Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Otin elämäni omiin käsiini
Minä 2.0
13.02.2023 |
Olen aina ollut se, joka on kysellyt ihmisten perään jos heistä ei kuulu, yrittänyt pitää keskustelua yllä, sietänyt ghostaamista ja vastaamattomuutta. Enkä todellakaan ole stalkkeri vaan saatan olla viikkojakin ottamatta yhteyttä jos selkeästi vaikuttaa siltä ettei toinen halua jutella tai on omia kiireitä. Mutta kun jotkut eivät koskaan ota oma-aloitteisesti yhteyttä.
Siedin myös äärimmäisen stressaavaa työtä antaen sille kaikkeni. Lopulta vaihdoin helpompaan paikkaan ja päätin keskittyä opintoihinikin. Hoitaa itseäni ja kehoani. Ghostaan kaikki jotka ghostaavat minua. Ignooraan kaikki jotka ignooraavat minua. Vastaan vain jos minulle tekstataan ja mikäli ei, saatan joskus kysyä kuulumisia ja siinä se. Ei väkisin!
Ja tämä tuntuu todella hyvältä. En enää aio elää vain muita varten tai murehtia liiaksi sellaisia ihmissuhteita jotka vain kuluttavat ja harmittavat. Tästä lähin olen aivan samanlainen muita kohtaan kuin he ovat minua kohtaan.
Vapauttavaa!!!
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin osoitin eilen yhdelle sukulaiselle, että pystyn itsekin ignooraamaan. Järjestin ansan ja sain hänet lopulta vastaamaan, mutta en sitten vastannutkaan siihen enää mitään, vaan jätin vastauksensa samalla lailla roikkumaan viimeiseksi. Näin aion tehdä jatkossa kaikissa vastaavissa tilanteissa.
Hyvä ap! Itsekin olen aloittanut saman, ja ah, kuinka vapauttavaa! Jotenkin naurattaa, jos sattumalta tapaamme tuossa kylällä ja vastapuoli kysyy, että miksi et ole soittanut/tekstannut/käynyt? No voi, miksi itse et ole? Kerran kysyinkin toiselta, että miksi et sinä ole tehnyt tuota edellä mainitsemaasi vuorostasi, niin vaikeaksi ja norsun vi##ulle meni naama. Odotin aikani vastausta, mutta kylmästi liukenin paikalta, kun vastapuoli vielä mietti mitä sanoisi. Tosin puhelin ei enää kilkata kuten menneisyydessä, mutta se olinkin minä se aloitteen tekijä. Uusia ystäviä on kyllä ilmaantunut näiden tilalle, keitä joskus ystävikseni luulin, mutta he ovatkin sellaisia, jotka pitävät yllä vastavuoroisuuden periaatetta!
Olen joskus miettinyt, että mistäköhän tuo vastaamattomuus johtuu, jos keskustelu on alkanut hyvin, ei ole riitaa ja hyvässä hengessä kirjoitetaan ehkä vähän pitempikin viesti? Luetaan kyllä, mutta ei sanota mitään edes viikkojen päästä, eli jätetään koko juttelu oudosti kesken. Muuten kai ihan sosiaaliset ja normaaliälyiset ihmiset kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt, että mistäköhän tuo vastaamattomuus johtuu, jos keskustelu on alkanut hyvin, ei ole riitaa ja hyvässä hengessä kirjoitetaan ehkä vähän pitempikin viesti? Luetaan kyllä, mutta ei sanota mitään edes viikkojen päästä, eli jätetään koko juttelu oudosti kesken. Muuten kai ihan sosiaaliset ja normaaliälyiset ihmiset kyseessä.
No tätä minäkin mietin. Monesti ollaan ensin ihan parasta ystävää, sitten alkaa se vastaamattomuus ja olen ollut aidon kiinnostunut toisten asioista, antanut tilaa, en ole udellut sopimattomia ja suurin osa ihmisistä käyttäytyy täysin normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä 2.0 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt, että mistäköhän tuo vastaamattomuus johtuu, jos keskustelu on alkanut hyvin, ei ole riitaa ja hyvässä hengessä kirjoitetaan ehkä vähän pitempikin viesti? Luetaan kyllä, mutta ei sanota mitään edes viikkojen päästä, eli jätetään koko juttelu oudosti kesken. Muuten kai ihan sosiaaliset ja normaaliälyiset ihmiset kyseessä.
No tätä minäkin mietin. Monesti ollaan ensin ihan parasta ystävää, sitten alkaa se vastaamattomuus ja olen ollut aidon kiinnostunut toisten asioista, antanut tilaa, en ole udellut sopimattomia ja suurin osa ihmisistä käyttäytyy täysin normaalisti.
Kiinnitin joskus ilmiöön huomiota, kun kolme eri henkilöä ignoorasi viestini yhden illan aikana. Sitä ennen oli mukavaa juttelua, aina kuuntelin heidän kuulumisensa ja kannustin eteenpäin, mutta itseäni en tuonut liikaa esille. Sitten rohkaistuin, ja kerroin minulle tärkeästä aiheesta, niin vaikenivat, lupasivat tutustua siihen myöhemmin ja palata asiaan. Kukaan ei laittanut viestiä perään. Tuli erikoinen olo, kun itse yritin parhaani mukaan myötäelää ja pitää yllä vastavuoroisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ap
Saanko ignoorata sun kasvoillesi täyden lastin? Vai ghostaanko mieluummin nyrkillä molempia
Onpa harvinaisen typerä kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap
Saanko ignoorata sun kasvoillesi täyden lastin? Vai ghostaanko mieluummin nyrkillä molempia
Onpa harvinaisen typerä kommentti.
Heh, kertonee vaan joidenkin epävarmuudesta ja pahasta olosta. Tarkoituksena aiheuttaa pahaa mieltä ja saada suuttumaan. Ei noista kannata välittää :) Jotkut saattavat kokea toisen onnellisuuden olevan itseltä pois tai muuta vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap! Itsekin olen aloittanut saman, ja ah, kuinka vapauttavaa! Jotenkin naurattaa, jos sattumalta tapaamme tuossa kylällä ja vastapuoli kysyy, että miksi et ole soittanut/tekstannut/käynyt? No voi, miksi itse et ole? Kerran kysyinkin toiselta, että miksi et sinä ole tehnyt tuota edellä mainitsemaasi vuorostasi, niin vaikeaksi ja norsun vi##ulle meni naama. Odotin aikani vastausta, mutta kylmästi liukenin paikalta, kun vastapuoli vielä mietti mitä sanoisi. Tosin puhelin ei enää kilkata kuten menneisyydessä, mutta se olinkin minä se aloitteen tekijä. Uusia ystäviä on kyllä ilmaantunut näiden tilalle, keitä joskus ystävikseni luulin, mutta he ovatkin sellaisia, jotka pitävät yllä vastavuoroisuuden periaatetta!
Juuri näin! Itse olin ennen ehkä enemmän riippuvainen siitä mitä muut minusta ajattelivat. Mutten ole enää. Ihmiset saavat olla mukana elämässäni jos haluavat, mutta jos ei niin ei.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa hyvälle.