Muita oman hiusvärin kasvattajia/kasvattaneita?
Itse värjäsin hiukset viimeksi vuosi sitten. Kasvanut väri on kaunis harmaanruskea ja kiiltää, pari harmaata seassa, mutta ei haittaa. Värjätty osa on oranssin keltainen ja odotan jo että pääsen pätkäisemään sen pois. Ihana saada väri, joka sopii piirteisiin. Varmasti vaatteiden hankinta on helpompaa kun päässä on neutraali väri :)
Sinnikkyyttä tämä vaatii. Toteutin aikaisemminkin tämän ja siihen meni noin kolme vuotta pitkiin hiuksiin. Kampaajakäynnit on kalliita ja niidenkään lopputulos ei ole pysyvä. Raidat ja sävy on päälle 200e ja se sävy haalenee, lopputuloksena kellertävät raidat. En oikein ymmärrä, miksi suomalainen maantienruskea on niin parjattu väri? Miksi täällä värjätään niin paljon hiuksia?
Onko jollain samaa projektia käynnissä tai onko joku onnistunut kasvattamaan? Kertokaa kokemuksia ja vinkkejä!
Kommentit (10)
Minä kasvatin oman värin jo 10 vuotta sitten. Ei siinä mitään sen kummempia vinkkejä tarvi, sen kun annat kasvaa. Jos haluat prosessista vähän kivuttomamman, niin sinuna värjäyttäisin sen räikeän värin neutraaliksi, joku balayage tyyppinen värjäys. Ja siis ainoastaan siihen värjättyyn hiukseen tietty.
Parhaillaan kasvatan pois koska hiukseni ovat niin huonokuntoiset. Haluan kasvattaa pitkät ja elinvoimaiset hiukset.
N26
Tein saman jutun. Olen värjännyt hiuksia ala-asteelta asti, joten en edes tiennyt mikä oma värini on.
Edellinen kestovärjäys eli blondaus oli joulukuussa 2021. Sen jälkeen annoin kasvaa, tosin leikkasin aika lyhyen mallin, jotta pääsin värjätystä latvasta eroon.
Kasvatusvaiheessa suoravärit toimivat kivana piristeenä. Välillä oli ruusukultaa, välillä kuparia. Oman tummanvaalean tullessa yhä enemmän esiin olin välillä tyytyväinen, mutta välillä tylsistynyt. Suoravärit toivat vaihtelua siihen tylsistymiseen ja toimivat hyvin niin kauan, kun vaaleaa värjättyä latvaa oli mukana.
Nyt tänä keväänä oma väri oli kasvanut jo polkkamittaan kaikkialta. Päätin, että tämä on nähty, enkä sitten kuitenkaan viihdy siinä tylsässä värissä. Oma väri näytti myös nopeasti likaiselta ja tunkkaiselta. Kävin ekokampaamossa ottamassa ihanan kuparinpunaisen värin, joka on aivan toista, kuin synteettiset värit. Aikansa kutakin!
Korona-aikaan lopetin viiden viikon välein kampaajalla juoksemisen ja pidin useamman kuukauden kampaajattoman ajan. Sen jälkeen päätin kampaajani kanssa värjäyttää hiukseni aavistuksen omaa sävyä vaaleammiksi ja siitä olemme jatkaneet raidoilla.
Omat hiukseni eivät ole millään tavoin nätin väriset, vaan tylsääkin tylsemmät hiirenharmaat harmailla jouhilla. Tämä harmaus vei kaiken värin naamalta ja vanhensi minua heti kymmenellä vuodella, joten en ajatellutkaan, että kasvattaisin sen takaisin. Niinpä kampaajalla tauon jälkeen värjätty hieman vaaleampi sävy on ollut nyt se, joka on vieläkin hiuksissani latvoihin asti. Käyn kampaajalla nykyään noin kolme kertaa vuodessa ja nautin täysillä siitä, että saan taas kauniit hiukset. Hiukseni ovat nykyään noin 10 cm vyötäröltä ylöspäin eli extrapitkät.
N48
Olen nainen 40 ja pitänyt oman värin tyytyväisenä 10 vuotta. On ollut upean kiiltävän ruskea.
Nyt ikäväkseni olen huomannut harmaita suortuvia ja ne ovat kiharia ja käkkäröitä. Ei tasoitu tai siistiydy edes hoitotuotteilla. En tykkää yhtään.
Olen ajatellut että pakko mennä parturiin ottamaan raitoja.
Kontrasti omaan tumman ruskeaan ja seassa hopeaa mummokäkkärää ei kaunista minua...tai en ole valmis tähän mummolookkiin vielä..
Näin sitä nainen on pinnallinen kun vanhuus tulee eikä sitä hyväksy...
En oikein ymmärrä miksi ap pitää väen väkisilläkin jotain oranssinkeltaista epäluonnollista sävyä hiustensa latvoissa ja antaa juurikasvun paistaa rumasti. Eikö olisi mukavampaa värjäyttää vaikka sävytteellä tai jollakin suoravärillä hiuksensa näteiksi? Säästää sitten muissa jutuissa kuin omassa ulkonäössä.
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen 40 ja pitänyt oman värin tyytyväisenä 10 vuotta. On ollut upean kiiltävän ruskea.
Nyt ikäväkseni olen huomannut harmaita suortuvia ja ne ovat kiharia ja käkkäröitä. Ei tasoitu tai siistiydy edes hoitotuotteilla. En tykkää yhtään.
Olen ajatellut että pakko mennä parturiin ottamaan raitoja.
Kontrasti omaan tumman ruskeaan ja seassa hopeaa mummokäkkärää ei kaunista minua...tai en ole valmis tähän mummolookkiin vielä..Näin sitä nainen on pinnallinen kun vanhuus tulee eikä sitä hyväksy...
Ymmärrän hyvin, minulla sama juttu. Aloin harmaantumaan jo 25 vuotiaana ja en ole nyt hieman alle viisikymppisenäkään valmis siihen, että osa päästä on harmaa.
Kasvatin oman hiusvärin takaisin joskus reilu 10 vuotta kun sen hetkinen hiusväri oli sattumalta todella lähellä luonnollista hiusväriäni. Ja kyllästyin värjäämiseen.
Toki kun aloin värjätä mun hiukset oli vaaleat, nykyään ne on ruskeat.
Tästä on varmaan ~6 vuotta aikaa, kun saksin olkapäille yltävät hiukset siiliksi ja annoin olla. Oma hiusväri on punertavan ruskea. Harmaita siellä täällä, mutta ne ei haittaa. Nyt nää on jo vyötäröpituiset. Rohkeesti vaan saksilla naps. Omissa hiuksissa oli pääasiassa kasvivärejä (henna+indigo) ja se mössöjen kanssa läträäminen alkoi pännimään. Se määrä mitä sitä piti sotkea olkapää mittaisiin hiuksiin oli ihan älytön. Nykyisiin oikeasti pitkiin hiuksiin en edes harkitse ja annan olla. Harmaannun niinku isoisoisomummuni aikoinaan pitkine hiuksineen.
Ei ole tarvinnut kasvattaa pois. Väri kului pois.