Voiko liittyä ahdistuneisuushäiriöön että ahdistaa käyttää rahaa ja ostaa isoja ostoksia?
Olen aina mietitnyt mistä tämä johtuu, vai olenko vain sairaalloisen pihi. Esim. vuokrakämppään en ole hankkinut "oikeita" huonekaluja, koska pelkään tehdä yli 500 euron ostoksia, jos vaikka mokaan. Olen jo mokannut pari kertaa ja hankkinut sängyn jossa meni selkä pilalle kerran. Myös pesukoneen ostoa pitkitin, kun luulin että valitsen vääränlaisen tai jotain. Muutenkin rahankäyttö on minulle ahdistavaa, en tykkää tehdä ostoksia joihin kuluu rahaa koska pelkään että teen väärän valinnan tai en tykkääkään tuotteesta.. MIten sitten lähdet palauttamaan ilman autoa jotain sohvaa vai sänkyä?! Tosiaan en ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka vain osaa päättää "minääpä ostan tuon 1500 euroa maksavan hyllykön"!....?
Samaan aikaan minulla on diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö joten mietin voiko liittyä siihen. Joskus myös pihtaan vaate asioissa, esim jo 100 euron vaate shoppailut on mielestäni rankaistavaa. mietin monta viikkoa sitten , ostinko todella tarpeeseen vaikka pohjimiltani kuitenkin tiedän, että ostin, koska en pidä turhista nurkista.
Kommentit (5)
Itse olen ainakin ahdistuneisuushäiriöinen ja myös melko pihi. Lisäksi mulla olisi luontainen taipumus olla heittämättä koskaan pois mitään mitä saatan vielä joskus tarvita, mutta taistelen sitä vastaan ja vien ylimääräistä tavaraa kierrätykseen ja huonoa roskiin vaikka häijyä tekeekin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ainakin ahdistuneisuushäiriöinen ja myös melko pihi. Lisäksi mulla olisi luontainen taipumus olla heittämättä koskaan pois mitään mitä saatan vielä joskus tarvita, mutta taistelen sitä vastaan ja vien ylimääräistä tavaraa kierrätykseen ja huonoa roskiin vaikka häijyä tekeekin.
Mulla on kans toi jos omistan jonkun huonon tavaran mutta tiedän että olen siihen joksus käyttänyt rahaa vaikka 30 euroa en voi heittää sitä pois vaikka en siitä tykkääkään
Minua rahan käyttö on aina ahdistanut. En osaa käyttää, mutta en säästääkään.
Luulen liittyvän siihen, että olen aika vaatimattomista oloista, rahaa ei ollut käytettävissä mihinkään ylimääräiseen. Siksi en oppinut sitä käyttämäänkään. Pelkään myös, että se loppuu.
Ei nyt varmaan ahdistuneisuutta, mutta enemminkin joku pakkomielle että käyttötilillä on ainakin yksi tonni.
Enemmänkin ostaessa jos myyjä tulee spontaanisti kyselemään, mikä heidän hommansa kuuluu, niin silloin on saman tien selkä hiessä, hermostunut olo ja sanat takeltelee.
Mutta jos itse kysyn niin ei ongelmaa, kai se on joku tilanteen kontrolli/hallinta juttu.
En ole ajatellut, että voisi johtua siitä, mutta tunnistan samalla diagnoosilla itseni tuosta.