Kysy epävakaata sairastavalta, omasta mielestään perusmukavalta ihmiseltä

Kyseessähän ei ole sairaus vaan tietty reagointityyli. Hoidettavissa psykoterapialla.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessähän ei ole sairaus vaan tietty reagointityyli. Hoidettavissa psykoterapialla.

Joo, pahoittelen väärää sanavalintaa, toivottavasti saitte silti pointista kiinni.

Ap

Miten epävakaa näkyy arkielämässäsi eniten?

Mistä on ollut sulle eniten apua? Terapia/lääkkeet/itsehoito tms?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessähän ei ole sairaus vaan tietty reagointityyli. Hoidettavissa psykoterapialla.

Joo, pahoittelen väärää sanavalintaa, toivottavasti saitte silti pointista kiinni.

Ap

En, en saanut. Mitä tältä demonisoitua mitähyvänsä sairastavalta pitäisi kysyä?

Vierailija kirjoitti:

Miten epävakaa näkyy arkielämässäsi eniten?

Varmaan toimintakyvyssä ja tunnesäätelyssä. En ole tällä hetkellä opiskelemassa/töissä (hain kyllä kouluun syksyksi), koska en ole ollut sellaisessa kunnossa. Tähän toki vaikuttavat muutkin mt-ongelmat. Ja sitten tosiaan mulle on vaikeaa olla mun omien tunteiden kanssa. Pitkään käyttäydyin itsetuhoisesti ja nykyäänkin pitää joskus vaan tuijotella kattoa odotellessa että impulssi menee ohi. Lisäksi mulla on helposti tullut voimakkaista tunteista psykoottistasoisen kaltaisia oireita (käsittääkseni liittyy nimenomaan epävakaaseen) ja niistä on sitten menty sairaalaan, ja se on tietysti laittanut elämän kunnolla sekaisin hetkeksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mistä on ollut sulle eniten apua? Terapia/lääkkeet/itsehoito tms?

Varmaan keskusteluavun ja lääkkeiden yhdistelmä. Lääkkeillä on saatu hallintaan psykoosioireet ja paha ahdistus ja rinnakkaisongelma kaksisuuntainen. Mutta sitten itse epävakaaseen auttaa ehdottomasti parhaiten julkisen puolen psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa keskusteleminen. Oon myös vihdoin aloittamassa dkt-hommat, ja uskon että ne tulee auttamaan paljon.

Millaista suhtautumista / mahdollista tukea kaipaisit lähipiiriltäsi epävakautesi kanssa? Tai mitä jo ehkä saatkin.

Vierailija kirjoitti:

Millaista suhtautumista / mahdollista tukea kaipaisit lähipiiriltäsi epävakautesi kanssa? Tai mitä jo ehkä saatkin.

Toivoisin, että mua ainakin yritetään ymmärtää ja että mua kohtaan ollaan empaattisia ja kivoja. Ihan silleen perusasioita. Toivon myös, että mulle sanotaan, jos olen ihan tyhmästi ja hankalasti, koska vaikka se voi siinä hetkessä harmittaa (ja varmasti harmittaakin), niin en ikinä opi käyttäytymään kunnolla jos mun annetaan käyttäytyä huonosti. Niin ja vanhemmiltani toivon (ja saan) ihan käytännön tukea, koska tosiaan toimintakykyni ei ole vieläkään parhaasta päästä.

Ap