Lue keskustelun säännöt.
Mahdutteko saman katon alle parikymppisen lapsenne kanssa?
01.02.2023 |
Mietin että onko teitä muita, joille tekee tiukkaa nämä välivuottaan viettävät nuoret aikuiset ?
Tyttäreni on ihan töissä eikä hengaile kotona, mutta kun mikään arjen rytmi ei oikein enää natsaa.
En halua herätä kun tullaan baarista kotiin tai kokkaillaan iltapalaa kymmeneltä, elämä on kuntosalia ja ystäviä, ei oikein mitään vastuuta tarvitse kantaa mistään ja silti jaksaa kiukutella kuten teini.
Napit korvilla eikä kuule mitään mitä puhutaan, telkkarissa pyörii joko Kardashianit tai muut aivosyöpää aiheuttavat turhuudet
Poden kroonista närästystä ja vitutusta, kun jatkuvasti on jotain kähnää ja tiuskimista.
Edelleen täytyy huomautella siisteydestä, ihan kuin murkkuikä olisi kestänyt 10 vuotta.
Minusta tyttö olisi jo ihan valmis omilleen, mutta pelkään että ramppaa silti kotona syömässä ja olettaa että kotona odottaa täys jääkaappi.
Nytkin tuntuu olevan kova paikka, jos joku on syönyt viimeiset ruuat, ei kuitenkaan tykkää kokata.
Rakastan lastani enkä tätä hänelle kerro, mutta huomaan ärtyväni kotona useammin kuin ennen.
Ei tyttö ole enää pikkuinen vaan aikuinen nainen.
Odotan, että hän itse tekee aloitteen muutosta, mutta kun täällä on edullisempaa asua ja saa palkan kokonaan säästöön.
Viimeisin riita koski ajokorttia, jonka kuulemma muitten vanhemmat maksavat.
En aio maksaa, työssä käyvänä voisi hommata sen itse.
Miten muut olette sietäneet aikuista tytärtänne..?
Isällä ei ole tätä ongelmaa, mutta tyttö ei tiuskikaan hänelle.
Kommentit (11)
Ehdottomasti.
Tekee kotitöitä, kokkaa,pesee pyykit ja siivoaa.
Maksaa laskuja ja ruokia.
Aivan loistoseuraa ja mitään vaivaa hänestä ei ole.
Upea nuorimies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, oman kasvatuksesi tulos, nauti 😆
On mahduttu. Mutta toki meidän poika osaa olla herättämättä yöllä kotiin tullessaan.
minusta vaikuttaa myös siltä, että AP ei ole ihan osannut päästää irti teinin äidin roolista, vaan puuttuu edelleen tyttärensä asioihin kuin tämä olisi teini - telkkariohjelmia myöten.
Mun esikoinen, joka on asunut jo 3 vuotta omillaan palasi 1,5 kuukaudeksi kotiin, kun tuli ulkomailta vaihdosta(opiskelee Helsingissä yliopistossa).
Tänään muuttaa taas omaan kotiin. Valtava aikuistuminen tapahtunut vuosien aikana😊
Tulee ikävä.
Kuopuskin asunut jo vuoden omillaan, hän on 20 ja opiskelee myös.
Käsket ottaa osaltaan vastuuta ruoanlaitosta ja siivoista kun kerran ilmaiseksi asuu. On se sinunkin kiva välillä tulla valmiiseen pöytään.
Ja tuon ikäisen pitäisi tajuta olla kolistelematta kun muut nukkuvat. Kyllä meilläkin vielä kotona asutaan mutta tekevät jo oma-aloitteisesti kotitöitä ilman listoja ja nalkutusta, nuorempia teinejä myöden.
Ei se omilleen muuttaminen tuo mukanaan napsauttamalla arjen pyörittämisen taitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kotona 20 v poika. Opiskelee ja käy töissä. Jos mahdollista, elää yöelämää. Lähtee keskellä yötä ulos, e
Wolt tuo ruokaa.
Liikkuu aivan hiljaa, eikä pidä ääntä. Ei tiuski, mutta syö aina eri aikaan, vie lautasen omaan huoneeseen.
Kaikki menee ok niin kauan, kun jaksaa herätä aamulla kouluun. Siitä minä saan näppyjä, jos ei jaksa.
Ehkö sille mukulalle kannattaa kertoa, että rakastaa häntä, jos näin kerta on. Tämä on kyllä mahtavaa ajankuvaa. Aikoinaan lapset janosivat pois kotoa itsenäistymään. Kyllä työssä käyvälle noin aikuiselle lapselle pitää asettaa rajoitteita - ei hän voi olla mistään mitään piittaamatta ja asua kuin omassa kämpässään plus palvelut päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin mahduttiin saman katon alle, mutta lapset (kukin vuorollaan esim. armeijan jälkeen pari kuukautta) ovat käyttäytyneet varsin mallikkaasti. Oma rytmi on soviteltu muun perheen rytmiin, joskin isossa talossa on ihan se ja sama, onko joku keittiössä keskiyöllä eikä meillä televisio pauhaa yhteisissä tiloissa, läppäri on katsomista varten.
Oletko ottanut nuo asiat puheeksi tytön kanssa ? Itse lähdin kotoa 16-vuotiaana ja en olisi voinut kuvitellakaan maksettavani ajokorttia vanhemmillani. Se minua ketutti kun asuin itsekseni ja vanhempieni tulot vaikuttivat opintorahaan alentavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Lapseni ovat normipainoisia ja kokoisia.
Kyllä.
Esikoiseni palasi kotiin opiskeltuaan vuoden ulkomailla. Sai nyt opiskelupaikan myös Helsingin yliopistosta ja opiskelee nyt täällä koska se on helpompaa tässä maailmantilanteessa.
Meistä on vain kiva että hän sai mieleisensä opiskelupaikan ja palasi kotiin.