Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siis en jaksa enää päivääkään tätä elämää.
23.03.2023 |
Töitä ei saa. Joka päivä sitä samaa ruoanlaittoa, pyykinpesua, siivousta, työhakemusten kirjoittamista jne. Rahat tiukilla ja aina pitää olla sen verran rahaa et pääsee kulkemaan julkisilla haastatteluun, jos sellainen ihme kävisi. Ei viitsi sitten muualle mennä kun lähikauppaan jonne pääsee kävellen. En vaan jaksa kävellä vaan ympäriinsä vailla määränpäätä.
On niin turhautunut ja yksinäinen olo. Ei ketään kenelle puhua. No, perhe on mutta en jaksa enää niidenkään kanssa puhua kun tuntuu ettei ole puhuttavaa. Ajatukset kiertää kehää. Elämä on pyörii samaa rataa ja junnaa paikallaan. Kaikki kaatuu samaan asiaan, rahaan.
En tiedä miksi tämän tänne edes kirjoitin kun vastaus on se kliseinen mene töihin. Menisin jos saisin jostain sellaisen.
Kommentit (14)
Ajattele ap. Tunnen erään vajaakuntoisen joka on ollut koko ikänsä työtön. Joskus on vaan pakko jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama tilanne. Yritän tsempata itteeni, mutta sukulaisten, tuttujen ja yhteiskunnan viha ja arvostelu ei voi olla vaikuttamatta. Ei oo mitään, mitä odottaa. Arki ja viikonloput sitä samaa. Ei rahaa tehdä mitään erilaista. Itsestä ei jaksa tai ole varaa huolehtia. Välttelen tuttuja, jotka kysyy aina töistä. Yksinäistä, ja aina kotona. Miksi työ määrittelee ihmisen arvon?
Vierailija kirjoitti:
Monennessako kerroksessa asut?
Miten niin? Ihan maantasalla.
Vierailija kirjoitti:
Monennessako kerroksessa asut?
Lopeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö vaihtaa paikkakuntaa
Pitääkö mennä koulutukseen
Voiko opiskella jotain itsenäisesti
Jne
Ehkä sulla on vähän masennusta, silloin kaikki on toivotonta. Ja vaikka sanot, ettet jaksa kävellä vain ympäriinsä, niin liikunta auttaa saamaan ajatukset muualle ja piristää. Ihan oikeasti.
Kaikki tuntuu toivottomalta, kun vain on kotona , mutta lähde ulos ja jos lähellä on metsää, mihin pääsee kävelemään, niin ei muuta, kun joka päivä kunnon lenkki, noin tunnin verran vaikka alkuun ja siitä pikku hiljaa vielä pitempi. Kunto nousee ja mieli piristyy.
PS. silloin kun on lenkillä, ei kävely ole ilman "määränpäätä" vaan otat tietoisen lenkin jonka kävelet. Et vain "haahuile" määrättömästi vaan lenkkeilet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen aina ollut vammani ja sairauksien takia vaan kotona. Joo, siitä utelee kaikki. Viimeksi naapuri mutta sellaista se vaan on . Pitää nauttia kaikesta pienestä ja ilmaisesta tai halvasta. Esim saunomisesta, kun saa tehdä kasvonaamion tai jalkahoidon kotona. Lukemisesta, joskus voi kokeilla jotain uutta reseptiä tai leipoa. Kesäisin voi kävellä ja nauttia maisemista. Ostaa jotain uutta teetä tai kahvia. Kaikkia pikkujuttuja. Tsemppiä.
Siis tirsk !! Omg! Hihihihii !! lololol Xd!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen jaksettiin, vaikka rahaa ei ollut. Kannattaako somettaa ja katkeroitua. Miksi sulle on jonkun muun kuin sun omat tai tulevat lapset tärkeämpää kuin jonkun muun elämä.
Sama täällä. En usko, että tulen työllistymään koskaan, minnekään. Nuoruuden mielenterveysongelmat jätti ison aukon työhistoriaan ja vielä isomman aukon itsetuntoon.
Kouluttauduin ammattiin vasta aikuisena, mutta työssäoppimispaikoista ei jäänyt mitään taitoa käteen, millä voisi työelämässä pärjätä kun samalla viivalla kilpailee ammattitaitoinen ihminen.
Että näillä mennään. Onneksi on lapset, että on edes jollekin hyödyksi.
Psykiatrille olen ajan varannut, että sinne menee tililtä kaikki rahat tällä kertaa. Alan syömään lääkkeitä taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap sinun kannattaa asennoitua siihen että töitä ei saa. Minä olen ollut työtön 10 vuotta, en saa töitä normaalia kautta. Ainoa keino millä työllistyn, on ensin mennä niihin 9e/pvä työkokeiluihin ja sitä kautta palkkatuella töihin, sitten ehkä joskus on mahdollista työllistyä normaalisti. Tässä "hyvinvointiyhteiskunnassa" ei vain riitä töitä kaikille. Ei vaikka olisi hyvä koulutus hyvillä arvosanoilla. Tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää!
Oon lopettanut työn hakemisen kauan sitten jo. Turha kuluttaa aikaa sellaiseen koska kukaan ei pyytänyt haastatteluun edes vaikka lähetin 150 hakemusta. Käyn välillä huorissa jotta olis elämässä jotain jännää.
Samat harrastukset kuten kalastus, siitä nyt tienaa jonkun verran jos kalaa tulee ja kulut on pienet. Mutta elämä on yksinäistä ja tylsää suurin osa ajasta.
Alue: Aihe vapaa
Halaus <3 olen itse kuntoustuella, mutta samoja fiiliksiä. Jos vaan voisikin mennä töihin. Elämä on harmaata ja tylsää kärsimystä ja pennosten laskua. Ei jaksais.