Lue keskustelun säännöt.
Koulukapina kytee Helsingissä - Vanhemmat valmiita muuttamaan muualle
16.02.2023 |
Moni vanhempi kertoo suoraan omien lasten koulunkäynnin olevan yksi tärkeimmistä asioista elämässä. Näin eräs vastaaja kuvailee:
Valitsen tulevan asuinalueeni, kunnan ja jopa valtion siten, että lapseni pääsevät hyvään kouluun eivätkä joudu näiden virkahenkilöiden ja poliitikoiden harjoittaman inkluusion uhriksi
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009397040.html
Miten tässä nyt näin kävi?
Kommentit (998)
Tämä pohjoinen kaupunki on niin luotaanyöntävä ulkomaan eläjille että täällä on rauhallista. Ei ole kauppakeskuksia kylki kyljessä. Rauhassa saa elellä. Asun pohjolan valkeassa kaupungissa. Koulussakin on varmaan rauha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä noita ongelmia voi olla sellaisissakin kouluissa missä S2-oppilaita ei ole erityisen paljon, ne vähäisemmät kun usein laitetaan sitten yhdelle ja samalle luokalle. Syynä ilmeisesti se, että lukujärjestys S2-opetuksineen on helpompi näin toteuttaa. Tällaiselle luokalle laitetaan sitten jokunen kantis "tukioppilaaksi". Oma nuoreni on tällaisella luokalla yläkoulussa, eli eipä ehkä kannattanut ahertaa alakoulussa ja saada hyvää käytösnumeroa...
Uskomatonta touhua kyllä. Sen sijaan että pyrittäisiin ratkaisemaan ongelmat, joiden takia "koulushoppailu" koetaan tarpeelliseksi, se yritetään estää. On ainakin tasa-arvoista, kun kaikilla on yhtä surkeat mahdollisuudet opiskeluun..
Päätimme jo seurustelu vaiheessa, että jos ja kun saamme lapsia, he EIVÄT todellakaan tule käymään päivääkään koulua Helsingin kouluissa .
Halusimme muutenkin pois Helsingistä. Koko seutu ahdisti . Kiire, melu, luonto liian kaukana, stressi, päihteiden käyttäjien näkeminen lähes päivittäin jossain kaduilla. Sekä katujengien näkeminen oli pelottavaa.
Nyt olemme asuneet 8 vuotta lähellä Mikkeliä.
Ja todella tuntuu että olemme kotona. Täällä on kaikki niin parasta. Asumme -60 luvulla rakennetussa omakotitalossa, jonka remontoimme tämän päivän tarpeisiin.
Ihmettelen itsekseni, miten olen jaksanutkin elää asfaltin keskellä.
Lapsilla matkaa koululle 6km. Koulu on pieni ja ihana vanha koulu.
Koulutuksia hakee heidät 300 metrin päästä.
Olisin voinut asua vieläkin syrjäisemmällä seudulla, mut tämä on täydellinen valinta meille.
Vierailija kirjoitti:
Nämä musiikki- ja erikoisluokat on tähän mennessä ollut täynnä venäläisiä tai venäläisperäisiä. Minnekäs ne nyt sijoittuu..
Helsingissä on 100000 venäjää puhuvaa, tuskin niistä eroon pääsee missään koulussa.
Nyt tuli vielä nää ukrainalaiset..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta touhua kyllä. Sen sijaan että pyrittäisiin ratkaisemaan ongelmat, joiden takia "koulushoppailu" koetaan tarpeelliseksi, se yritetään estää. On ainakin tasa-arvoista, kun kaikilla on yhtä surkeat mahdollisuudet opiskeluun..
Niin, tässä yritetään korjata seurausta eli koulushoppailua, ei juurisyytä eli paskoja kouluja. Siksi tämä ei tule onnistumaan, vaan perhe muuttaa muualle.
Vierailija kirjoitti:
Päätimme jo seurustelu vaiheessa, että jos ja kun saamme lapsia, he EIVÄT todellakaan tule käymään päivääkään koulua Helsingin kouluissa .
Halusimme muutenkin pois Helsingistä. Koko seutu ahdisti . Kiire, melu, luonto liian kaukana, stressi, päihteiden käyttäjien näkeminen lähes päivittäin jossain kaduilla. Sekä katujengien näkeminen oli pelottavaa.
Nyt olemme asuneet 8 vuotta lähellä Mikkeliä.
Ja todella tuntuu että olemme kotona. Täällä on kaikki niin parasta. Asumme -60 luvulla rakennetussa omakotitalossa, jonka remontoimme tämän päivän tarpeisiin.
Ihmettelen itsekseni, miten olen jaksanutkin elää asfaltin keskellä.Lapsilla matkaa koululle 6km. Koulu on pieni ja ihana vanha koulu.
Koulutuksia hakee heidät 300 metrin päästä.
Olisin voinut asua vieläkin syrjäisemmällä seudulla, mut tämä on täydellinen valinta meille.
Ehkä sun pitäis jutella asioista psykiatrille tms ammatti-ihmiselle. Tämä palsta on vähän väärä paikka tuohon potemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni on inkluusion uhri ja sairastui jo mentaalisesti. Kannattaa muuttaa kun vielä ehtii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö niistä kouluista tule aivan kamalia, jos jokainen valveutunut vetää lapsensa pois.
Helsingissä on kouluja joihin kaikki kynnelle kykenevät onkin olleet laittmatta lapsia.
Siksi niissä on lähikouluprosentti alle puolet ja se erityisoppilaiden ja s2-oppilaiden määrä korostunut.
S2-oppilaiden määrä ei ole ongelma vaan vanhempien asenteet. Ainoa vamma, joka tarttuu, on asennevamma. Lapseen vanhempien asennevammat tarttuvat aivan liian hyvin.
Oma lapsi opiskeli alakoulun luokassa, jossa S2-oppilaita oli 1/3 koko luokasta. Kukaan heistä ei aiheuttanut mitään ongelmia oppimiseen yleisesti. Luokan työskentelyn mahdottomaksi teki yksi täysin suomalainen oppilas, joka aiheutti opettajalle enemmän harmaita hiuksia kuin muu luokka yhteensä. Ei ollut sellaista ongelmaa tai häiriötä, jossa ko oppilas ei olisi ollut mukana.
S2-oppilaiden suuri määrä on ongelma.
Ei se poissulje sitä etteikö luokilla olisi myös ihan supisuomalaisia mätämunia.
S2-oppilaiden suuri määrä ei automaattisesti ole ongelma. Mikäli he ovat oppimishaluisia ja käyttäytyvät koulussa hyvin. Vai oletko ennakkoluuloinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö niistä kouluista tule aivan kamalia, jos jokainen valveutunut vetää lapsensa pois.
Helsingissä on kouluja joihin kaikki kynnelle kykenevät onkin olleet laittmatta lapsia.
Siksi niissä on lähikouluprosentti alle puolet ja se erityisoppilaiden ja s2-oppilaiden määrä korostunut.
S2-oppilaiden määrä ei ole ongelma vaan vanhempien asenteet. Ainoa vamma, joka tarttuu, on asennevamma. Lapseen vanhempien asennevammat tarttuvat aivan liian hyvin.
Oma lapsi opiskeli alakoulun luokassa, jossa S2-oppilaita oli 1/3 koko luokasta. Kukaan heistä ei aiheuttanut mitään ongelmia oppimiseen yleisesti. Luokan työskentelyn mahdottomaksi teki yksi täysin suomalainen oppilas, joka aiheutti opettajalle enemmän harmaita hiuksia kuin muu luokka yhteensä. Ei ollut sellaista ongelmaa tai häiriötä, jossa ko oppilas ei olisi ollut mukana.
Viimeksi tämä trolli oli olevinaan opettaja.
Sori, olen eri henkilö. Toisin kuin sinulla, minulla ei ole mitään tarvetta valehdella asioista, trollaillailla palstalla tai muutenkaan yrittää saada aikaan jotain tiettyä ajatusmaailmaa...
Kannattaa katsoa, minne on lapsensa laittamassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noita ongelmia voi olla sellaisissakin kouluissa missä S2-oppilaita ei ole erityisen paljon, ne vähäisemmät kun usein laitetaan sitten yhdelle ja samalle luokalle. Syynä ilmeisesti se, että lukujärjestys S2-opetuksineen on helpompi näin toteuttaa. Tällaiselle luokalle laitetaan sitten jokunen kantis "tukioppilaaksi". Oma nuoreni on tällaisella luokalla yläkoulussa, eli eipä ehkä kannattanut ahertaa alakoulussa ja saada hyvää käytösnumeroa...
On törkeää käyttää lapsia tukioppilaina tai apuopettajina minkäänlaisella luokalla. Siinä ulkoistetaan aikuisille kuuluvia hommia lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä musiikki- ja erikoisluokat on tähän mennessä ollut täynnä venäläisiä tai venäläisperäisiä. Minnekäs ne nyt sijoittuu..
Helsingissä on 100000 venäjää puhuvaa, tuskin niistä eroon pääsee missään koulussa.
Nyt tuli vielä nää ukrainalaiset..
Taisi mennä luvut vähän yläkanttiin. Eipä ole tainnut musiikki- ja erikoisluokat olla se ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on tiedossa jo kaikkialla maailmalla, että millaisessa koulussa lapsi kasvaa yleisemmin johtaa siihen millaisen elämän lapsi saa. Huono koulu = huonosti menestyvä koulutuksessa. Huonossa koulussa voi myös puhjeta herkässä iässä oleville teineille vaikka mitä mielenterveysongelmia.
Omasta lapsesta välittävä henkilö kyllä muuttaa saadakseen lapsensa hyvään kouluun. Kyllä minäkin niin tekisin, jos lapsia olisi. Onneksi ei kuitenkaan ole.
.
Ei tuo pidä paikkaansa ainakaan tutkimusten mukaan tai ainakaan yhteys ei ole kovin selvä. Tulevan menestyksen kannalta koulua paljon tärkeämpää on vanhempien koulutus ja kodin tuki. Koulutettujen vanhempien kotona hyvin kannustetut ja tuetut lapset pärjäävät, vaikka kävisivät huonona pidettyä koulua, kun taas kouluttamattomien ja välinpitämättömien vanhempien lapsi ei pärjää, vaikka hänet pistäisi hyvään kouluun.
Pärjääväthän pikkupaikkakuntien etevät lapset oikein hyvin, vaikka siinä paikkakunnan ainoassa koulussa ovat myös ne lahjattomat ja huonosti pärjäävät lapset. Miksi kaupungeissa olisi toisin? Ihmiset luulevat, että menestys riippuu siitä, mitä koulua käy, vaikka oikeasti kyse on pitkälti perimästä, kotioloista ja vastaavista.
Voi miettiä sitäkin, onko lapselle parempi olla ns. hyvässä koulussa vai "huonossa" koulussa. Hyvässä koulussa koko väestöön nähden vähän keskitasoa parempi oppilas olisi ehkä keskikastissa. Ihan hyvä peruskännykkä on koulun muiden oppilaiden mielestä halpa luuserimalli. Sen sijaan siinä halveksitussa lähiökoulussa samalla osaamisella voisi olla lähellä luokan kärkeä. Peruskännykkä on ihan tavallinen puhelin, jolla ei ero muista hyvään tai huonoon suuntaan. Kumpi on pitkällä tähtäimellä parempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noita ongelmia voi olla sellaisissakin kouluissa missä S2-oppilaita ei ole erityisen paljon, ne vähäisemmät kun usein laitetaan sitten yhdelle ja samalle luokalle. Syynä ilmeisesti se, että lukujärjestys S2-opetuksineen on helpompi näin toteuttaa. Tällaiselle luokalle laitetaan sitten jokunen kantis "tukioppilaaksi". Oma nuoreni on tällaisella luokalla yläkoulussa, eli eipä ehkä kannattanut ahertaa alakoulussa ja saada hyvää käytösnumeroa...
On törkeää käyttää lapsia tukioppilaina tai apuopettajina minkäänlaisella luokalla. Siinä ulkoistetaan aikuisille kuuluvia hommia lapsille.
Niin, lapsityövoima ei käsittääkseni ole Suomessa laillista. Ja näissä tapauksissa vieläpä ilman palkkaa. Lapset ovat koulussa oppimassa itse, eivät suinkaan töissä tai ilmaisapulaisina. Tarkkailuluokat ja muut erikoisluokat sekä tasoryhmät takaisin ja niihin riittävät resurssit. Ei ole muuta keinoa. Nyt pilataan kaikkien lasten mahdollisuudet kun he joutuvat opiskelemaan ympäristössä, joka ei heille sovi.
Noniin kunnat muualla Suomessa, tässä teille kasvumahdollisuudet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
p
Vierailija kirjoitti:
Eikö niistä kouluista tule aivan kamalia, jos jokainen valveutunut vetää lapsensa pois.
Tuleehan niistä. Suomalaisten päättäjien vuosikymmeniä jatkuneesta typeryydestä sakotetaan nyt raskaasti.
Tai oikeastaan suomalaisten äänestäjien enemmistön typeryydestä sakotetaan.
Nämä vanhemmat ovat itse äänestäneet nämä poliitikot päättämään näistä asioista. Äänestäjien tahdon mukaan Kokoomus ja Vihreät ovat päättävässä asemassa Helsingissä.
He kannattavat sitä että koulushoppailu täytyy pysäyttää ja että monikulttuurisuus on rikkautta heidän äänestäjiensä lasten kouluissa jne.Vastuu on siis vanhempien omissa äänestysvalinnoissa
Eikös näistä äänestetä ihan kaikkien edustajien kesken
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on toistaiseksi oikeus valita asuinpaikkansa resurssiensa mukaan. Varmasti hyvä koulu ja varhaiskasvatus painaa vaakakupissa lasten vanhemmilla.
Harva vanhempi varmaan on innoissaan, että jee, meidän muksut menee sinne ongelma kouluun.
Jipii, meidän lapsi pääsee näyttämään sinne ongelmakouluun, miten asiat laitetaan kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on tiedossa jo kaikkialla maailmalla, että millaisessa koulussa lapsi kasvaa yleisemmin johtaa siihen millaisen elämän lapsi saa. Huono koulu = huonosti menestyvä koulutuksessa. Huonossa koulussa voi myös puhjeta herkässä iässä oleville teineille vaikka mitä mielenterveysongelmia.
Omasta lapsesta välittävä henkilö kyllä muuttaa saadakseen lapsensa hyvään kouluun. Kyllä minäkin niin tekisin, jos lapsia olisi. Onneksi ei kuitenkaan ole.
.
Ei tuo pidä paikkaansa ainakaan tutkimusten mukaan tai ainakaan yhteys ei ole kovin selvä. Tulevan menestyksen kannalta koulua paljon tärkeämpää on vanhempien koulutus ja kodin tuki. Koulutettujen vanhempien kotona hyvin kannustetut ja tuetut lapset pärjäävät, vaikka kävisivät huonona pidettyä koulua, kun taas kouluttamattomien ja välinpitämättömien vanhempien lapsi ei pärjää, vaikka hänet pistäisi hyvään kouluun.
Pärjääväthän pikkupaikkakuntien etevät lapset oikein hyvin, vaikka siinä paikkakunnan ainoassa koulussa ovat myös ne lahjattomat ja huonosti pärjäävät lapset. Miksi kaupungeissa olisi toisin? Ihmiset luulevat, että menestys riippuu siitä, mitä koulua käy, vaikka oikeasti kyse on pitkälti perimästä, kotioloista ja vastaavista.
Voi miettiä sitäkin, onko lapselle parempi olla ns. hyvässä koulussa vai "huonossa" koulussa. Hyvässä koulussa koko väestöön nähden vähän keskitasoa parempi oppilas olisi ehkä keskikastissa. Ihan hyvä peruskännykkä on koulun muiden oppilaiden mielestä halpa luuserimalli. Sen sijaan siinä halveksitussa lähiökoulussa samalla osaamisella voisi olla lähellä luokan kärkeä. Peruskännykkä on ihan tavallinen puhelin, jolla ei ero muista hyvään tai huonoon suuntaan. Kumpi on pitkällä tähtäimellä parempi?
Sen luokan kärki on alinta tasoa siinä toisessa koulussa. Silmäpuoli on kuningas something something.
Marisijoita on aina.