Haluan lampaita. Sanokaa, otanko!

Vierailija kirjoitti:

Ota vaan. Ne voi pistää paistiksi kun ei enää halua pitää niitä. Tunnen useita ihmisiä joilla on lampaita ja hommalla on kyllä tapana eskaloitua niin että kohta otetaan myös pässi ja sitten valvotaan öitä ja vahdataan karitsointia. Kaikkein vaivalloisin homma näyttää olevan pitävien aitojen rakentaminen, lampaat menevät yllättävistä paikoista loikalla yli, etenkin suomenlampaat ja affet eli ahvenanmaalaiset. Eivät siis todellakaan pysy tontilla ellei ole pakko ja monet saavat jatkuvasti paikkailla aitoja.

Ongelma ei yleensä ole aidassa vaan aidan sisäpuolella. Mikään aita ei tahdo pidätellä lammasta jolla on ruoka lopussa tai se ei ole mieleistä, on esim lampaat suuhun vähemmän maistuvia kasvilajeja jäljellä.

Karitsoinnit todella aiheuttavat lisätyötä ja valitettavan usein myös ikäviä yllätyksiä. Lemmikkinä min 5 uuhen lauma on varmasti toimivin.

Hoidat ensiksi paperityöt kuntoon. Haet tilatunnukset yms.

Sen jälkeen teet aitaukset sekä navetan siihen kuntoon että siellä voi pitää eläimiä.

Kuinka olit ajatellut talvella antaa lampaille ruokaa ja vettä? Entä navetan tyhjennys keväällä? Kuka keritsee ja hoitaa sorkat?

Kuka laittaa korvamerkit?

Vaikka löytyy tilat ja osaaminen, niin jos et ole ihan 100% varma ja hanki lampaita niiden lampaiden hyvinvoinnin vuoksi, niin jätä hankkimatta.

Entä pari kolme vuohta? Ne on kyllä kovia kiipeilemään ja siten pystyvät karkailemaan. Ei ainakaan mitään isoa laumaa kannata hankkia, jos on epävarma. Mitä loppuviimein saat lampaista? Lemmikkinä ei paras mahdollinen, joudut aina vaihtamaan vaatteet, kun haluat mennä niitä rapsuttelemaan. Jos eivät siis ole vapaana pihamaalla. Mitä saat niistä etenkin talviaikaan? Pimeällä ja kylmällä talsit muutaman kerran päivässä siivoamaan karsinan, ruokkimaan ja juottamaan ja vähän rapsuttelet. Kesällä laiduntava lammaslauma on idyllinen näky, mutta suuri osa vuodesta on kuraa, rapaa ja pakkasta (vesiputket jäätyy ym.). Lammas ei varsinaisesti ole seuraeläin, jos et itse muuta lampolaan. Rupeatko jossain vaiheessa lantaa tarikoidessa miettimään, että mitä järkeä tässä on? Jos esim. saat villoista vähän rahaa, niin sitten ehkä päivästä ja vuodesta toiseen jatkuvalle lannanluonnille on motiivi.

T. Lypsykarjatilallinen

Vierailija kirjoitti:

Entä pari kolme vuohta? Ne on kyllä kovia kiipeilemään ja siten pystyvät karkailemaan. Ei ainakaan mitään isoa laumaa kannata hankkia, jos on epävarma. Mitä loppuviimein saat lampaista? Lemmikkinä ei paras mahdollinen, joudut aina vaihtamaan vaatteet, kun haluat mennä niitä rapsuttelemaan. Jos eivät siis ole vapaana pihamaalla. Mitä saat niistä etenkin talviaikaan? Pimeällä ja kylmällä talsit muutaman kerran päivässä siivoamaan karsinan, ruokkimaan ja juottamaan ja vähän rapsuttelet. Kesällä laiduntava lammaslauma on idyllinen näky, mutta suuri osa vuodesta on kuraa, rapaa ja pakkasta (vesiputket jäätyy ym.). Lammas ei varsinaisesti ole seuraeläin, jos et itse muuta lampolaan. Rupeatko jossain vaiheessa lantaa tarikoidessa miettimään, että mitä järkeä tässä on? Jos esim. saat villoista vähän rahaa, niin sitten ehkä päivästä ja vuodesta toiseen jatkuvalle lannanluonnille on motiivi.

T. Lypsykarjatilallinen

Miksi eläimestä täytyy ns. saada jotain? Eikö sitä voisi hoitaa harrastusmielessä ihan sen oman hyvinvoinnin nimissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ottaisi lampaita, niissä on uskomattoman paljon työtä ja ne tuottavat nolla euroa eli ei voi edes ajatalla, että kiva harrastus, tästä saa rahaakin edes rehujen verran.

Yle:. "Villasta maksetaan 0,502,50 euroa kilolta, ja yhdestä lampaasta saadaan pari kiloa villaa kerralla"

Paljonko tienaa koiralla tai kissalla? Molemmat myös tarvitsee hoitajaa.

Kissa ei tarvitse isoa aitausta, ei erillistä rehuvarastoa, ei keritsemistä, ei karitsoinnin valvomista, ei "ostokumppania" ja toisaalta vain pässeistä tai uuhista koostuva popuaatio ei kovin hyvin pärjää vuosia yhdessä. Kissasta ei tarvitse tehdä tiliä kunnan maatalousviraomaiselle, ei laittaa korvamerkkejä, ei tehdä viranomaiselle selvitystä, kun laidunpaikka vaihtuu jne.

Kissalle riittää lämmin koti, ruokaa ja pääsy hiekkalaatikolle, lammas ei tyydy yhtä vähään.

Et tiedä kissoista mitään. Hiekkalaatikon ja ruoan lisäksi kissa tarvitsee runsaasti paikkoja kiipeilylle ja raapimiselle, joten tilaa kiipeilypuut todellakin vie. Lisäksi kissa tarvitsee yleensä lajitoverin (ostokumppani??), sosiaalinen eläin kun on. Kissa myös sirutetaan ja siru rekisteröidään. Kissan kanssa tulee leikkiä vähintään kerran mutta mieluiten useita kertoja päivässä, jotta se saa tyydyttää saalistusviettiään.

Ei ole ehkä yhtä työläs kuin lammas, mutta ei silti levitellä myyttiä siitä, että pelkästään ruoka ja hiekkalaatikko riittävät! Eivät todellakaan riitä, kissa on melko vaativa lemmikkieläin.

Voi eläintä hoitaa harrastusmielessä, tietenkin, mutta voi kuinka paljon on koiria, kissoja, pupuja ym. jotka otettiin, kun "olisi kiva, kun olisi jokin eläin". Sitten muutaman kuukauden tai vuoden päästä ei enää huvitakaan, tai huomataan, ettei elämä eläimen kanssa olekaan sellaista kuin luultiin. Kotieläimen tarpeet ovat lisäksi paljon vaikeammin toteutettavissa, lampaalle ei haeta marketista vain jotain leipäpussia. Jos ei ole tietotaitoa, eikä käsitystä mihin alkaa, niin eläimen hyvinvointi alkaa nopeasti heikentyä.

Vierailija kirjoitti:

Voi eläintä hoitaa harrastusmielessä, tietenkin, mutta voi kuinka paljon on koiria, kissoja, pupuja ym. jotka otettiin, kun "olisi kiva, kun olisi jokin eläin". Sitten muutaman kuukauden tai vuoden päästä ei enää huvitakaan, tai huomataan, ettei elämä eläimen kanssa olekaan sellaista kuin luultiin. Kotieläimen tarpeet ovat lisäksi paljon vaikeammin toteutettavissa, lampaalle ei haeta marketista vain jotain leipäpussia. Jos ei ole tietotaitoa, eikä käsitystä mihin alkaa, niin eläimen hyvinvointi alkaa nopeasti heikentyä.

Ja kuinka paljon on eläimiä jotka on otettu siinä mielessä että ne tuottavat jotain millä voi tehdä rahaa, mutta sitten ei enää huvitakaan kun työmäärä on ihan valtava ja eläimiin menee enemmän rahaa kuin mitä ne tuottaa? Kyllä siinä on paremmat mahdollisuudet onnistua jos se eläimenpito ja hoito itsessään on intohimona. Kun se eläin nähdään ennemmin yksilönä tai jopa seuralaisena/perheenjäsenenä, kuin harrastus- tai tuotantovälineenä.

Harrastelampolan vuodenkierto, jossa ei karitsointia:

- kun lumet lähtee ja maa sulaa tarkistetaan ja korjataan aidat, mahdollisesti rakennetaan uutta/ puretaan vanhaa

- kerintä ennen laitumelle laskua, sorkkien hoito ja mahdolliset loishäädöt

- alkukesästä laitumen kasvu on nopeaa ja pieni katras ei välttämättä ehdi syödä samaa tahtia, joten lohkoja joutuu niittämään, lammas ei syö ylipitkää korsittunutta heinää

- alkukesästä kestopehkun tyhjennys lampolasta, lampolan pesu

- kuivaheinän teko juhannuksen tienoilla, jos omaa heinämaata, tai talven heinien hankinta muualta (+ olki kuivikkeeksi)

- lehtikerppujen teko talveksi juhannuksen tienoilla

- pitkin kesää puhdistusniittoja laitumella, suojakatoksen siivous/ kuivitus säännöllisesti, aitojen tarkistus säännöllisesti, laidunlohkojen vaihtoa

- alkusyksystä, kun laidun alkaa ehtyä, lisäruokintaa kuivaheinällä tai muualta niitetyllä tuoreheinällä

- syksyllä lampolan seinien kalkitus ja kestopehkun kasaaminen

- kerintä ja sorkkien hoito

Laidunkaudella päivittäiset:

Puhtaat juomavedet, tarkkailua, että eläimillä kaikki kunnossa, veden ja laitumen lisäksi saatavilla on oltava suola ja kivennäinen.

Talvella päivittäiset:

Ruokinta, kuivitus ja vesien vaihto aamuin illoin, pakkasilla useamminkin, jos vesi jäätyy, eläinten hyvinvoinnin tarkkailua, jaloittelutarhan/ulkotarhan siivous ja tarvittaessa liukkauden torjunta ja lumitöitä, lopputalvesta kestopehkuun voi joutua lisäämään säännöllisesti myös turvetta tms kosteutta imevää.

Yleistä:

Aitaamisessa ei kannata pihistellä. Tukevat tolpat ja kunnollinen eläinaitaverkko (1 m korkea) on kallista, mutta mieluummin kunnollinen aita kuin karkureiden perässä juoksu, huoli ja mahdolliset onnettomuudet.

Kesäkatos täytyy olla suojaksi sateelta ja paahteelta. Laitumella voi olla myös puita tai muuta suojaa ja varjoa.

Riittävä määrä hyvää laidunta, laitumen lohkominen kahteen tai kolmeen osaan.

Tilat lampaille talveksi, ei tarvitse olla lämmitystä, jos kestopehku. Ulkoilumahdollisuus talvella plussaa.

Tilat kuivaheinän säilytykseen talven ajaksi.

Mihin villat? Kuka kerii?

Jos kestopehku, mihin tyhjennetään? Sitä syntyy melkoisesti talven aikana.

Kuka hoitaa lampaat loman tms aikana? Lampaita ei voi jättää edes kesällä ilman päivittäistä hoitoa. Onko valmis eläinlääkärikuluihin, jos eläin sairastuu? Entäs sairaa eläimen lopetukseen?

Omista lampaista on tehtävä heti eläinten pidon aloitettua pitopaikkailmoitus ruokavirastoon, ilmoitus oman kunnan maaseutuviranomaiselle ja ilmoitus lammas-ja vuohirekisteriin.

Toisin kuin tuolla joku muu kirjoitti, lampaat ovat erittäin seurallisia eläimiä, kuin isoja koiria. Rakastavat rapsuttelua, seuraavat hoitajan perässä, jokainen on oma persoonansa omilla tavoillaan ja ääntelyillään. Lammas on myös pitkäikäinen eläin, elää yli kymmenvuotiaaksi.

Lampaiden pitoa kannattaa ensin kokeilla kesälampailla kesän tai pari ja miettiä sitten omien ottamista.