Lue keskustelun säännöt.
Miksi työpaikoilla joskus yhteisesti päätetään, että joku työntekijä ei ole hyvä ja hänet sivuutetaan joka asiassa?
12.04.2023 |
Esim. yhteisesti kaikille lähetettyyn sähköpostiin ei kukaan vastaa. Jonku vastauksia kompataan kieli pitkällä ja toisten vastauksia pidetään merkityksettöminä.
Kommentit (11)
Se on ilmiö nimeltä ostrakismi. Jostain syystä ihmisyhteisöt toimii näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta Liidelistä saa ihanaa vaniljajäätölöä.
Tämä on valitettavan totta. Eri ihmisiä kuunnellaan eri tavalla.
Jos kaksi ihmistä sanovat aivan saman lauseen samalle ryhmälle, voidaan toisen sanomisesta etsiä tiukalla kammalla kaikkea negatiivista ja sitä voidaan pitää tyhmänä kommenttina, mutta toisen sanomana se sama asia on vain positiivinen ja osoitus ammattitaidosta. Siihen vaikuttaa yleensä se, kuinka ammattitaitoisina näitä ihmisiä pidetään ja kuinka paljon heidän persoonastaan pidetään.
Sama toimii laajemminkin.
En muista enää missä maassa tämä testi tehtiin, mutta siinä joka tapauksessa tutkittiin ihmisten suhtautumista tunnettuun ja tuntemattomaan taiteilijaan. Kummankin nimissä esitettiin samat taulut eri tilaisuuksissa.
Kun taulujen sanottiin olevan tunnetun taiteilijan tekemiä, niitä kehuttiin paljon ja niissä nähtiin neroutta ja suorastaan huikeaa osaamista.
Mutta kun niiden samojen taulujen sanottiin olevan tuntemattoman taileilijan tekemiä, ne eivät enää olletkaan hyviä. Niitä moitittiin lapsellisiksi ja niissä nähtiin osaamattomuutta monella eri alueella.
Sitä en tiedä mistä tämä pohjimmiltaan johtuu, mutta ilmiö on hyvin mielenkiintoinen.
Itse olen joissakin ryhmissä se outo hyypiö, jonka puheille lähinnä pyöritellään silmiä. Saatetaan kommentoida "ei se nyt ihan niin ole...ja jotain halventavaa siihen perään".
Toisissa ryhmissä taas mielipiteitäni arvostetaan ja niitä mielellään kysytäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Se on ilmiö nimeltä ostrakismi. Jostain syystä ihmisyhteisöt toimii näin.
Kiitos tästä. Kiva tietää että tälle on nimikin.
Monesti riittää, että syrjäytetty kuuluu vain eri luonnetyyppiin tai "heimoon", ja hän "syyllistyy" johonkin mitättömään triggeriin. Tällöin valtaheimon kollektiiviset vaistot aktivoituvat syrjäyttämään uhaksi kokemansa ulkopuolisen. Kaikki tämä tiedostamattomuus ja syrjitylle lankeava kärsimys on tietysti erittäin surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on ilmiö nimeltä ostrakismi. Jostain syystä ihmisyhteisöt toimii näin.
Naisyhteisöt.
Ei miesvaltaisilla työpaikoilla ole nokkimista ja kaakatusta.
Vierailija kirjoitti:
Kun se on niin huono...
Joskus on näinkin. Esim. meille tuli uusi työntekijä, joka eka otettiin ihan normaalisti porukkaan ja hänelle annettiin tavanomaisia velvollisuuksia. Kun vähitellen kävi ilmi, että hän vaan on tosi huono työssään, niin eipä häntä tee mieli pyytää mukaan omaan projektiin.
Hän myös kommentoi ja kysyy kerrassaan tyhmiä. On kiusallista yrittää vastata niihin julkisesti. Tai kysyy Teamsissa asiaa, johon on olemassa virallinen ohje, mutta kukaan ei sitä noudata, joten tulee vain harmia, jos pitää julkisesti vastata. Esim. Vastasin äsken henkilökohtaiseen tekstiviestiin kesken työpäivän. Aikaa tähän meni 1 min. Miten merkitsen tämän työajanseurantaan? Sitten joku sanoo lopulta, että ei tartte merkata. Sitten tulee taas kysymys, että onko se siis työaikaa? Juu. Sitten kysyy taas, että entä jos vastaa toiseenkiin viestiin, niin onko sekin työaikaa jne. Pitääkö kysyä esimiehen lupa? Jankuttaa ja jankuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ilmiö nimeltä ostrakismi. Jostain syystä ihmisyhteisöt toimii näin.
Naisyhteisöt.
Ei miesvaltaisilla työpaikoilla ole nokkimista ja kaakatusta.
Tyttövaltaisessa opiskelupaikassa olen kokenut mukavinta ilmapiiriä, miesvaltaisessa harrastuksessa kamalinta.
Kun se on niin huono...