Voitko olla ylpeä suvustasi?
Työkaverini on Sursillin sukua ja muistaa aina välillä mainita sen. Hän on ylpeä tyttönimestään, vaikka onkin ottanut miehen sukunimen. Myös lasten menestyminen elämässä nousee säännöllisesti puheeksi.
-
Itse olen tavallista savolaista sukua, jossa on sekä menestyneitä että huonommin pärjänneitä ihmisiä. Ylipäätään en näe, että tiettyyn sukuun kuuluminen olisi kenellekään ansioksi tai häpeäksi. Isäni tosin vaihtoi sukunimensä, kun sai selville että hänen oma isänsä oli tuomittu sotarikoksista.
Kommentit (3)
En minä ymmärrä, miksi suvun saavutuksilla pitäisi jotenkin ylpeillä.
En ole. Olen köyhästä suvusta ja kouluja käymättömistä vanhemmista joilla ei edes ollut edes vähimmäistä ammatti koulutusta jotka melkein heti erosivat perheen perustamisen jälkeen. Luojan kiitos ettei kumpikaan alkanut enää sen jälkeen lisääntymään.
Hoitamattomat mielenterveysongelmat periytyneet aina seuraavaan sukupolveen.
Sursill = hapansilakka :)