Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lastenlasten vanhemmat
28.01.2023 |
Isovanhemmille on monia toiveita ja olemmehan me aikuistenkin lasten isiä ja äitejä, joskus unohdamme lasten olevan jo aikuisia.
Nyt kuitenkin joka lapsella on 7- vuotiaasta kännykkä, isovanhemmat muistavat lastenlapsia, voisiko niitä lapsia opettaa laittamaan kiitosviestin jos heille on lähetetty postissa jotain, joulunakin lapsille lähetetään lahjoja (kummit, sedät, tädit) jos heitä ei joulunaikaan nähdä.
Samoin kun edellytys on että ko. Isovanhempien lisäksi muistavat myös synttärit, nimpparit, kevättodistukset, koulun alut myös lapsia muistutettaisiin: kummin/ukin/ mummon/ enon jne synttärit tänään, laitas onnitteluviesti.
Sellasta vuorovaikutusta, pois siitä että vain mää tahdon .
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Minä järjestän sen joulun kaikille isovanhemmille, tädeille, enolle jne.
Kukaan heistä ei tee tikkua ristiin, eikä tuo muuta kuin loputonta halpaa romua lapsilleni.
En todellakaan ala sitten vielä väsyneenä jotain kiitoksia lähettelemään joulun jälkeen niistä romuista.
Jos kerran vietetään yhteistä joulua, niin kyllähän ne kiitokset jaellaan puolin ja toisin jo yhdessäolon aikana. Tietysti valmiille tulijat voivat lähettää kiitokset järjestäjälle vielä jälkikäteenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä järjestän sen joulun kaikille isovanhemmille, tädeille, enolle jne.
Kukaan heistä ei tee tikkua ristiin, eikä tuo muuta kuin loputonta halpaa romua lapsilleni.
En todellakaan ala sitten vielä väsyneenä jotain kiitoksia lähettelemään joulun jälkeen niistä romuista.
Jos kerran vietetään yhteistä joulua, niin kyllähän ne kiitokset jaellaan puolin ja toisin jo yhdessäolon aikana. Tietysti valmiille tulijat voivat lähettää kiitokset järjestäjälle vielä jälkikäteenkin.
Missä välissä se kyökissä puurtava ja majoitusta järjestävä muka vielä sitten kiitoksia jakelee? Hyvä ettei henki lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä järjestän sen joulun kaikille isovanhemmille, tädeille, enolle jne.
Kukaan heistä ei tee tikkua ristiin, eikä tuo muuta kuin loputonta halpaa romua lapsilleni.
En todellakaan ala sitten vielä väsyneenä jotain kiitoksia lähettelemään joulun jälkeen niistä romuista.
Jos kerran vietetään yhteistä joulua, niin kyllähän ne kiitokset jaellaan puolin ja toisin jo yhdessäolon aikana. Tietysti valmiille tulijat voivat lähettää kiitokset järjestäjälle vielä jälkikäteenkin.
Missä välissä se kyökissä puurtava ja majoitusta järjestävä muka vielä sitten kiitoksia jakelee? Hyvä ettei henki lähde.
Sanoisin että omaa järjen köyhyyttä. Luultavasti jokaisella olisi hauskempi joulu omassa kodissaan.
Ikisinkkua sisartani kutsui joskus lapseton sisar miehensä kanssa joulun viettoon, samoin hänen kummipoikansa ( siis aikuinen) nelihenkiseen perheeseensä. Neiti tuumi että hän viettää rauhallisen joulun syöden omia herkkujaan, lukien ja kuunnellen joulumusaa. Sanoi ettei hän kuitenkaan osaa tarpeeksi hyvin "maksaa" lapsiperheelle eikä halua olla mikään säälittävä täti. Sisarensa kotiin ei tahtonut mennä koska tiesi siellä taas olevan alkoholipitoisen joulun. Ei ongelmajuoppoja mutta kovia viikonloppuloppasuita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenlasten pitäisi isovanhempia kiitellä? Ihme kiitosten kerjäämistä. Ei ole ihme että vanhukset ovat yksinäisiä kun käyttäytyvät tympeesti omia läheisiään kohtaan.
Se kuuluu osa vanhempien lastensa kasvatusta ja alkeellisempien käytöstapojen opettamista, jota lapsi tarvitsee myöhemmin elämässä ja avaa monia ovia tulevaisuudessa.
Ja lapselle se on helppo opettaa, kun kiitos ja tervehdykset kohdistuvat läheiseen henkilöön, kuten isovanhempiin ja kummeihin ja lapsen kasvaessa piiri laajenee.
Meillä on nuo ap. mainitsemat taidot opetettu ja muutaman vuoden ikäisenä ja muistutettu niiden tarpeellisuudesta niin kauan kun on tarvis.
Nyt teini-ikäisenä huolehtivat ihan oma-aloitteisesti, mutta vieläkin usein tarkistan asian.Ei ne isovanhemmat välttämättä mitään läheisiä ole, eikä ne niiden lahjat mieluisia.
Voi herranjestas! Miten tuolla asenteella ja luonteella luodaan ystävyys- ja sukulaissuhteita ja selviätte työelämässä?
Oli lahja mieluinen tai ei, siitä aina kiitetään, kun toinen on antanut huomiota ja aikaansa.
Ihan samalla tavalla jos lapsi antaa lahjan opettajalleen tai isovanhemmille, se otetaan ilolla vastaan ja kiitetään. Eikä aleta arvostella lapsen lahjaa, oli se millainen tahansa.
Vai jos lapsesi tekee sinulle päiväkodissa äitienpäiväkortin, haukutko se lapselle töherrykseksi ja heität roskiin, kun se ei miellytä sinun kauneustajua.
No kyllä tuohon aina kiittämiseen on se poikkeus jos joku rajaton tyyppi tuo "lahjaksi" jotain mistä tietää ettei saaja pidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenlasten pitäisi isovanhempia kiitellä? Ihme kiitosten kerjäämistä. Ei ole ihme että vanhukset ovat yksinäisiä kun käyttäytyvät tympeesti omia läheisiään kohtaan.
Se kuuluu osa vanhempien lastensa kasvatusta ja alkeellisempien käytöstapojen opettamista, jota lapsi tarvitsee myöhemmin elämässä ja avaa monia ovia tulevaisuudessa.
Ja lapselle se on helppo opettaa, kun kiitos ja tervehdykset kohdistuvat läheiseen henkilöön, kuten isovanhempiin ja kummeihin ja lapsen kasvaessa piiri laajenee.
Meillä on nuo ap. mainitsemat taidot opetettu ja muutaman vuoden ikäisenä ja muistutettu niiden tarpeellisuudesta niin kauan kun on tarvis.
Nyt teini-ikäisenä huolehtivat ihan oma-aloitteisesti, mutta vieläkin usein tarkistan asian.Ei ne isovanhemmat välttämättä mitään läheisiä ole, eikä ne niiden lahjat mieluisia.
Ei kai nyt kovin läheisten tarvitse paketteja lähettää tai kysellä pankkitilin numeroa.
Mutta jos vieraannutettukin isovanhempi/täti/ setä / kummi kuitenkin muistaa lasta, turha edes kiittää ja mitään yhteyttä ylläpitää.Mikä vieraannutettu? Minun äitini ihan itse oli koko lapsuuteni totaalisen etäinen, tunki minua ulos kotoa jo teininä ja on aina ollut täysin välinpitämätön. Stressiä aiheuttanut aina.
Nyt yhtäkkiä tunkee lapsenlasten elämään ja tunkee krääsää.
Olet ihan kuin äitisi, ruma ihminen.
Sinä olet tärähtänyt.
Ja sinä ruma paska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä järjestän sen joulun kaikille isovanhemmille, tädeille, enolle jne.
Kukaan heistä ei tee tikkua ristiin, eikä tuo muuta kuin loputonta halpaa romua lapsilleni.
En todellakaan ala sitten vielä väsyneenä jotain kiitoksia lähettelemään joulun jälkeen niistä romuista.
Jos kerran vietetään yhteistä joulua, niin kyllähän ne kiitokset jaellaan puolin ja toisin jo yhdessäolon aikana. Tietysti valmiille tulijat voivat lähettää kiitokset järjestäjälle vielä jälkikäteenkin.
Missä välissä se kyökissä puurtava ja majoitusta järjestävä muka vielä sitten kiitoksia jakelee? Hyvä ettei henki lähde.
Tee itsestäsi kynnysmatto niin kaikki kohtelevat sinua kynnysmattona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenlasten pitäisi isovanhempia kiitellä? Ihme kiitosten kerjäämistä. Ei ole ihme että vanhukset ovat yksinäisiä kun käyttäytyvät tympeesti omia läheisiään kohtaan.
Se kuuluu osa vanhempien lastensa kasvatusta ja alkeellisempien käytöstapojen opettamista, jota lapsi tarvitsee myöhemmin elämässä ja avaa monia ovia tulevaisuudessa.
Ja lapselle se on helppo opettaa, kun kiitos ja tervehdykset kohdistuvat läheiseen henkilöön, kuten isovanhempiin ja kummeihin ja lapsen kasvaessa piiri laajenee.
Meillä on nuo ap. mainitsemat taidot opetettu ja muutaman vuoden ikäisenä ja muistutettu niiden tarpeellisuudesta niin kauan kun on tarvis.
Nyt teini-ikäisenä huolehtivat ihan oma-aloitteisesti, mutta vieläkin usein tarkistan asian.Ei ne isovanhemmat välttämättä mitään läheisiä ole, eikä ne niiden lahjat mieluisia.
Ei kai nyt kovin läheisten tarvitse paketteja lähettää tai kysellä pankkitilin numeroa.
Mutta jos vieraannutettukin isovanhempi/täti/ setä / kummi kuitenkin muistaa lasta, turha edes kiittää ja mitään yhteyttä ylläpitää.Mikä vieraannutettu? Minun äitini ihan itse oli koko lapsuuteni totaalisen etäinen, tunki minua ulos kotoa jo teininä ja on aina ollut täysin välinpitämätön. Stressiä aiheuttanut aina.
Nyt yhtäkkiä tunkee lapsenlasten elämään ja tunkee krääsää.
Olet ihan kuin äitisi, ruma ihminen.
Sinä olet tärähtänyt.
Ja sinä ruma paska.
Olen samaa mieltä, paska on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä järjestän sen joulun kaikille isovanhemmille, tädeille, enolle jne.
Kukaan heistä ei tee tikkua ristiin, eikä tuo muuta kuin loputonta halpaa romua lapsilleni.
En todellakaan ala sitten vielä väsyneenä jotain kiitoksia lähettelemään joulun jälkeen niistä romuista.
Sama. Parhaimmillaan saamme tuliaisiksi neljän euron hyasintin ja kuivuneen kuivakakun. Ja kun kukaan ei auta edes tiskaamisessa tai laita edes omia sotkujaan pois.
Naurettavia tommoset sukujoulut. En lähtisi jouluksi vaarin kanssa kotoa pois kenenkään haitoiksi "krääsää viemään ".
Onneksi lapsetkin ovat itsenäisiä aikuisia, eivät tarvitse vanhempisan, setiä, tätejä vaan järjestävät lapsilleen omat kotoisat joulut.Aika on irtaantua niin ouolin kuin toisinkin. Kiitos on silti hyvä tapa.
Eikä kannata sille anopille sanoa: älä tuo mitään vaan sopia mitä kukin tuo.
Eihän tuollaiset kuuntele, vaan tuo ihan just mitä haluaa (täälläkin haukuttu jo mukalahjatilaukset) ja sitten pitää laota lattiaan vuolaisiin kiitoksiin.
Lopettakaa herran tähden ne yhteiset joulut. Kukaan jaksa ees lukea noista anoppi/ miniä- riidoista loputtomiin eikä tuota marttyyriasennetta.
Yritä oppia laittamaan joulu oman perheen kanssa, ja viihtymään lastesi kanssa.Olet tyypillinen märisijä. Äsken haukuit äidin, joka ei teeskentele läheistä mummon kanssa, nyt haukut äidin joka yrittää luoda niitä vaatimiasi suhteita siihen mummoon.
Täällä kirjoittaa eri henkilöitä.
Suhteet on muuta kuin kerran vuodessa joku teennäinen yritys viettää hampaat irvessä jotain sukujoulua. Joku viritys voi onnisua, vaimon yh-äiti, mutta jos siihen lisättäisiin miehen vanhemmat ja vanhapiikasisko ja sinkkueno vaimon puolelta, voi jestas!
Just tämä. Koitetaan väkisin sulloa sukua yhteen juuri jouluna kun ei muulloinkaan viihdytä missään yhteisössä. Hyvin harvoilla toimii ne suku mökitkään, niin on se kumma tämä joulu joka saa yrittämään mitä vain pään mennessä ihan sekaisin. 🤣
Ei vaan onnistu joulun viettäminen muuten kuin vetäen siihen oikein sekalaisen sakin ja jälkeenpäin vituttaa. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä järjestän sen joulun kaikille isovanhemmille, tädeille, enolle jne.
Kukaan heistä ei tee tikkua ristiin, eikä tuo muuta kuin loputonta halpaa romua lapsilleni.
En todellakaan ala sitten vielä väsyneenä jotain kiitoksia lähettelemään joulun jälkeen niistä romuista.
Jos kerran vietetään yhteistä joulua, niin kyllähän ne kiitokset jaellaan puolin ja toisin jo yhdessäolon aikana. Tietysti valmiille tulijat voivat lähettää kiitokset järjestäjälle vielä jälkikäteenkin.
Missä välissä se kyökissä puurtava ja majoitusta järjestävä muka vielä sitten kiitoksia jakelee? Hyvä ettei henki lähde.
Sanoisin että omaa järjen köyhyyttä. Luultavasti jokaisella olisi hauskempi joulu omassa kodissaan.
Ikisinkkua sisartani kutsui joskus lapseton sisar miehensä kanssa joulun viettoon, samoin hänen kummipoikansa ( siis aikuinen) nelihenkiseen perheeseensä. Neiti tuumi että hän viettää rauhallisen joulun syöden omia herkkujaan, lukien ja kuunnellen joulumusaa. Sanoi ettei hän kuitenkaan osaa tarpeeksi hyvin "maksaa" lapsiperheelle eikä halua olla mikään säälittävä täti. Sisarensa kotiin ei tahtonut mennä koska tiesi siellä taas olevan alkoholipitoisen joulun. Ei ongelmajuoppoja mutta kovia viikonloppuloppasuita.
😮
Alue: Aihe vapaa
Kohteliaisuus on ihan hyvä opettaa sullekin tekis hyvää.