Voiko tunteellisen ja asiallisen/järkevän ihmisen suhde toimia?

Järki-ihminen ja tunne-ihminen voi olla joko hyvä tai huono. Usein järjellä ajatteleva ei yksinkertaisesti ymmärrä miksi toinen tuntee mitä tuntee ja tekee mitä tekee.

Voi ja toimii hyvin. Mitä haluat tietää?

Meidän kombo 🥰

Ei ole olemassa kuin tunteellisia ihmisiä. Järki-ihmiset vain kieltävät tunteet itseltään ja muilta. Tunteelliset ovat niitä normaaleja ja sellainen kannattaa etsiä.

Se on just paras kombo. Järkevä tekee päätökset, tunteilijaa kuunnellen myös.

Kaksi järkevääkin toimii ihan jees, kaksi tunteellista menee sekoiluksi.

Järki-ihminenkin toimii tunteella, näitä on tutkittukin.

Oon järkevä ja tunteellinen eli suhde voi toimia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa kuin tunteellisia ihmisiä. Järki-ihmiset vain kieltävät tunteet itseltään ja muilta. Tunteelliset ovat niitä normaaleja ja sellainen kannattaa etsiä.

Tämä. Miten monta kertaa olenkaan tavannut jonkun sellaisen henkilön, joka kuvailee itseään rationaaliseksi järki-ihmiseksi ja halveksii kaikkea, mitä tehdään vähänkin tunnepohjalta. Sama rationaalinen järki-ihminen loukkaantuu heti, kun jotkut eivät ole samaa mieltä hänen kanssaan jostain asiasta ja äityy väittelemään siitä niin, että lopussa suunnilleen raivoaa suu vaahdossa ja haukkuu vastapuolta ties millä nimityksillä. Rasittavinta on se, että nämä rationaaliset järki-ihmiset ovat vieläpä sangen herkkiä loukkaantumaan. Pelkästään jonkun puolitutun "huono" musiikkimaku saa jotkut pois tolaltaan.

Eikö toi ole se paras?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa kuin tunteellisia ihmisiä. Järki-ihmiset vain kieltävät tunteet itseltään ja muilta. Tunteelliset ovat niitä normaaleja ja sellainen kannattaa etsiä.

Kyllä. Yleensä järki-ihminen on tehnyt omat päätelmänsä lopulta hyvin paljon intuitiolla mutta sitten vain perustelee itselleen sen päätöksen jollain faktoilla. Mutta oikeastihan samasta faktasta voi monesti tehdä ihan täysin päinvastaisia johtopäätöksiä niin että molemmat ovat täysin perusteltavissa.

Järki-ihmisen lempilause on "kyllähän on ihan fakta että" ja sitä seuraa sitten ihan tunteella vedetty johtopäätös.

Aikamoista, että porukat ei edes usko järjen olemassaoloon. Vaikka kirjoittelee langattomalla taskulaitteella kansainväliseen tietoverkkoon. Tunteellako tää kaikki on rakennettu? =D

Vierailija kirjoitti:

Aikamoista, että porukat ei edes usko järjen olemassaoloon. Vaikka kirjoittelee langattomalla taskulaitteella kansainväliseen tietoverkkoon. Tunteellako tää kaikki on rakennettu? =D

Eiköhän niillä rakentajilla ole tunteetkin olleet mukana. Kiinnostus, oivaltamisen ilo, ehkä jopa intohimo tekemiseensä, välillä turhautumista, kun jokin ei toimi, jne. Erikoinen näkemys joillain tämä, että tunteet ja järki olisivat jotenkin toisistaan irrallaan tai vastakohtia. Kyllä ne parhaimmillaan toimivat ihmisessä lomittain sulassa sovussa.

Tuo on aika yleinen kombo. Tärkeintä on, miten erilaisuutta kunnioitetaan ja ymmärretään.

Järki-ihminen ei puhu kokoajan ääneen omista tuntemuksistaan.

Kyllä voi mielestäni toimia hyvin tunneihmisen ja järki-ihmisen välinen suhde. Järki-ihmisen kiihkottomuus voi pitää aisoissa tunneihmisen tunneaallokkoa ja hätääntymisiä ja panikoimista. Tunneihminen voi tuoda väriä järki-ihmisen elämään.

Rakkaus. Voi jos se järkevä joskus edes yrittää ymmärtää tunteellista ja ei ole täysin kylmä jäinen. Ja jos tunteellinen ei muutu turhasta hysteeriseksi (väärä syytös häneltä toiselle), paitsi jos ahdistaa joku asia voi kertoa, kunhan ei haasta riitaa. Ja lisäksi puhumalla asiat selviää. Mutta ei väkisin tietenkään kannata tarpoa suossa, jos ei toimi.

Tunneihmisenä suhteesta toisen samanlaisen kanssa ei tulisi mitään. Kokeiltu on.

Mitä ns. järki-ihminen saa ns. tunneihmiseltä? 

Järki-ihminen pitää molempien jalat maassa ja tunneihminen molempien päät pilvissä. Olisi tuhoisampaa olla suhteessa liian samanlaisen kanssa.

IHmiset usein pitävät itseään järkevämpinä kuin oikeasti ovat. Siihen ei kannata ikinä luottaa. Usein kyse on vain kokemuksen puutteesta ja vähistä elämänkokemuksista.

Onko se tunteellisuus, tunneyliherkkyys, jatkuvasti päällä.

Mä vaan meinaan, että harva ihminen on jatkuvasti niin silmät pyöreenä ja tunnetta täynnä, ettei yhtään pysty rationaaliseen toimintaan.

Tunteellisuus tulee pintaan tietyissä yhteyksissä, mutta kukapa olis niin hirmutunteellinen 24/7.

Romantikko. Haaveilija. Mitä on tunteellinen? Jos on ihan siis ulkona maailmasta, ja kaikk on vaan ruusunpunaista unelmaa, niin kai sitä sitten pitää joku olla kädestä pitämässä! Itkeä tillittää jokaista asiaa, ihastelee ja punastelee joka toista asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ns. järki-ihminen saa ns. tunneihmiseltä? 

Se saa kyvyn, uskalluksen ja vetoavun innostua jostain rohkeasti ja silmittömästi, kokeilla ja nautiskella luvan kanssa.

Mutta valitettavasti järki-ihmisen perässä vetäminen on raskasta. Tunneihminen ei saa häneltä mitään takaisinpäin. Paitsi valitusta, että tunteilee liikaa tai vaatii asioita ilman järkisyytä. Kuten huomioimista, rakkautta, rauhaa, elämyksiä, vaihtelua... Mun exän lempilause oli "eihän sulla voi olla nälkä/kylmä/väsymys/suru/kiukku/vessahätä, koska..." Ja sitten perusteluna: söit juuri/nukuit yöllä/sulla on toppatakki/kävit 30min sitten vessassa" jne. Eli robottiko tässä kuuluisi olla?