Teini käyttäytyy todella huonosti minua kohtaan, olen nyt 2 iltana hermostunu ja huutanu sille rumasti

Muistatko millainen sun oma äiti on kohdellut sua? Tai esimerkiksi sun isäsi?

Onko nekin huutaneet sinulle (tai vastaavasti jättäneet näyttämättä tunteita) kun on ollut paha mieli?

Pyydä anteeksi, se on hyvä alku.

Taikasana on "Anteeksi". "Anteeksi rakas" toimii vielä paremmin.

Mene pyytämään anteeksi. Kerro, että olet myös rikki tilanteen takia, mutta että voisitte silti molemmat yrittää käyttäytyä mukavammin toisianne kohtaan jne.

Älä anna sen puhua rumasti ja huutaa sulle. Et sä ole sitä varten, eikä se paranna sen oloa mitenkään. Ei teiniä tarvitse sääliä, ei se sairas kai kuitenkaan ole. Kohtele sitä kuin ihmistä. Itseäsi myös. Kyllä se siitä. 

Teinin pitää myös ymmärtää, että sulla on nyt vaikeaa myös. Vaadi sitä, ymmärtäkää toisianne vuoron perään. 

Vierailija kirjoitti:

Älä anna sen puhua rumasti ja huutaa sulle. Et sä ole sitä varten, eikä se paranna sen oloa mitenkään. Ei teiniä tarvitse sääliä, ei se sairas kai kuitenkaan ole. Kohtele sitä kuin ihmistä. Itseäsi myös. Kyllä se siitä. 

Teinin pitää myös ymmärtää, että sulla on nyt vaikeaa myös. Vaadi sitä, ymmärtäkää toisianne vuoron perään. 

Ja täsmennän tätä viestiäni vielä, saa joskus huutaa ja puhua rumasti, jos on riideltävä jostain asiasta. Mutta ei systemaattisesti, eikä turhasta. Jos tiuskii, tehköön selkoa, miksi. 

Vierailija kirjoitti:

Mene pyytämään anteeksi. Kerro, että olet myös rikki tilanteen takia, mutta että voisitte silti molemmat yrittää käyttäytyä mukavammin toisianne kohtaan jne.

Ei ei ei ei.

Tässä asiassa pitää aikuisen näyttää se esimerkki. Ei pidä vaatia teiniä käyttätymään paremmin, vaan pitää olla malliesimerkki aikuisesta ihmisestä, joka osaa pyytää oikein anteeksi. 

Eli tyyliin näin:

"Olen pahoillani siitä, mitä sanoin sinulle aikaisemmin. En tarkoittanut lainkaan sitä, mitä sanoin. Minulla on ollut rankkkaa, ja silloin kun minulla on näin rankkaa niin välillä en osaa lainkaan kontrolloida sitä, mitä sanon ja en kykene täysin hallitsemaan omaa käyttäytymistäni ja sanojani. Siksi sanoin sinullekkin niin pahasti, koska se tuli vain väsymyksestä ja kiukkuisesta olosta. En minä sitä oikeasti tarkoittanut. Yritän tulevaisuudessa olla käyttäytymättä tuolla tavalla, koska ei näin aikuisen ja varsinkaan vanhemman pitäisi puhua omalle rakkaalle lapselleensa. Mä tiedän, että sinullakin on rankkaa ja varmasti paha olla. Haluaisin kovasti parantaa näitä meidän välejä ja että me voitaisiin puhua toisillemme positiivisesti, koska rakastan sinua niin kovasti." 

Vierailija kirjoitti:

Älä anna sen puhua rumasti ja huutaa sulle. Et sä ole sitä varten, eikä se paranna sen oloa mitenkään. Ei teiniä tarvitse sääliä, ei se sairas kai kuitenkaan ole. Kohtele sitä kuin ihmistä. Itseäsi myös. Kyllä se siitä. 

Teinin pitää myös ymmärtää, että sulla on nyt vaikeaa myös. Vaadi sitä, ymmärtäkää toisianne vuoron perään. 

Teinit oppivat tunnetaitonsa ja mallinsa vanhemmiltaan. Jos vanhemmat huutavat, tiuskivat ja ovat epäpäteviä näyttämään tunteensa hallitusti, niin ne teinit vain toistaa teidän käyttäytymismallia takaisin teitä kohtaan.

Jos se  vanhempi ei ymmärrä käyttäytyä järkevästi, niin miten sen teinin pitäisi sitten ymmärtää käyttäytyä järkevästi? 

Pyydä anteeksi ja sano myös lapselle, että hänkin saa anteeksi.

No, tämäpä eteni niin, että tahoillamme keräiltiin itseämme ja ennen kun ehdin, teini tuli halasi ja pyysi anteeksi. Ja minä tietysti myös. Puhuttiin tilanne auki.

Tämä teini osaa olla välillä raskas, mutta osaa myös pyytää aidosti anteeksi.

Olemme jutelleet tilanteen kuormittavuudesta paljon.

Monesti helpottaisi kaikkien elämää, kun söisi tasaisesti. Mutta kun en ole vahtimassa ei syö ja sitten saa kauheita nälkäkiukkukohtauksia. Harjoituksetkin menee huonosti kun ei syö ennen niitä. Heti kun syö, muuttuu eri ihmiseksi. Eikä järkipuhe auta, vaikka tiedostaa asian itsekkin.

Joskus on hyvä olla huono. Eli nyt ehkä teinikinnm tajuaa, ettei sinullakaan ole loputon määrä ymmärrystä ja käämit ne palaa sinullakin. Mielestäni huuto on täysin oikeutettua ja jopa järkevää tiettyyn rajaan asti. Et ole mikään yli-ihminen, vaan joskus naksahtaa ja silloin ei kannata enää kettuilla, oli sitten hyvä tai huono itsetunto.

Minä huusin myös lauantaina keskimmäiselle lapsellemme ensimmäistä kertaa. Sanoin oikeasti pahasti, mutta vanhin lapsistamme, joka on 20 vuotias, sanoi, että ihan asiasta huusin. Hän sanoi myös, että on ihmetellyt miten rauhallinen olenkin ollut ja miksi ihmeessä olen tähän saakka mennyt mielummin ulos tekemään raivopäässä lumitöitä kuin räjähtänyt?

Vanhin lapsista oli oikeassa. Teinit eivät ole tyhmiä, vaan he ymmärtävät ja ajattelevat kyllä. Meillä välit paranivat huutoni takia ainakin toistaiseksi ja pitkästä aikaa tilanne on kotona rauhallinen ja jopa mukava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä anna sen puhua rumasti ja huutaa sulle. Et sä ole sitä varten, eikä se paranna sen oloa mitenkään. Ei teiniä tarvitse sääliä, ei se sairas kai kuitenkaan ole. Kohtele sitä kuin ihmistä. Itseäsi myös. Kyllä se siitä. 

Teinin pitää myös ymmärtää, että sulla on nyt vaikeaa myös. Vaadi sitä, ymmärtäkää toisianne vuoron perään. 

Teinit oppivat tunnetaitonsa ja mallinsa vanhemmiltaan. Jos vanhemmat huutavat, tiuskivat ja ovat epäpäteviä näyttämään tunteensa hallitusti, niin ne teinit vain toistaa teidän käyttäytymismallia takaisin teitä kohtaan.

Jos se  vanhempi ei ymmärrä käyttäytyä järkevästi, niin miten sen teinin pitäisi sitten ymmärtää käyttäytyä järkevästi? 

Periaatteessa kyllä, mutta kun se elämä ei aina mene noin. :) Tajuat asian itse sitten kun sinulla on teinejä, jotka eivät käyttäydy niin kuin robotit.

Ja juu, tottakai sinulla on kymmenen teiniä talossa ja he ovat ihanista ihanimpia aina ja joka paikassa. Niinhän meillä kaikilla on.

Teinisi oli järkevä, kun näytti kypsyytensä pyytämällä anteeksi. Äiti vain netissä chättäilee. Teinillä on isompi stressi erosta kuin sinulla. Ymmärrä ja tue ja kysy vaikka haluaako tein käydä koulukuraattorille juttelemassa. Älä ole itsekäs. Kuuntele teiniä, älä provosoidu.

Välillä saa räjähtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä anna sen puhua rumasti ja huutaa sulle. Et sä ole sitä varten, eikä se paranna sen oloa mitenkään. Ei teiniä tarvitse sääliä, ei se sairas kai kuitenkaan ole. Kohtele sitä kuin ihmistä. Itseäsi myös. Kyllä se siitä. 

Teinin pitää myös ymmärtää, että sulla on nyt vaikeaa myös. Vaadi sitä, ymmärtäkää toisianne vuoron perään. 

Teinit oppivat tunnetaitonsa ja mallinsa vanhemmiltaan. Jos vanhemmat huutavat, tiuskivat ja ovat epäpäteviä näyttämään tunteensa hallitusti, niin ne teinit vain toistaa teidän käyttäytymismallia takaisin teitä kohtaan.

Jos se  vanhempi ei ymmärrä käyttäytyä järkevästi, niin miten sen teinin pitäisi sitten ymmärtää käyttäytyä järkevästi? 

Periaatteessa kyllä, mutta kun se elämä ei aina mene noin. :) Tajuat asian itse sitten kun sinulla on teinejä, jotka eivät käyttäydy niin kuin robotit.

Ja juu, tottakai sinulla on kymmenen teiniä talossa ja he ovat ihanista ihanimpia aina ja joka paikassa. Niinhän meillä kaikilla on.

Ei kukaan puhu robooteista. Mutta kyllä se vanhempien käyttäytyminen ja miten he ovat pienestä lähtien opettaneet lapsia hallitsemaan tunteitaan vaikuttaa todella paljon siihen, miten nuoret sitten teini iässä reagoivat negatiivisiin tunteisiin.

Ei siinä mitään väärää ole, jos on epäonnistunut tuossa aiemmassa vaiheessa opettamaan lapselle tunnistamaan milloin hän tuntee mitäkin tunteita ja miten niihin reagoida. Sitä voi vielä vanhemmallakin iällä opettaa. Mutta jos vanhemman reaktio on aina huutaa teinille naama punaisena takaisin, niin ei se teinin vika ole, että käyttäytyy huonosti. Hän on oppinut sen vanhemmiltaan.

Vierailija kirjoitti:

Välillä saa räjähtää.

Sitten ihmetellään miksi teinit voivat huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä saa räjähtää.

Sitten ihmetellään miksi teinit voivat huonosti.

Useimmat teinit käyttäytyvät oikein hyvin. Tunnen todella paljon teinejä, kun itsellä on kolme nuorta talossa ja heidän ystävänsä ovat myös meillä usein.

Lässyttäminen ja liika ymmärtäminen ei tee hyvää kenellekään, et sinäkään haluaisi edes aikuisena olla ihminen, jota katsotaan aina pää vinossa ymmärtäväisesti hymyillen ja jota paijataan päähän, kun olet vihainen tai ärsyyntynyt.

Nuoret ovat fiksuja ja tajuavat oikein hyvin, että joskus ei kannata mennä siihen viimeiseen pisteeseen asti, vaan asiat voi selvittää muutenkin. Ja jos kuitenkin he kokeilevat sen viimeisen pisteen, niin silloin saattaa tulla omaan suuntaankin loskaa. Tämä päälle räiskähtänyt loska kuitenkin on siivottavissa ja nuori tajuaa missä mennään. Jotkut tarvitsevat enemmän vääntöä, jotkut vähemmän, mutta jokainen kokeilee sen ihan itse tavalla tai toisella.

On aivan eri asia, jos räjähtää joskus. Huonosta käytöksestä, aiheesta. Väsyneenä jne. Eriasia on, jos erimielisyyksiin reagointi on aina pää punaisena karjumista. Siinä ei kukaan opi mitään. Siinä, että tarpeeksi huonosti kun käyttäytyy ja toinen hermostuu taas oppii, että jossain on vastapuolella sietoraja.

Ei kukaan voi olla aina viilipytty oman lapsensa kanssa. Jos on, on pinnanalla aivan varmasti tukahdettuja tunteita jotka se lapsi/nuori kyllä vaistoaa. Mutta ei opi rajoja, kun aina vaan hyssytellään ja paapotaan vaikka tekisi mitä tai käyttäytyisi kuinka huonosti.

Oleellisempaa on se, mitä tehdään sen väistämättä joskus tapahtuvan räjähdyksen jälkeen. Kun on rauhoituttu pyydetään anteeksi, myös aikuinen, keskustellaan tilanne läpi ja otetaan opiksi jatkoa ajatellen.

En usko että luottaa sinuun enää koskaan? Ja se ihmisuhde meni pilalle. Negatiiviset asiat ovat liikaa, jos hänestä sanottiin tai rumat sanat yleensä. Häntä varmaan ahdistaa paljon ja masentaa, jos hänestä puhutaan negatiivisesti ja arvostellaan, vain vaaditaan, mikään hyvä käytös ei enää korvaa sitä hänelle. Teini ei voi huudolleen mitään, aikuinen voisi omalleen. Moni päätyy kotoa pois jos vanhempi on hankala tai jopa paha. Eroasiat tai eroriidat eivät voi olla syynä teinille huutoon, ne ovat aikuisten oma asia. Harmittaa teinin puolesta.