Elämäsi paras vuosi/vuodet
Kerro elämäsi paras vuosi vuosinumerolla tai vaihtoehtoisesti useamman vuoden yhtäjaksoinen aika. Ja lyhyt selitys miksi näin oli.
Minä, nainen, kahden lapsen äiti ja aviovaimo. Minun elämäni paras aika oli esikoisen taaperoaika. 2013-2015. Asuimme ihanassa uudessa kerrostaloasunnossa keskustassa (keski-suuressa kaupungissa). Miehellä oli tuolloin mukavat työajat ja olimme onnesta soikeana. Ei ollut vielä harrastusrumbaa ja arki oli helppoa yhden helpon lapsen kanssa.
Kommentit (14)
2006. Opiskelujen alkuaikoja. Pippaloita melkein joka viikko ja huikea vappu. Kaikkien aikojen kesä: useita festareita ja baareilua, roadtrip ja hengailua kavereiden kanssa. Säätöä ja treffejä useamman naisen kanssa kesän aikana. Yksi kesäromanssi on jäänyt ikuisesti mieleen, vaikka se ei sen kummempaan johtanut. Loppukesästä tapasin ensimmäisen tyttöystäväni ja myös loppuvuosi ihastuksen alkuhuumassa oli banger.
Ikävä noita aikoja ja kavereiden kanssa hengailua. Oli vaan niin siistiä soittaa kaverille perjantaina töiden jälkeen ja kysyä että lähetäänkö pussikaljalle. Koskaan ei etukäteen tiennyt mitä tuleman pitää.
Nykyään pitää sopia kaikki 2 kk etukäteen ja siltikään joku porukasta ei pääse paikalle. Jengi juttelee jostain autoliisauksista ja putkiremonteista. Kaikki lähtee himaan viimeistään puolilta öin. Väsynyttä keski-ikäistä touhua.
Vuodet 1998-2001 olivat parasta aikaa. Oli oma pikku puutarha ja elämä hymyili. Olipahan ainakin joskus kivaa.
2023, kun sain lopputilin töistäni. Puolen vuoden irtisanomisaika. Kiva pikku kesäloma tässä edessä.
Vuosi 2000, kun sain töistä vuorotteluvapaata, laitoin asuntoni vuokralle ja lähdin Lontooseen opiskelemaan. Opin englantia, näin maailmaa, sain uusia kavereita ja löysin vaimon.
2000-2001. Itsenäistyin ja muutin omilleni. Nuoruuden rakkaus. Vapaus. Koko elämä edessä.
2002-2013 syntynyt 1986 sen jälkeen elämästä alkoi värit haalistumaan.
2019 ja varsinkin kesä, joka tuntui ihan loputtoman pitkältä.
Tuolloin muumat elämää massiivisesti varjostaneet vaikeudet hellittivät ja oli hetken seesteistä ennen kuin vuoden loppupuolella kaikki taas räsähti niskaan. Olen tässä viime aikoina miettinyt paljon, kuinka olen viimeksi tuolloin ollut vilpittömän onnellinen ja niin huoleton kuin se tavallisessa arjessa suinkaan on mahdollista. Välillä oikein sattuu, kun muistelen sitä onnellisuutta ja kepeyttä.
Nyt kun jaksaa taistella, ehkä ensi vuosi on jo parempi. Tsemppiä meille kaikille. Toivotaan, että mahdollisimman monella ne elämän parhaat vuodet ovat vielä edessä päin.
Oliskohan ollut 2003-2004. Juuri eronnut parin vuoden nuoruuden suhteesta, oma koti, hyvä työpäikka, vähän lisäopintoja sivussa ja kova tekemisen meininki kaikilla rintamilla. Mahtava vapaus ja oma rauha.
Sittemmin menin idioottipäissäni naimisiin ja kaikki onkin ollut alamäkeä siitä lähtien.
0-5 vee. Kuk ei vielä tajunnu millassia kuspää muq quja ihmiset on, mitä lopunto psk raatamista on elämä yms.
1997-1999 opiskelujen loppuaika pääosin sinkkuna, kreisibailaamista ja pari rakasta ystävää with benefits. :)
2005-2010 rakastuminen nykyiseen aviomieheeni ja töissäkin vielä hauskaa ja rattoisaa (toisin kuin nykyään kun mikään ei riitä ja mitään kivaa ei enää saa tehdä, työmatkat minimibudjetilla ja maksimituskalla).
80-luku. Rippikoulu, mopo, ajokortti, eka auto, ylioppilas, eka kännit, opiskelut, kesätyöt,tyttöystävät, seksi, armeija, eka työpaikka.
Kivaa oli. On toki vieläkin mutta mikään ei jää samalla tavalla mieleen, vuodet vaan kuluu nopeesti.
2015-2017 eräopasopinnot olivat elämän suola.
Parhaimmat/draiveimmat vuodet 2004-2008 yliopistossa opiskellessa.