Kadehtimaansa henkilöön ihminen voi suhtautua halveksien ja pyrkii sillä tavoin lieventämään omaa sisäistä tuskaansa.

Voi olla sellaistakin, että yrittää pienentää toisen, koska itse kokee olevansa niin pieni ja riippuvainen vaikka kyse olisi aikuisesta ihmisestä.

Tuota ajatteluahan tämä palsta on täynnä.

Halveksunta voi perustua myös siihen, että sen kohde on halveksuttava. Ei kaikkea tarvitse kyökkipsykologisoida, vaikka kokisikin pätevöityneensä terapeutiksi naistenlehtiä lukemalla. 

Kateus on siinä mielessä Ok tunne että se mitä kadehdit on ehkä sitä mitä haluat.

Harmittelin sikana kun eräs tuttu kierii rahoissa. On tehnyt rahansa itse ja päättänyt jo nuorena elämässään menestyä ja tehdä rahaa. Hän on onnistunut.

Tavallaan tuo kadehtiminen auttoi minua saamaan raha-asiani kuntoon.

Voi olla, toisaalta voi olla että joku on oikeasti paska työssään, epäpätevä valehtelija ja kaataa virheensä muiden niskaan.

Amerikkalainen kateus: pyrkii elämässään menestymään yhtä hyvin, kuin kadehtimansa ihminen.

Venäläinen kateus: pyrkii tuhoamaan kadehtimansa ihmisen.

Vierailija kirjoitti:

Halveksunta voi perustua myös siihen, että sen kohde on halveksuttava. Ei kaikkea tarvitse kyökkipsykologisoida, vaikka kokisikin pätevöityneensä terapeutiksi naistenlehtiä lukemalla. 

Raamatussa mainitaan asiasta ainakin kahdessa kohdassa. Jeesuksen Vuorisaarnassa (luvut 5-7) kohdassa Matt 7:12: "Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" ja Luukkaan evankeliumissa (Luuk 6:31) on: "Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille".

1) Hyväksy kateuden tunne. Opettele hyväksymään kaikki tunteesi ja löytämään omasta elämästäsi hyvää. Tällöin jaksat paremmin ja pysyt kiitollisena.

2) Jos olet kilpailuhenkinen lähes joka asiassa mieti voisitko muuttaa itseäsi ja sitä kautta elämääsi tyytyväisempään suuntaan.

3) Älä vertaile itseäsi muihin. Huomaa, että kukaan ihminen ei saa kaikkea. Elämä on yllätyksellistä. Jokaisen elämään kuuluu iloja, suruja ja pettymyksiä.