Aikuisena lääkikseen.. Neuvoja?

Olen jo 40-vuotias ja saanut päähäni ehkä tyhmän ajatuksen hakea vielä lääkikseen. Osittain syystä, että olen nähnyt eri lääkäreiden työtä läheltä pitkään, ja saanut työstä realistisen mutta hyvin mielenkiintoisen kuvan. Tahtoisin myös vielä haastaa itseäni ja kokeilla kykyjäni vielä. En ota asiaa vielä kovin vakavasti vaan leikittelen ajatuksella, enkö varmasti pääsisi ensimmäisellä yrityksellä sisään. Sen tiedostan.

Olen käynyt lukion ja korkeakoulututkinnon, josta en kuitenkaan tässä asiassa hyödy. Lukiosta tuli aikoinaan tasaista M-riviä, mutten panostanut kirjoituksiin yhtään ja motivaatio oli silloin matalalla. Pitkän englannin, äidinkielen, lyhyen matikan ja uskonnon kirjoitin sekä lyhyen ruotsin. Tästä on jo hyvin pitkä aika, 20 vuotta.

Kuinka kuviot nykyään menevät, voisiko joku hieman avata asiaa?

Jos lukiopohjaa ajattelen, kirjoitin tietenkin väärät aineet lääkistä varten, eli ilmeisesti ensin arvosanoja korottamaan ja kirjoittamaan vähintäänkin muutaman aineen lisää? Fysiikkaa ja kemiaa kun en tuolloin edes kirjoittanut ja matikankin laiskuuttani lyhyenä. Nämä siis valitsisin nyt uudelleen ja lukisin ajatuksella hyvin, samoin biologian. On monta asiaa, jotka tekisin nyt toisin. Luin myös, että nykyään voi kirjoittaa myös samoja aineita pitkänä ja lyhyenä, mikä kuulostaa hassulta omaan korvaan mutta toisiko jotakin hyötyä sitten.

Todistusvalinta ei liene myöskään ainoa vaihtoehto? Onko ideoita nelikymppiselle haasteen etsijälle?