Lue keskustelun säännöt.
Tunteeko muut vanhemmat, että leikkiminen on aivan ylivoimaisen raskasta?
08.06.2023 |
Asun lapsen kanssa kahdestaan. Yritän välillä leikkiä hänen kanssaan, mutta aina käy niin, etten jaksa keskittyä ja seurata leikkiä, en tiedä miten pitäisi leikkiä tai mitä sanoa. Jos leikin väärin niin tulee sanomista. Ajatukset harhailee koko ajan. Keskittyminen menee ihan täysin. Tuntuu kuin iskisi joku aivovamma aina kun pitää leikkiä. Ja se on ihan sietämättömän tylsää!
Usein aina keksin jotain kotitöitä ettei vaan tarvitsisi leikkiä. Silloin lapsi leikkii kiltisti itsekseen eikä kaipaa minua leikkiin. Mutta jos vaan sanon, että en jaksa tai ei kiinnosta leikkiä niin ei kelpaa syyksi. Miten saisin skarpattua itseni leikkimään? Joskus pari siideriä auttaa keskittymään, mutta en halua lähteä sille tielle. Jaksan leikkiä ehkä max. 10 min ja sitten on pakko keksiä joku kotityö joka on pakko hoitaa.
Kommentit (26)
Täysin ymmärrettävää. Anna lapsen leikkiä itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole juurikaan leikkinyt lasteni kanssa, paitsi tietysti ihan tosi pienten. Lapset saa leikkiä itsekseen tai toisten lasten kanssa. Mä voin kyllä lukea ääneen, askarrella, leipoa, piirrellä, lähteä ulos, juosta jne. yhdessä lapsen kanssa mutta leikkimisestä en tykkää niin sitä en tee. Ihan hyviä teinejä noista on silti kasvanut. Ehkä pelasti sitten se, että isänsä joskus ja jouluna leikki niiden kanssa legoilla.
Leikki on lapsen työtä, ei aikuisen. Ei ihme, jos sinua kyllästyttää. Rohkaise lastasi leikkimään itsekseenkin.
Vierailija kirjoitti:
Perinteisestihän tuo leikittäminen ois sen miehen duuni, sille on ihan juuret historiassa ja biologiassa miksi naiset kokee sen herkemmin vaikeaks leikkiä, niillä on muita murheita.
Keskenään lapset on kyllä leikkineet, ja aikuiset tehneet omiaan. Nykyään on eristyneempää elämää, joten moni lapsi on erotettu luontaisesta laumayhteydestä muihin lapsiin. Vielä muutama vuosikymmen sitten lapset olivat pihalla muiden kanssa.
Oot varmasti ihan normaali vanhempi. Saisitko lasta mukaan kotitöihin. Hänelle tärkeintä kokemus siitä että olet läsnä ja annat huomiota. Mä olin äiti joka tykkäsi leikkiä paljon lapsen kanssa, mutta sellainen arjen kasvatus, jossa siivotaan yhdessä tai osallistetaan lasta ruuan laittoon, ei multa oikein sujunut. Ei jotenkin kärsivällisyys riittänyt,
Ole itsellesi armollinen, on rankaa olla yksin aikuisena lapsen kanssa , kyllä sitä välillä puutuu ja haluaisi vaan uppoutua omiin juttuihin. Hyödynnä telkkaria, i padia, laita lapselle muovailuvahat heitä ämpäriin vettä ja siihen muovileluja lapsi voi välillä innostua ihan itsekseenkin touhuamaan.
Kirjan lukeminen etenkin lapsen kasvaessa voi kans olla parhaimmillaan oikeasti kivaa. Siinä syntyy hyviä keskusteluja ja näkee miten lapsen ajattelu ja empatiataidot kehittyy. Netistä löytyy paljon kirjavinkkejö ja paljon on kirjoja joista aikuinenkin oikeasti nauttii. Etenkin kun pääsette Harry Pottereihin :)
Jaa TULISI? Voi pikemminkin olla, että aivosi pikkuhiljaa alkaisivat toimia, jos leikkisit enemmän.