Lue keskustelun säännöt.
Teinin tiivis seurustelu
29.01.2023 |
Miten olette muut suhtautuneet teinienne ensimmäisiin tiiviisiin seurusteluihin? Meillä lukion ekaluokkalainen poika on nyt löytänyt ensimmäisen vakavamman tyttökaverin, ja olisivat näköjään kaikki ajat yhdessä.
En tiedä, miten suhtautuisin, niin etten olisi liian tiukkis mutta en liian löysäkään. Öitäkin viettävät yhdessä eikä siinä sinänsä mitään, viikonloppuisin tämä sallittu mutta kouluaamua edeltävänä iltana on molempien mentävä omaan kotiinsa, tässä raja. Asutaan samassa kaupungissa joten matka ei pitkä. Mutta esim. viikonloput: poika olisi tytön luona koko ajan, siis tyyliin putkeen perjantaista sunnuntaihin, tai tyttö meillä vastaavasti koko viikonlopun. Itseäni tietysti jonkin verran rasittaa itselle vieraamman ihmisen yhtäkkinen jatkuva läsnäolo meillä, ja toisaalta harmittaa ettei omaa teiniä tahdo nähdä enää ollenkaan. Lisäksi rasittaa ajatella toisinkin päin, että mitähän tytön vanhemmat ajattelevat, kun poika on pitkiä aikoja putkeen heillä. Ja tosiaan arki-illat menevät kaavalla että jompi kumpi jomman kumman luona, melkein joka ikinen ilta.
Ja tietysti mietityttää, miten koulunkäynnin käy, kun näyttää ihan muut asiat kiinnostavan enemmän.
Huoh :) Neuvoja ja kokemuksia viisaammilta? Millaisia "sääntöjä" teillä on ollut teinien saurusteluun?
Kommentit (7)
Kyllä ne eroaa kun työnnät nokkasi ahkerasti joka paikkaan. Minä seurustelin mammanpojan kanssa lukion ekalla ja eron syy oli se, että pojan äiti roikkui pojassaan koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulun pitää sujua, koeviikot ollaan kotona, arkiyöt omissa kodeissa ja viikonloput ja lomat vapaasti missä haluavat. Tästäkin voisi tehdä sopimuksen että perjantai toisen luona ja lauantaina toisen.
Mietin että missä määrin minun kuluu alaikäisen äitinä vielä asettaa rajoja vs. antaa 16-vuotiaiden päättää itse. Mielestäni tuon ikäisenä ei vielä ihan itsenäisesti päätetä, missä ollaan ja miten kauan, vaan perheessä asuvalla on myös perheen säännöt. Mutta en halua olla tiukkiskaan. Poika on ollut aina kotona viihtyvä, eikä esim. kotiintuloajoista ole sen takia tarvinnut vääntää koskaan. En siksi oikein tiedä, miten tätä keskustelua edes hänen kanssaan kävisi.
Mutta ehkä se seurustelu tuosta vähän rauhoittuu jossain vaiheessa ensihuuman jälkeen, mene tiedä.
Ap
Samaa pohdintaa täälläkin. Miten sanoisi nuorille, että antaisitte perheille myös perheiden omaa aikaa, ilman että se kylkiäinen on koko ajan mukana. Nuorillahan katse on aina vain omassa navassa eikä ajatustakaan riitä sille, miltä muista tuntuu
Vierailija kirjoitti:
Samaa pohdintaa täälläkin. Miten sanoisi nuorille, että antaisitte perheille myös perheiden omaa aikaa, ilman että se kylkiäinen on koko ajan mukana. Nuorillahan katse on aina vain omassa navassa eikä ajatustakaan riitä sille, miltä muista tuntuu
Ei ne nuoret sitä perheiden omaa aikaa halua. Ne haluaa olla omien kavereiden kanssa. Irroittakaa napanuora jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi haluat väkisin pakottaa pojan viettämään aikaa sinun kanssa? Teinit nyt vaan viihtyvät paremmin oman ikäisten seurassa. Jos koulu sujuu hyvin eikä kotiintuloaikojen kanssa ole ollut ongelmaa niin anna olla.
Kuulostaa tutulta. Itselläni ei ole teiniä, mutta ei-niin-kauan sitten olimme silloisen poikaystäväni kanssa erottamattomat. Jos vanhemmat olisi alkaneet liikaa puuttua, oltaisiin arvatenkin vain kapinoitu. Meillä vanhemmat tyytyivät siihen, että tietävät missä ollaan ja millaisessa porukassa.
Sanoisin, että jos koulu sujuu eivätkä ole ongelmissa, niin antakaa olla. Todennäköisesti suhde loppuu kuitenkin pian ja jos ei lopu, niin hauskahan se on, että on yhteisiä muistoja sitten.