Onko parempi kertoa avoimesti vai ei, että kollega on entinen ihastus?
Jos työpaikallesi on tullut kollega, jonka kanssa olet joskun käynyt treffeillä vuosia sitten, niin onko parempi kertoa siitä puolisolle, vai ei? Onko kertominen suolan ripottelua haavoihin ja haitaksi liitollenne, vai onko se rehellistä ja kannatettavaa?
Oletetaan lisäksi, että olette puolison kanssa kuivahtaneessa, seksittömässä avioliitossa, jossa puoliso ei vaikuta enää välittävän teistä.
Onko parempi kertoa vai olla kertomatta? En tarkoita mitään salasuhteen aloittamista siis vaan sitä, että kannattaako yhteisestä menneisyydestä kollegan kanssa kertoa.
Kommentit (14)
Kertominen aiheuttaa lisäjännitteitä kotona, puolison mielessä alkaa kyteä epäily siitä, että vanha suola janottaa ennen pitkää.
Älä kerro mutta älä salailekaan jos tulee puheeksi
No mikä pointti kertomisessa, jos kyse oli vain yksistä treffeistä ja ilmeisesti yksipuolisesta ihastuksesta, ja jos kerran juttu on jo historiaa? Toki en näe kertomisessa sinänsä ongelmaakaan, koska ainakin itse ohittaisin olankohautuksella, jos kumppani kertoisi minulle tuollaista, mutta en näkisi tuota silti niin olennaisena asiana, että se pitäisi mainita.
"yhteinen menneisyys" on ehkä vähän liioitellusti ilmaistu, ainakaan niin en sanoisi.
Ei kannata ja miksi edes pitäisi? Jos asia tulisi jollain tavalla esille olisin rehellinen mutta ei ole mitään syytä kertoa siitä nyt. Menneisyys on menneisyyttä eikä yhdet tai kahdet treffit kauan sitten ole mitään.
En kertoisi. Jos asia tulee ilmi jotakin kautta, niin sanoisin että pitää paikkansa. Jos puoliso kysyisi, miksi en ole kertonut, perustelisin sillä että asia ei ole merkityksellinen.
Kertominen aiheuttaisi enemmän jännitteitä kuin kertomatta jättäminen.
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mutta älä salailekaan jos tulee puheeksi
Miten tuollainen voisi tulla puheeksi, jollei itse sitä puhetta aloita? Ei mun puoliso ainakaan multa kysele, että millaisia uusia ihmisiä mun työpaikalle on tullut tai onko siellä joku kiinnostava tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mutta älä salailekaan jos tulee puheeksi
Miten tuollainen voisi tulla puheeksi, jollei itse sitä puhetta aloita? Ei mun puoliso ainakaan multa kysele, että millaisia uusia ihmisiä mun työpaikalle on tullut tai onko siellä joku kiinnostava tyyppi.
Suomi on pieni paikka. Voi olla, että joku tuntee jonkun, joka tietää ja kertoo.
Ketään tuskin kiinnostaa. Ei täällä vauvapalstalla eikä sinun kotonasi.
Minä kertoisin, koska muuten kokisin että salailen jotain, eikä jaksaisi sellaisen tunteen kanssa elellä.
Totuus on mukavan vapauttava asia.
Vierailija kirjoitti:
Minä kertoisin, koska muuten kokisin että salailen jotain, eikä jaksaisi sellaisen tunteen kanssa elellä.
Totuus on mukavan vapauttava asia.
On väistämättä paljon asioita, joita et kerro puolisollesi. Se ei ole salailua, ne asiat eivät vain ole oleellisia.
Kai se on tapauskohtaista. Itse luultavasti mainitsisin asian, mutta en pitäisi sitä mitenkään tärkeänä.
Vierailija kirjoitti:
Oletetaan lisäksi, että olette puolison kanssa kuivahtaneessa, seksittömässä avioliitossa, jossa puoliso ei vaikuta enää välittävän teistä.
No mitäs jos epäoleellisen sijasta ottaisit sen oleellisen puheeksi puolisosi kanssa?
Ei kannata.