Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut virpoaa palmusunnuntaina
02.04.2023 |
Alkuperäinen aito ja oikea virpomispäivä on pitkäperjantain jälkeinen lauantai..
Miksi nykyajan pullamössösukupolvi on tätäkin asiaa ruvennut sörkkimään?
Kommentit (40)
Palmusunnuntai on ainoa oikea päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tämä hieno maa. Nyt kinataan "ainoasta ja oikeasta" virpomispäivästä. Olisiko kenelläkään mitään lisättävää virpomisen yhetydessä käytettyyn loruun?
Virvon varvon
tuoreeks terveeks
tulevaks vuodeks
Vitsa sulle satanen mulle
Trullit ja virpojat on tuolla ap,perseellä männy sekasin, joten .. kannatas tukkii se turpa.
Vierailija kirjoitti:
Trullit tulee lankalauantaina kun pääsiäiskokkoa poltetaan 👍
Tämä sopisi minullekin, mutta asutaan täällä palmusunnuntaialueella. :)
T. Oikea noita
Trullit on ihan eri asia eikä ne virvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Trullit tulee lankalauantaina kun pääsiäiskokkoa poltetaan 👍
Täällä kiertää trullit virpomassa palmusunnuntaina.perinteet ovat sekoittuneet.
Meilläpäin sanotaan virpoo. Mutta esim .verbi virkoaa, mutta tämä virota sana ei suoranaisesti nyt liity virpojiin tai virvottaviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Trullit on ihan eri asia eikä ne virvo.
Kyllä virpovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää onnea tuovat virpojat kulkevat palmusunnuntaina. "Vitsa sulle, palkka mulle".
Pahaa ja jekkuja tekevät trullit eli noidat kulkevat lankalauantaina. Näitä pääsiäiskokolla koitetaan ajaa pois, koska vanhastaan katkoivat lehmien jalkoja jne.
Nämä on sitten sotkettu (Etelä-)Pohjanmaalla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin eli Varsinais-Suomessa on virvottu palmusunnuntaina jo ammoisista ajoista, näin olen itse 1970-luvulla virponut ja samoin äitini 1930-luvulla. Eli siinä sun alkuperäises. Pohojalaaset vois hyvin liittää Ruotsiin, ne nyt ei ole Suomenmaalle millään lailla eduksi.
Mietin juuri, että kyllä Turussa ainakin on virvottu palmusunnuntaina vähintään viimeiset 60v. Näköjään jopa viimeiset 100v.
100v sitten eläneet pullamössöt siis pilanneet ap:n perinteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pohjanmaalla on ankean näköistä.
Sen vuoksi siellä onkin historian saatossa ollut ainoita ajanvietteitä viinanjuonti tai körttiseurat.
Virpomisvarpu on suomalainen vastine palmunoksille, joita ihmiset heiluttelivat Jeesuksen ratsastaessa aasin selässä Jerusalemiin.
Tämä tapahtui siis palmusunnuntaina.
Jeesuksen tullessa Jerusalemiin kansa kuulemma tervehti palmunoksia heilutellen. Siis siitä palmusunnuntai ja palmujen puutteessa virpovitsat.
Trullit riehuvat lankalauantaina koska Jeesus on kuollut ja pahat henget irrallaan.
Näin ne perinteet nykyäänkin hauskasti sekoittuvat...
"Palmusunnuntaina virvotaan suurimmassa osassa maata. Vanha perinne muuttaa yhä muotoaan, vaikka peruskaava onkin säilynyt. Tiesitkö esimerkiksi, että ennen vanhaan aikuisetkin kävivät virpomassa?
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko kertoo, mistä virpomisperinteessä on kysymys ja mitä muutoksia siinä on vuosien saatossa tapahtunut.
Alkujaan kyseessä on karjalaisten tapa osoittaa ystävällisyyttä ja toivottaa onnea toiselle. Palkkion antamiseen saattoi liittyä köyhäinapua eli varattomat kävivät virpomassa varakkaampien ovilla elintarvikkeita vastaan.
Samalla kun Karjalasta levisi siirtoväkeä toisen maailmansodan seurauksena, muodostui virpomisesta vähitellen koko Suomen yhteinen perinne.
Nirkon mielestä virpojan ei välttämättä tarvitse pukeutua noidaksi tai trulliksi, mutta koristeltu virpomisvitsa on suotavaa olla mukana. Vitsa pitää myös muistaa jättää virvottavalle.
– Ei niin, että ottaisi vain palkan ja häipyisi saman oksan kanssa seuraavan ovelle.
Vitsat liittyvät kristinuskon tapahtumiin Jeesuksen kärsimyshistoriassa, kun hän ratsasti palmusunnuntaina aasilla Jerusalemiin. Siellä väkijoukko heitteli palmunoksia ja vaatteita luomaan hänelle hienompaa polkua.
Nirkon mukaan toisena ajatuksena vitsoille voitaisiin pitää varhaiskantaisempaa uskomusta luonnon ja kasvien voimasta.
– Uskotaan, että niissä puunoksissa itsessään on jotain taikavoimaa. Tämä tietysti tulee mieleen siitä, kun oksia heilutellaan ja samalla luetaan loitsua.
Ennen vanhaan oli tapana kiertää virpomassa vain tuttujen ihmisten kuten sukulaisten ja naapurien luona, mutta jossain vaiheessa virpojien tavaksi tuli ilmestyä myös tuntemattomien ovien taakse.
Koronapandemialla Nirkon mielestä oli vaikutusta virpomiskäyttäytymiseen. Yhä useammin lapset kiertävät keräämässä palkan pelkältä lähipiiriltä.
– Maailma muuttuu ja kyse on myös lasten turvallisuudesta. Lisäksi kaikkiin asuinrakennuksiin ei edes pääse sisälle erilaisten ovikoodien ja muiden turvajärjestelmien vuoksi.
”Vitsa sulle, palkka mulle”, näin lorussakin todetaan. Vitsaa vastaan kuuluu siis antaa virpojalle pieni palkkio.
Aikoinaan palkka oli tapana hakea vasta viikon päästä, ja aikuisten virpoessa se saattoi olla kulaus alkoholia, kertoo Nirkko. Nykyisin kaupat ovat täynnä erilaisia pääsiäisherkkuja, joita tarjota lapsille palkaksi myös perinteikkään suklaamunan sijaan.
Nirkko kuitenkin toteaa ihmisten olevan entistä tarkempia esimerkiksi allergioiden vuoksi siitä, mitä virpojille sopii antaa palkaksi. Rahakin on vaihtoehto, jos esimerkiksi muulla ei ole varauduttu ja jotain haluaa antaa.
Yleisesti kannattaa kuitenkin hänen mielestään muistaa kohtuus.
– Ei kannata olla ylenpalttinen vaan opettaa siihen, että vähemmän on enemmän. Että kivaa tässä on se muistaminen ja tapa itsessään, eikä se palkan suuruus."
Ylen tämän päivän artikkelista
Oishan se ihanaa, kun trullit virpoisi ja karkoittaisivat itsiään pois.
Kuuloistaa samalta kuin joulupukki keräisi lasten lahjat pois, no olen kuullut joskus näin on käynytkin, mutta sitä pukkia nimitetään varkaaksi.
Mutta kai sekin perinne voidaan uudistaa.
Mä olen Etelä-Pohjanmaalta ja täällä kiertää trullit lankalauantaina. Samaisen päivän iltana poltetaan myös pääsiääsvalakioota.
Mä virvoin palmusunnuntaina 70-80-luvuilla. Palkka annettiin heti.