Kirjoita LYHYT alku Suomeen sijoittuvaan poliittiseen jännitystarinaan

Oli synkkä ja myrskyinen yö.

Suomen sodat, itsenäistyminen, turhaan sillä nyt ne halutaan tuhota.

Tyttöviisikko.

Sanna Marin heräsi aamulla puhelimen pirinään.

"Se on avustaja täällä terve! Nyt on presidentin Aaro-poika siepattu ja on vain yksi keino pelastaa hänet!"

He tulisivat pian sisään. Oven avautuessa hän hyppäsi ulos avoimesta ikkunasta salkku mukanaan. Läheltä piti.

Tulin, näin, leikkasin.

Purra petti äänestäjänsä.

Sauli katseli ikkunasta merelle, ja kuunteli samalla koiran tassujen tepsutusta parkettilattialla. Hän käänsi päänsä ja hymyili, mutta hymy hyytyi äkkiä, kun hän kumartui ja huomasi mikrofonin kaulapannassa. Hiki kohosi otsalle, kun hän muisteli missä neuvotteluissa oli viime aikoina ollut koiran kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Purra petti äänestäjänsä.

Mitäs jännittävää tässä on? Tämänhän jo kaikki tietävät.

Sannan ilta oli vierähtänyt pitkäksi ja poolokin oli likaantunut. Myös kaikki muut 14 pooloa olivat vielä likaisin kun avustaja ei ollut jaksanut viedä niitä pesulaan. Uusia poolojakin olisi nyt mentävä ostamaan väsynyt Sanna pohti samalla kun puhelin taas soi.

Vierailija kirjoitti:

Sannan ilta oli vierähtänyt pitkäksi ja poolokin oli likaantunut. Myös kaikki muut 14 pooloa olivat vielä likaisin kun avustaja ei ollut jaksanut viedä niitä pesulaan. Uusia poolojakin olisi nyt mentävä ostamaan väsynyt Sanna pohti samalla kun puhelin taas soi.

Korjauksena siis myös kaikki muut 14 pooloa olivat vielä likaisia.

Eikö me eletä sitä jo kun kristillisdemokraateilla selkeä aikomus viedä ihmisoikeuksia.

Kaupunginvaltuuston äänestys Teppo Tukarin, "Metsien Mogulin", uuden ostoskeitaan kaavoittamisesta suojellun metsäalueen paikalle meni läpi kahden äänen erolla. Kokouksen jälkeen Ann-Christine seisahtui portaikkoon kuunnellen kiihtynyttä puheensorinaa ympärillään. Äkkiä hän tunsi tutun partaveden tuoksun, kun Kokoomuksen valtuustoryhmän komea, tummapiirteinen puheenjohtaja ohitti hänet kosketusetäisyydeltä, ja heidän katseensa kohtasivat silmänräpäyksen ajaksi.

Nainen, joka näytti jälkeenjääneeltä tuijotti peilistä kuvajaistaan. Silmät olivat kierot ja suu punattu verenpunaisella huulipunalla. Vielä minä teille näytän, hän ajatteli ja puristi kätensä nyrkkiin, minua ei näin vain siirretäkään syrjään.

Puheenjohtajatar suki vaaleita hiuksiaan ja peilasi samalla. Ei, vaikka kuinka hän yritti meikata, hänestä ei tulisi yhtä suosittua kuin toisesta, eikä häntä pyydettäisi lehtien kanteen. Ilkeä suunnitelma suomalaisten pään menoksi alkoi kehittyä hänen päässään.

Venäläinen osti kylpylähotellin.

Pääministeri Oksanen avasi Neuvostoliiton leimalla olevan valkoisen kirjekuoren. "Täten kutsumme Suomen ylimmän valtiojohdon Moskovaan neuvottelemaan alueluovutuksista." Samalla ilmastointilaite pamahti jälleen päälle ja aloitti hurisemaan.

Miko oli tutustunut Joakimiin jo aiemmin Tampereella, mutta oli nyt innoissaan siitä, että oli päässyt parhaan ystävänsä kanssa isompiin ympyröihin Arkadianmäelle. Joakimin kanssa ajan viettäminen tuntui Mikosta oudonkin hyvältä, jopa sellaiselta ettei töistä malttaisi lainkaan lähteä pois, vieläpä kun pojat olivat kuin sattuman kaupalla saaneet vierekkäiset työhuoneet pikkuparlamentin puolelta ja illat venyivätkin monesti pitkiksi esimerkiksi keskustellessa Joakimin kanssa kehitysavusta ja ulkomaalaisista. Erään pitkän työpäivän jälkeen Miko kuulee koputuksen työhuoneensa ovelta, ja mennessään avaamaan, on ovella Joakim, joka pyyhe olallaan kysyy hymyillen ja syvälle silmiin katsoen, "Hei, on ollut sen verran pitkäksi tämä päivä, että mitäs jos mentäis saunaan ja otetaan parit kaljat samalla. Varasin hotellinkin, niin ei tarvi enää lähteä Tampereelle tänään".

Sari oli saanut tehtävän isolta pomolta. Jumalalta. Hikikarpalot nousivat hänen otsalleen ja nuo ennen niin vakaat kädet alkoivat vapista, kun tehtävän sisältö alkoi kirkastua kristallinkirkkaaksi.

En minä tiedä jännityskertomuksista, mutta persujen hallitusneuvottelut ovat olleet farssia, tragikomiikkaa....