Voi jumankekka, menee hermot tuohon meidän talon kyylään. ov
Meillä oli tähän asti todella ihana taloyhtiö; melkein täynnä lapsiperheitä (ainoastaan kymmenessä asunnossa asuu vanhuksia ja 15 asunnossa asuu lapsiperhe ja sitten tuo kyylä).
Yksi vanhus muutti vanhainkotiin ja hänen asuntoonsa muutti oikea kyylien kyylä perhana.
Tuossa pihalla on ihana leikkipaikka ja grillikatos. Leikkipaikalla on mm. keinut, liukumäki + "vauvaliukumäki", hiekkis ja kiipeilyteline.
Paikalla on myöskin sellainen säilytyspenkki, missä säilytetään lasten hiekka- ja ulkoleluja, jotka on kaikkien omaisuutta, koska taloyhtiön johtokunta on ne ostanut (tämä oli vanhusten idea, koska he tykkäävät tulla istumaan pihakeinuun ja seurata lasten leikkejä tai seurustella heidän kanssaan). Eikä se ole ollut niin nökönuukaa, jos kaikkia leluja ei ole kerätty illalla laatikkoon.
Noh, tämä kyylä on sitä mieltä, että lasten leluja ei saa säilyttää tuolla pihalla eikä myöskään siinä penkissä. Ne pilaavat maiseman. Lasten myös pitää olla hipihiljaa pihalla eli heistä ei saa lähteä normaalia ääntä. Palloa ei saa pomputtaa tai potkia, koska se pitää liian kovaa ääntä. Jne. Jne. Jne. Jne.
Jos lapset pitävät hänen mielestään liian kovaa ääntä (enkä tarkoita mitään huutamista ja karjumista!), hän tulee parvekkeelle metelöimään ja käskee lapsia pitämään turvan kiinni.
Lapset jatkakoon leikkiä siinä missä ennenkin.