Jos palkalla ei tarvitse tulla toimeen niin mikä motivoi työntekoon?

Ei mikään jos ei palkka riitä. Kerran erehdyin ottamaan 3 kuukauden pätkän jossa oli niin huono palkka että sai tt-tukea lisäksi. Vakituiseksi en sellaisessa alkaisi vaan ottaisin ennemmin karenssin.

Koska niin kuuluu tehdä

No itselläni nykyään sellainen työ, että tekisin sitä vaikka ilman palkkaakin. Koen työni mielekkääksi, saan ratkoa ongelmia, selvittää asioita, ja koen suurta onnistumisen iloa ja osaamista, kun saan ne hoidettua.

Opin joka päivä jotain pientä uutta.

Lisäksi työkaverit ovat mukavia, kahvitauoilla saan juuri sopivasti sosiaalista elämää, ei liikaa eikä liian vähän. Puhumme kevyistä asioista ja nauru raikaa ainakin kerran päivässä.

Saan myös pukeutua töihin kauniisti, sekin ilahduttaa.

Motivaatio ja kannustimet on vain johtajille. Rivityöntekijät pakotetaan töihin.

Vierailija kirjoitti:

No itselläni nykyään sellainen työ, että tekisin sitä vaikka ilman palkkaakin. Koen työni mielekkääksi, saan ratkoa ongelmia, selvittää asioita, ja koen suurta onnistumisen iloa ja osaamista, kun saan ne hoidettua.

Opin joka päivä jotain pientä uutta.

Lisäksi työkaverit ovat mukavia, kahvitauoilla saan juuri sopivasti sosiaalista elämää, ei liikaa eikä liian vähän. Puhumme kevyistä asioista ja nauru raikaa ainakin kerran päivässä.

Saan myös pukeutua töihin kauniisti, sekin ilahduttaa.

Aika naivi kirjoitus. Mutta jos tekisit työsi myös ilman palkkaa niin vinkkaa pomollesi. Varmasti asia järjestyy mutta vaatteet voit unohtaa

Vas liitto haluaa 12 e h minimipalkan. Pienempää ei saisi maksaa.

Sovittelu päiväraha

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itselläni nykyään sellainen työ, että tekisin sitä vaikka ilman palkkaakin. Koen työni mielekkääksi, saan ratkoa ongelmia, selvittää asioita, ja koen suurta onnistumisen iloa ja osaamista, kun saan ne hoidettua.

Opin joka päivä jotain pientä uutta.

Lisäksi työkaverit ovat mukavia, kahvitauoilla saan juuri sopivasti sosiaalista elämää, ei liikaa eikä liian vähän. Puhumme kevyistä asioista ja nauru raikaa ainakin kerran päivässä.

Saan myös pukeutua töihin kauniisti, sekin ilahduttaa.

Aika naivi kirjoitus. Mutta jos tekisit työsi myös ilman palkkaa niin vinkkaa pomollesi. Varmasti asia järjestyy mutta vaatteet voit unohtaa

Ei tämä ole ollenkaan naiivia. Tähän ikään, työhistoriaan ja kokemukseen mennessä tiedän kyllä mistä puhun.

Olen aiemmalta ammatiltani hoitaja, ja tehnyt pskahommia välillä kirjaimellisesti yltä päältä pskassa kiireaikataululla väkivallan kohteena ollessa, joten nykyinen työ tuntuu todella siltä, että tätä tekisin vaikka harrastukseksi.

Vierailija kirjoitti:

No itselläni nykyään sellainen työ, että tekisin sitä vaikka ilman palkkaakin. Koen työni mielekkääksi, saan ratkoa ongelmia, selvittää asioita, ja koen suurta onnistumisen iloa ja osaamista, kun saan ne hoidettua.

Opin joka päivä jotain pientä uutta.

Lisäksi työkaverit ovat mukavia, kahvitauoilla saan juuri sopivasti sosiaalista elämää, ei liikaa eikä liian vähän. Puhumme kevyistä asioista ja nauru raikaa ainakin kerran päivässä.

Saan myös pukeutua töihin kauniisti, sekin ilahduttaa.

Älä valehtele. Totta kai on eduksi, jos työ on mukavaa ja työkaverit kivoja, mutta jos et saisi työstäsi rahaa, vaan elanto pitäisi kaivaa työpäivän päälle jostain muualta, et todellakaan viettäisi 8 tuntia päivässä tuossa paikassa. 

No ei motivoi mikään, enkä myöskään siksi tee töitä.

500e kuussa työttömyystukea ei ole suurensuuri summa, mutta kun ottaa huomioon, että siihen sisältyy täydellinen vapaus arjessa tehdä mitä huvittaa milloin huvittaa, olen aika tyytyväinen. Vuosia hain paniikissa töitä, puolikuntoisena, koska velvollisuudentunne oli niin suuri- kotonani painotettiin työnteon tärkeyttä, ja isäni maksoi suuria summia veroja koko elämänsä. Minäkin yritin aikani pyrkiä samaan, mutta jossain vaiheessa totesin etten oikeastaan edes halua koko juttua, joten olkoot. Tarjolla oli vaan ilmaisharjotteluita ("jalka oven väliin" my ass, kellekään en kelvannut töihin kun kävi ilmi että olin nuorena yhdessä harjottelussa ollut!) tai 8e/h-töitä, joista ei olisi jäänyt käteen juuri tuota 500e/kk enempää. Ei mitään järkeä.

Ja syy tähän kaikkeen oli terveysongelmat, joihin hain vuosia apua aktiivisesti, mutta en saanut kuntoutusta kunnes oli jo liian myöhäistä. Hyvinvointivaltio, juupajuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vas liitto haluaa 12 e h minimipalkan. Pienempää ei saisi maksaa.

Tarkoittaisi n. euron korotusta palkkaani

Palkka on korvaus menetetystä vapaa-ajasta! Toinen tapa katsoa asiaa. On harvoja ammatteja joita kukaan tekee kutsumuksen vuoksi tai huvikseen joten ainoa motivoiva tekijä on palkka ja edut. Jos ne eivät korvaa menetettyä vapautta niin ei ole motivaatiota olla toisen määräiltävänä. Jos hinnat nousevat vuosi toisensa jälkeen tuplasti sen mitä palkkataso niin pitäisi sen kapitalistinkin tajuavan mihin se johtaa.

Silloin motivoi hyväpalkkaiselle alalle hakeutuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itselläni nykyään sellainen työ, että tekisin sitä vaikka ilman palkkaakin. Koen työni mielekkääksi, saan ratkoa ongelmia, selvittää asioita, ja koen suurta onnistumisen iloa ja osaamista, kun saan ne hoidettua.

Opin joka päivä jotain pientä uutta.

Lisäksi työkaverit ovat mukavia, kahvitauoilla saan juuri sopivasti sosiaalista elämää, ei liikaa eikä liian vähän. Puhumme kevyistä asioista ja nauru raikaa ainakin kerran päivässä.

Saan myös pukeutua töihin kauniisti, sekin ilahduttaa.

Aika naivi kirjoitus. Mutta jos tekisit työsi myös ilman palkkaa niin vinkkaa pomollesi. Varmasti asia järjestyy mutta vaatteet voit unohtaa

Ei tämä ole ollenkaan naiivia. Tähän ikään, työhistoriaan ja kokemukseen mennessä tiedän kyllä mistä puhun.

Olen aiemmalta ammatiltani hoitaja, ja tehnyt pskahommia välillä kirjaimellisesti yltä päältä pskassa kiireaikataululla väkivallan kohteena ollessa, joten nykyinen työ tuntuu todella siltä, että tätä tekisin vaikka harrastukseksi.

Miten sitten ajattelit maksaa elämisesi, jos et tarvitse palkkaa ollenkaan? Kyllä se vaan on todella naiivia että työtä pitäisi tehdä ihan vaan työnilosta. Ihminen tarvitsee rahaa pystyäkseen asumaan, syömään, huolehtimaan hygieniastaan ja terveydestään jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itselläni nykyään sellainen työ, että tekisin sitä vaikka ilman palkkaakin. Koen työni mielekkääksi, saan ratkoa ongelmia, selvittää asioita, ja koen suurta onnistumisen iloa ja osaamista, kun saan ne hoidettua.

Opin joka päivä jotain pientä uutta.

Lisäksi työkaverit ovat mukavia, kahvitauoilla saan juuri sopivasti sosiaalista elämää, ei liikaa eikä liian vähän. Puhumme kevyistä asioista ja nauru raikaa ainakin kerran päivässä.

Saan myös pukeutua töihin kauniisti, sekin ilahduttaa.

Aika naivi kirjoitus. Mutta jos tekisit työsi myös ilman palkkaa niin vinkkaa pomollesi. Varmasti asia järjestyy mutta vaatteet voit unohtaa

Olen eri, mutta minäkin teen työtä, jota teen ihan mielelläni, vaikka palkkaus on huono. Kiva ja mielenkiintoinen työ, voin olla hyödyksi, saan vähän rahaa, en joudu miettimään, että mitähän ilmaistyötä sitä tekisi. Jos jättäytyisin pois työelämästä, tylsistyisin varmasti ja sitten olisi kauhea stressi, että mitä hyödyllistä sitä voisi laiskottelun sijaan tehdä. Alkaisin varmaan suoltaa syntyydensäännöstelypropagandaa Afrikkaan tai haukkuisin venäläisiä tripadvisor-arvosteluissa tms. Tosin ei se yhtä mielenkiintoista olisi kuin nykyinen työni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itselläni nykyään sellainen työ, että tekisin sitä vaikka ilman palkkaakin. Koen työni mielekkääksi, saan ratkoa ongelmia, selvittää asioita, ja koen suurta onnistumisen iloa ja osaamista, kun saan ne hoidettua.

Opin joka päivä jotain pientä uutta.

Lisäksi työkaverit ovat mukavia, kahvitauoilla saan juuri sopivasti sosiaalista elämää, ei liikaa eikä liian vähän. Puhumme kevyistä asioista ja nauru raikaa ainakin kerran päivässä.

Saan myös pukeutua töihin kauniisti, sekin ilahduttaa.

Aika naivi kirjoitus. Mutta jos tekisit työsi myös ilman palkkaa niin vinkkaa pomollesi. Varmasti asia järjestyy mutta vaatteet voit unohtaa

Ei tämä ole ollenkaan naiivia. Tähän ikään, työhistoriaan ja kokemukseen mennessä tiedän kyllä mistä puhun.

Olen aiemmalta ammatiltani hoitaja, ja tehnyt pskahommia välillä kirjaimellisesti yltä päältä pskassa kiireaikataululla väkivallan kohteena ollessa, joten nykyinen työ tuntuu todella siltä, että tätä tekisin vaikka harrastukseksi.

Miten sitten ajattelit maksaa elämisesi, jos et tarvitse palkkaa ollenkaan? Kyllä se vaan on todella naiivia että työtä pitäisi tehdä ihan vaan työnilosta. Ihminen tarvitsee rahaa pystyäkseen asumaan, syömään, huolehtimaan hygieniastaan ja terveydestään jne.

Itselläni on säästössä sen verran rahaa, plus pari asuntoa, että mikään pakko ei olisi töitä tehdä. t. edellinen

Tekeehän ihmiset vapaaehtoistöitä. 

Ei armeijastakaan saa mitään palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itselläni nykyään sellainen työ, että tekisin sitä vaikka ilman palkkaakin. Koen työni mielekkääksi, saan ratkoa ongelmia, selvittää asioita, ja koen suurta onnistumisen iloa ja osaamista, kun saan ne hoidettua.

Opin joka päivä jotain pientä uutta.

Lisäksi työkaverit ovat mukavia, kahvitauoilla saan juuri sopivasti sosiaalista elämää, ei liikaa eikä liian vähän. Puhumme kevyistä asioista ja nauru raikaa ainakin kerran päivässä.

Saan myös pukeutua töihin kauniisti, sekin ilahduttaa.

Aika naivi kirjoitus. Mutta jos tekisit työsi myös ilman palkkaa niin vinkkaa pomollesi. Varmasti asia järjestyy mutta vaatteet voit unohtaa

Ei tämä ole ollenkaan naiivia. Tähän ikään, työhistoriaan ja kokemukseen mennessä tiedän kyllä mistä puhun.

Olen aiemmalta ammatiltani hoitaja, ja tehnyt pskahommia välillä kirjaimellisesti yltä päältä pskassa kiireaikataululla väkivallan kohteena ollessa, joten nykyinen työ tuntuu todella siltä, että tätä tekisin vaikka harrastukseksi.

Miten sitten ajattelit maksaa elämisesi, jos et tarvitse palkkaa ollenkaan? Kyllä se vaan on todella naiivia että työtä pitäisi tehdä ihan vaan työnilosta. Ihminen tarvitsee rahaa pystyäkseen asumaan, syömään, huolehtimaan hygieniastaan ja terveydestään jne.

Oon eri, mutta jos sanotaan, että oma työ on sellaista jota tekis myös ilman palkkaa, on eri asia kuin sanois ettei tarvis palkkaa ollenkaan.

Taasko se edellinen keskustelu aiheesta poistettiin??? Ilmankos en enää löytänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itselläni nykyään sellainen työ, että tekisin sitä vaikka ilman palkkaakin. Koen työni mielekkääksi, saan ratkoa ongelmia, selvittää asioita, ja koen suurta onnistumisen iloa ja osaamista, kun saan ne hoidettua.

Opin joka päivä jotain pientä uutta.

Lisäksi työkaverit ovat mukavia, kahvitauoilla saan juuri sopivasti sosiaalista elämää, ei liikaa eikä liian vähän. Puhumme kevyistä asioista ja nauru raikaa ainakin kerran päivässä.

Saan myös pukeutua töihin kauniisti, sekin ilahduttaa.

Aika naivi kirjoitus. Mutta jos tekisit työsi myös ilman palkkaa niin vinkkaa pomollesi. Varmasti asia järjestyy mutta vaatteet voit unohtaa

Ei tämä ole ollenkaan naiivia. Tähän ikään, työhistoriaan ja kokemukseen mennessä tiedän kyllä mistä puhun.

Olen aiemmalta ammatiltani hoitaja, ja tehnyt pskahommia välillä kirjaimellisesti yltä päältä pskassa kiireaikataululla väkivallan kohteena ollessa, joten nykyinen työ tuntuu todella siltä, että tätä tekisin vaikka harrastukseksi.

Miten sitten ajattelit maksaa elämisesi, jos et tarvitse palkkaa ollenkaan? Kyllä se vaan on todella naiivia että työtä pitäisi tehdä ihan vaan työnilosta. Ihminen tarvitsee rahaa pystyäkseen asumaan, syömään, huolehtimaan hygieniastaan ja terveydestään jne.

Oon eri, mutta jos sanotaan, että oma työ on sellaista jota tekis myös ilman palkkaa, on eri asia kuin sanois ettei tarvis palkkaa ollenkaan.

Millä tavalla eri? Vai tarkoitatko että henkilö sitten sen oman työnsä lisäksi hankkisi toisen työn, josta saisi palkkaa? Jollainhan sitä on elettävä, joten sitten ei kai olisi muuta vaihtoehtoa. Vapaa-aikaa ei sitten käytännössä olisi ollenkaan.