Millainen on tuntemasi asberger nainen?
Kommentit (19)
Se deittaa Birgeriä.
No eiköhän tämä jo riitä.
Älykäs, mutta täysin raivopäinen suuttuessaan. Suuttuu valitettavan usein.
Sen on _Asperger_.
Keräilee astioita ja sisustaa, himoshoppailua, neuroottista laihduttamista tai oman terveyden ylläpitoa, naiset on taitavia naamioimaan poikkeavuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Tykkää lemmikeistä ja on muutenkin vähän lapsekas.
Miten se lapsekkuus käytännössä ilmenee?
Vierailija kirjoitti:
Tykkää lemmikeistä ja on muutenkin vähän lapsekas.
Jaa. Siksikö kanssani jatkuvasti yritetään keskustella lemmikeistä ja kohdellaan, kuin lasta. Oletuksella, että olisin asperger. On muuten äärimmäisen loukkaavaa. Ei pahalla aspergereita kohtaan. Myötätuntoni heille, jos he ovat koko ikänsä kohdanneet vastaavaa käytöstä.
Saattaa olla joltain osin tosi taitava, hyvä koulumenestys jne. mutta sitten ei tajua jotain ihan perus juttuja. Ei myöskään tunnu reagoivan tai ymmärtävän muiden pahaa mieltä tai kipua, eli vaikuttaa kylmäkiskoiselta ja jokseenkin myös on sitä
Eräällä tuttavalla diagnoosi ja hän esim. pitää eläimistä, on omistanut useamman koiran, kissan jyrsijoitä ja liskoja. Kääntöpuolena kuitenkin että saattaa yllättäen olla vain hankkiutunut eläimistään eroon, vaikka onkin hekumoinut miten rakkaita ovat.
Katson itseäni peilistä päivittäin. Huonomminkin voisi mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkää lemmikeistä ja on muutenkin vähän lapsekas.
Jaa. Siksikö kanssani jatkuvasti yritetään keskustella lemmikeistä ja kohdellaan, kuin lasta. Oletuksella, että olisin asperger. On muuten äärimmäisen loukkaavaa. Ei pahalla aspergereita kohtaan. Myötätuntoni heille, jos he ovat koko ikänsä kohdanneet vastaavaa käytöstä.
Eihän niitä tunnisteta, ettei ole laisinkaan samanlaista kuin teknisesti orientoituneilla miehillä.
En osaa sanoa. Olen assiuden lisäksi mielisairas ja sen lisäksi hullu. Ehkä ei kannata ottaa minua tähän ketjuun.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa. Olen assiuden lisäksi mielisairas ja sen lisäksi hullu. Ehkä ei kannata ottaa minua tähän ketjuun.
Kolme kovaa, näillä mennään lujaa!
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa. Olen assiuden lisäksi mielisairas ja sen lisäksi hullu. Ehkä ei kannata ottaa minua tähän ketjuun.
Tuskimpa.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa. Olen assiuden lisäksi mielisairas ja sen lisäksi hullu. Ehkä ei kannata ottaa minua tähän ketjuun.
No jaa. Minä asun ympäristössä, jossa oletukset ovat sitä luokkaa, että hulluus on kyllä jossakin toisaalla. Ei kukaan tahdo joutua eristetyksi oletusten perusteella.
Minulla on aspergerin oireisiin viittavia juttuja. On tuntoaistin yliherkkyyksiä eri puolilla kehoa ja ehkä muiden silmissä outoa liikehdintää. En voi sille mitään. Ja myös tykkään istua tai maata erikoisissa asennoissa, esim. jalkaterät aina täysin, oikeastaan yli ojennettuina ja ranteet taas niin voimakkaasti kääntyneinä sisäänpäin, että ne voi jopa krampata. Mutta en voi pitää niitä rentoina. Käsivarret on oltava aina tiukasti kylkiä myöten. Nukun aina tiukassa sykkyrässä ja leuka ihan kiinni rinnassa. Se on mulle rento asento.
Pystyn kirjoittamaan hyvin, mutta puhuessa sanojen asettelu tökkii. Jotkut sanoo, että töksäyttelen, varmaan kuulostaa siltä, mutta en tarkoita sitä. En vaan saa sanotuksi muuten.
Myös äärettömän voimakas yksityisyyden tarve aina välillä. Lapsena menin mihin vaan piiloon, että pääsin olemaan yksin. Aikuisena vaikka varastan itselleni omaa aikaa, jos ei muuten sitä ole. Valehtelen meneväni tekemään jotain tärkeätä, mutta todellisuudessa vain olen. Minusta ei ole olemaan koko ajan toisen ihmisen kanssa. Onneksi mun mies on tavallista sosiaalisempi ja sillä on paljon menoja. Suon ne kaikki hänelle, koska se antaa sitten minulle sitä omaa aikaa.
Kummallista kyllä, kuulun moniin järjestöihin ja yhteisöihin, joista olen ihan haalinut itselleni erilaisia tehtäviä, siis olen kokousedustajana, sihteerinä, rahastonhoitajana jne. Jokin minua vain vetää sellaiseen, vaikka ei luulisi. Mutta siinä on se, että kun kirjoitan kalenteriini ylös kaikki ne menot, tunnen jotain kummallista tyydytystä siitä, että näen siellä ne tyhjät päivät, jotka takaa minulle sen vapaan pidon. Eli järjestän elämääni sillä tavalla eteenpäin, se on rauhoittavaa. On siis ne pakolliset menot ja sitten vapaat illat. Pidän järjestelmällisyydestä ja siitä, että asiat on kohdallaan. Spontaanius ei ole mukavaa.
Minun on siis vaikea lähteä minnekään ihan tuosta noin vaan, ex tempore, vaan minun on etukäteen tiedettävä menoni. Silloin tuntuu hurjan hyvältä. Elämäni on ikäänkuin käsikirjoitettu etukäteen.
Lapsenlapsessani tunnistan samoja piirteitä. Hänen kanssaan meillä onkin erityisen hyvät välit, ikäänkuin joku samanlaisuuden side. Ymmärrän häntä niin hyvin.
Hänkin pärjää elämässä kyllä, niin kuin olen pärjännyt minäkin, eli ei ole niin voimakkaita juttuja, että esim. opiskelu tai työelämä ei onnistuisi. Tosin ei mikä tahansa työ, vaan sellainen, missä voi toimia omalla tavallaan ja minulla on esim. tärkeätä tietty järjestelmällisyys. Tavarat samoilla kohdilla aseteltuina aina jne. Jonkun mielestä voi olla rasittavaa, mutta minulle ei yhtään.
Tykkää lemmikeistä ja on muutenkin vähän lapsekas.