Onko teillä usein tilanteita, että ette ole yhtään samalla aaltopituudella jonkun kanssa?

Minulla on yksi tämmöinen työkaveri, joka on innokas kimppakyytien järjestäjä. En ole niistä kehdannut kieltäytyäkään, kun hän niitä haluaa. Työmatka kestää sen noin 30 minuuttia suuntaansa, ja nuo ovat aina ihan hirveän ahdistavia matkoja, kun meillä ei ole oikeasti oikein mitään yhteistä puhuttavaa, ellei nyt jotain päivänpolttavia työasioita lasketa. Olemme ilmeisesti vain niin erilaisia ihmisiä, ja varustettuja niin erilaisilla huumorintajuilla ja ajatusmaailmoilla.

Sitten joidenkin toisten kollegojen kanssa taas ollaan ihan täysin, kuin samalla sivulla. Juttua riittäisi vaikka tunneiksi eteenpäin, eikä sitä tarvitse mitenkään väkisin kaivaa esiin, vaan kaikki tulee hyvin helposti ja luonnostaan. Nauretaan samoille asioille ja meillä on paljon yhteistä keskusteltavaa.