velka on ollut 25 vuotta halpaa 1990-luvun alun laman jälkeen. Meille on kasvanut pari sukupolvea ihmisiä joille kaikki raha on yhteistä ja halpaa ja kaikki omaa kotia myöten tuottaa voittoa ennen pitkää. Ne ajat ovat nyt ohi eikä takaisin tule vaikka kiinteistövälittäjät hokisivat mitä. Suhteellinen elintaso laskee Suomessakin.

Mulla ja puolisolla on ollut asunto uudiskohteesta. Siinä oikeastaan toteutui ne kauhukuvat, miksi ei suositella uudiskohteen hankintaa. Korjauksia taloyhtiössä oli aluksi noin viiden vuoden sisään, ne lähinnä menivät rakennuttajan piikkiin. Mainehaittaa taisivat samalla tuoda koko taloyhtiölle.

Emme enää asu kyseisessä taloyhtiössä. Olemme myös ottaneet opiksemme, jatkossa ei hankita uudiskohdetta.

No kyllä ostaja saa syyttää itseään, jos ei ole tajunnut, että uudiskohteen "oikea" myyntihinta on myyntihinta + rahoituslainan osuus. Toki herää kysymys, miksi on alunperin menty moiseen järjestelmään, jossa uuden asunnon myyntihinnasta niin iso osuus on rahoituslainaa. Mun mielestä taloyhtiölainaa pitäisi syntyä ainoastaan yhtiön isoista remonteista, kuten katto tai putket.

Suuri rahoituslainan osuus, surkea rakentamisen laatu, nousevat korot ja asuntojen arvonlasku = mikä voisikaan mennä pieleen...

Vierailija kirjoitti:

Mulla ja puolisolla on ollut asunto uudiskohteesta. Siinä oikeastaan toteutui ne kauhukuvat, miksi ei suositella uudiskohteen hankintaa. Korjauksia taloyhtiössä oli aluksi noin viiden vuoden sisään, ne lähinnä menivät rakennuttajan piikkiin. Mainehaittaa taisivat samalla tuoda koko taloyhtiölle.

Emme enää asu kyseisessä taloyhtiössä. Olemme myös ottaneet opiksemme, jatkossa ei hankita uudiskohdetta.

Niin ei varmaan kukaan osta asuntoa taloyhtiöstä, jossa heti valmistumisen jälkeen tehty lukuisia korjauksia. Kertoo nimittäin paljon rakentamisen laadusta. Yleisesti ihmiset haluavat uudiskohteen siksi, että sen pitäisi olla huoleton ja remonttivapaa.

Voi olla, että nykyasunnot tulevat kestämään aikaa vielä huonommin kuin 70-luvun ongelmarakennukset. Yksi tuttu rakennusalan ihminen suositteli ostamaan 90-luvun lopussa - 2000-luvun alussa rakennetun talon, sillä hänen mielestään siinä on pienimmät riskit saada käsiinsä sutta ja sekuntaa.

Ainakin meillä päin näitä uudiskohteita vielä markkinoitiin hinnalla, jossa ei näkynyt rahoituslainan osuus. Kun taas vanhoja kohteita markkinoidaan myyntihinta+velkaosuus (jos on taloyhtiölainaa jostain remontista).

Kyllähän näiden asuntojen markkinointi on ollut niin huijausta kuin olla voi. Naurettavan pienellä osuudella pääsi kiinni asuntoon, tontin osuus ilmoitettiin aina erikseen, jätti-iso yhtiölainaosuus, josta ensimmäinen vuosi houkuttimena maksettiin pelkkiä korkoja ja kirsikkana kakun päällä vuosi ilman yhtiövastiketta. Eikö ne asukkaat ymmärrä, kuka ne asunnot ja muut kulut lopulta joutuu maksamaan? Meillä on paljon nuoria, joiden ymmärrys ei riitä noin monimutkaiseen yhtälöön, koulusta valmistuneet eivät tajua esim. koroista mitään. Nyt on isoja asuntoyhtiöitä, mistä on myyty vain muutama asunto. Miten käy nyt, kun korot nousseet, asunnot eivät mene kaupaksi ja tämmöinen yhtiö ajautuu konkurssiin? Ahneesti ovat rakentaneet jättimäisiä taloja täyteen koppimaisia yksiöitä, joita ei kukaan halua.

Ja sit on nämä, jotka ostaa rakenteilla olevasta tai sellaisesta talosta, jota ei edes ole aloitettu rakentamaan vielä. Tihrustetaan vaan pohjapiirrustuksista, että näin ne huoneet voi sisustaa, ja huomataan sit asunnon valmistuttua, että makuuhuoneessa ei pysty kävelemään sängyn ympäri tai ompa tuo 30 asteen nurkka ikävä sisustaa. Kyllä ihmiset on rohkeita!