Psykologit suosittelevat, että harrastukset aloitetaan vasta kouluiässä.

Miksikö? Siksi, että pienen lapsen ei tarvitse kokea sitä stressin määrää, mikä tulee kun päiväkotipäivän päätteeksi kuskataan ohjattuun toimintaan. Kouluikäisellekin riittää yksi harrastus, johon keskittyä, mikäli se ei häiritse lepoa, vapaata leikkiä ja koulunkäyntiä. On todella järkyttävää ja surullista lukea, että 3-vuotiaalla on USEAMPIA harrastuksia, vaikka päivätkin vietetään pois kotoa. Sterilisaatioon tällaiset vanhemmat, jotka saavat kunniaa itselleen lasten menestymisen kautta, viis lapsen hyvinvoinnista.

Jos alle kouluikäinen on kotihoidossa tai esim. 4 tunnin eskarissa, harrastaakin voi.

Siis tarkoitetaanko tässä pelkästään päivähoidossa olevia lapsia ja hoitopäivien jälkeen tapahtuvaa harrastamista? Ja mikä sitten lasketaan harrastukseksi? Jos perheellä on tapana käydä esimerkiksi uimassa kerran viikossa, onko se harrastus?

En usko, että voi olla kovin haitallista, että vanhemmat ja lapset tekevät jotain mikä on molemmista hauskaa, vaikka sitä varten joutuisikin poistumaan joskus kotoa.

johtopäätöksiä joita ei kannata ottaa ihan tosissaan.



Meidän 3-v taapero kaipaa kotihoidon lisäksi kerhoissa käymistä. Mitään varsinaisia "harrastuksia" lapsella ei vielä ole, ja oman tuntumani mukaan lapsi ei jaksaisikaan vielä "harrastaa".

Mutta en lähtisi noin kovasanaisesti teilaamaan niitä perheitä joissa ehkä käydään vaikkapa muskarissa päivähoidon lisäksi. Lapsetkin on yksilöitä...eivätkä kaikki vanhemmat pidä tärkeänä harrastuksissa "pärjäämistä" tai muutenkaan yritä päteä lastensa saavutuksilla.

katsoo silmiin ja anoo pääsyä jääkiekkokouluun?

kyse olikin nimenomaan kokopäivä hoidossa olevista lapsista.

5-vuotiaalla on kaksi harrastusta. Mutta meillä onkin lapset kotihoidossa.

riittävästi lepoa, vapaata leikkiä ja hoitaa lapsen pakolliset velvollisuudet kunnolla kuten koulu tai päivähoito. Ja että ei ole lapselle yhtään pahasta vaikkei vielä kouluikäisenäkään olisi vielä yhtään harrastusta. t:7

Meillä poika aloitti salibandyn 7veenä ja jatkaa sitä nyt jo kuudetta vuotta. Muita harrastuksia ei perheen yhteisen uinnin (2x viikko) ole.

4 veelle riittää hyvin tuo perheuinti ja illalla pihalla leikki parhaan kaverin kanssa. Meillä tietty onni on vielä siinä, että lapsia laulatetaan kotona, myös mahdollisuus "pianon pimputteluun" on.

Mutta ovatkin kotihoidossa. Eikä isotkaan mene iltapäiväkerhoon koulun jälkeen. Onhan siinä aikaa harrastaa, tavata kavereita, levätä ja tehdä läksyt...

jos lapsi saa tulla kotiin koulun jälkeen. Silloin ehtii varmasti harrastaa ja tavata kavereita. Jos sen sijaan on ip-kerhossa tai hoidossa 16-17, niin miten ihmeessä ehtisi mitään muuta enää tehdä?



Oma poika tulee nyt kotiin jo klo 13 suoraan koulusta ja oikein hyvin ehtisi harrastaa useimpana iltana viikossa. Eri asia jos joutuisi olemaan hoidossakin vielä.

Ei päässyt enää paikalliseen fudisjengiin, kun joukkue on nivoutunut jo niin hyvin pelaamaan yhteen ja ovat niin taitaviakin, että aloittelija ei sinne sovi:(

Olis vaan pitänyt raahata sinne kentälle pari vuotta sitten..

Ei päässyt enää paikalliseen fudisjengiin, kun joukkue on nivoutunut jo niin hyvin pelaamaan yhteen ja ovat niin taitaviakin, että aloittelija ei sinne sovi:(

Olis vaan pitänyt raahata sinne kentälle pari vuotta sitten..

Täälläpäin esim. jumppaan ja taitoluisteluun on vaikea päästä mukaan joskus 8-vuotiaana. Jumpassa ryhmät ovat hyvin täynnä ja luistelussa ainoa keino päästä mukaan on luistelukoulun kautta meneminen, jotka myös ovat aivan kauhean täynnä.

Kyllä lapset "silmät kyyneleissä" kinuavat vaikka mitä (meillä mm. koiraa), muttei kaikkiin toiveisiin tietenkään suostuta.



En sano, ettei 5-vuotiasta ikinä koskaan saisi viedä jääkiekkotreeneihin, mutta tuo perustelu oli kyllä erikoinen..

että kun vie lapsen harkkoihin, joita on 4-vuotiaalle kahdet viikossa, 5-vuotiaalle kolmet, 6-vuotiaalle viidet ja 7-vuotiaalle kahdeksat viikossa niin niiden harkkakavereiden vanhemmat ovat järjestään psykologeja, luokanopettajia, lastentarhanopettajia, lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Eritoten noita luokanopettaja- ja lääkärivanhempia on vaikka kuinka paljon. Sen sijaan duunarivanhempia ei näy käytännössä lainkaan.



Jos harrastus olisi noin itsestään selvästi pahasta, niin minkä ihmeen takia nämä ammattilaiset kuskaisivat omia tenaviaan harkkoihin?

osa soittimista vaatii varhaista aloittamista esimerkiksi viulu

niin useamman kerran viikossa tapahtuva harjoittelu on pakko aloittaa viimeistään 5-vuotiaana, mieluummin 4-vuotiaana. Joitakin todella lahjakkaita 6-vuotiaana aloittaneita on, mutta ne ovat kyllä tosi harvassa.



Kouluiässä voi toki alkaa harrastella luistelua huvikseen luistelukoulussa, mutta turha kuvitella enää pääsevänsä mihinkään kilparyhmiin.

osa soittimista vaatii varhaista aloittamista esimerkiksi viulu

-- Mieheni on soitonope ja hän sanoo että lapsen on yleensä ihan turha tulla tunneille ennen kouluikää. Keskittymiskyky ei yleensä ainakaan riitä. Ihan hyvä soittaja miehestäkin on tullut vaikka hän aloitti soittamisen vasta 9-vuotiaana!!! On kuulkaa ihan muusikko ja opettaja:).

Omat lapsemmekin aloittavat soittamisen vasta n. 7-v iässä!

Minä en ymmärrä sitä, että vanhemmat päättävät lapsensa puolesta harrastukset ja että esim lapsesta tulee taitoluistelija. Minun mieletä on ok vielä lapsi harrastukseen, esim luistelemaan, soittotunneille, vaikka 4-vuotiaana, jos lapsi sitä itse haluaa. Jos vanhemmat päättävät, vaikka lapsi ei sitä haluaisi, niin sitä en todellakaan ymmärrä. Näitä perheitä valitettavasti tässäkin maassa on.

niin useamman kerran viikossa tapahtuva harjoittelu on pakko aloittaa viimeistään 5-vuotiaana, mieluummin 4-vuotiaana. Joitakin todella lahjakkaita 6-vuotiaana aloittaneita on, mutta ne ovat kyllä tosi harvassa.

Kouluiässä voi toki alkaa harrastella luistelua huvikseen luistelukoulussa, mutta turha kuvitella enää pääsevänsä mihinkään kilparyhmiin.