Lue keskustelun säännöt.
Varattu suhteessa varattuun
Matiiilda
25.01.2023 |
Olen varattu perheellinen nainen ja ihastunut varattuun perheelliseen mieheen. Meillä on suhde mutta etäisyyden vuoksi näemme harvoin. En ole ennen pettänyt miestäni, ei ole käynyt mielessäkään mutta tämä salasuhde ei tunnu millään tavoin väärältä, koska saan siitä kaikkea, mitä omasta suhteestani puuttuu. Aivan kuin olisin viimein löytänyt sen oikean. En tiedä enää, mitä tekisin. Onko kellään kokemusta vastaavasta tilanteesta? Milloin ihastuksen huuma haihtuu ja alkaa näkemään asiat selkeästi ja järkevästi?
Kommentit (23)
Eroatkaa molemmat niin saatte yhdessä onnellisen lopun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varattujen keskinäinen sänkyhumppa on pettämistä vaikka muuta yrität itsellesi uskotella.
Tuollainen suhde toimii viihdykkeenä, älä odota siltä mitään vakavaa, kun suhde on hyvin pinnallinen on helppo toteuttaa toisen toiveita ja antaa sitä jotain muuta mitä ei vakituisessa suhteessa saa, yhteinen arki tuo kyllä tehokkaasti ongelmia esiin suhteessa kuin suhteessa.
Been there done that.
Ei kannata. Lopulta erottiin puolisoistamme ja päädyimme yhteen, mutta ei siitä suhteesta saanut hyvää tekemälläkään. En usko että kovin montaa onnellista suhdetta on mitkä alkaa tuolla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet hirveä ihminen joka tälläkin hetkellä pettää miestäsi.
Jos et pettäisi miestäsi, niin voisit varmaan linkittää hänelle tämän postin että hän voi sen lukea ja tietää mitä on meneillä?
Toivottavasti karma iskee sinuun esimerkiksi syövän kautta.
Vierailija kirjoitti:
Been there done that.
Ei kannata. Lopulta erottiin puolisoistamme ja päädyimme yhteen, mutta ei siitä suhteesta saanut hyvää tekemälläkään. En usko että kovin montaa onnellista suhdetta on mitkä alkaa tuolla tavalla.
Tutkitusti suurin osa epäonnistuu ja pettäjät pettävät sitten toisiaana. Toisaalta se olisi parempi, että pettäjät menevät yhteen ja pettävät sitten toisiaan, kuin että nämä pettäjäpaskat pilaavat kunnollisten ihmisten mielenterveyden ja itsearvon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtisköhän sitä kauppaan ostamaan kaljaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Been there, seen that myös.
Meillä ei koskaan ollut tarkoitustakaan koskaan kummallakaan erota puolisoistamme ja aloittaa yhteistä elämää. Hulluhan sitä olisi, jos pettäjän kanssa ryhtyisi parisuhdetta muodostamaan. En mä ainakaan niin erityinen kuvittele olevani, etteikö hän muakin pettäisi. Ei huuma haihtunut missään vaiheessa, vaikka nähtiin usein muutamankin kerran viikossa. Lopetettiin, kun mä muutin useamman sadan kilometrin päähän, eikä ole enää mitään syytä käydä siellä hänen kotikaupungissaan. Ne oli mahtavat 9v. odotusta, jännitystä, kihelmöintiä. En kadu hetkeäkään.
Vierailija kirjoitti:
Been there done that.
Ei kannata. Lopulta erottiin puolisoistamme ja päädyimme yhteen, mutta ei siitä suhteesta saanut hyvää tekemälläkään. En usko että kovin montaa onnellista suhdetta on mitkä alkaa tuolla tavalla.
Tätä olen miettinyt itsekin. Jos erottaisiin puolisoista ja päädyttäisiin yhteen, mikä jo sikäli on hyvin hankalaa pienten lasten vuoksi, mistäs sitä tietää, oliko kuuluisa ruoho kuitenkaan vihreämpää aidan toisella puolella. Toisesta ei kuitenkaan pääsisi etukäteen ennen aiemmasta puolisosta eroamista näkemään niitä pahimpia arkipuolia.
Ei kukaan voi ymmärtää tällaista (pettämistä) ennen kuin itse ajautuu moiseen. Itsekin olin aiemmin moralisoimassa muita. Houkutuksia on kyllä ollut matkan varrella ja ihastumisia muihin mutta olen aina aiemmin sivuuttanut ne tekemättä asialle mitään. Nyt en vain pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi mukava kuulla vielä vastaavassa tilanteessa olevien mielipiteitä. Mitä salasuhteen kanssa lopulta kävi? Pystyitkö irtautumaan siitä, jäitkö kiinni, jatkoitko loputtomiin vai päädyittekö lopulta yhteen?
Mulla oli salasuhde, joka kesti viisi vuotta. Varattuja molemmat. Alusta asti oli selvää, ettemme jätä puolisoitamme vaikka monesti haaveilimmekin, millaista meillä olisi yhdessä. Seksi oli parasta, mitä olen koskaan kokenut ja oltiin made in heaven siinä mielessä. Mutta mutta. Niin se vaan tunteet hiipuivat pikku hiljaa ja kun kolme vuotta oli kulunut, nähtiin enää tosi harvoin. En haaveillut enää hänestä millään tasolla ja siksi lopettaminen oli helppoa.
Tämä kaikki jätti muhun jälkensä ja seksuaalisuuteni jotenkin kuoli. Toki ikäkin voi vaikuttaa osittain. Mutta ihan äärimmäinen huono omatunto mulla asiasta on enkä voi ymmärtää, miten saatoin pettää rakasta miestäni, joka on kilteistä kiltein ja tukee mua aina.
Suosittelen siis joko eroamaan tai lopettamaan suhteen. Tiedät itsekin, että noin se ei voi jatkua ikuisuutta.
Itsellä ei ole kokemusta, mutta tunnen pariskuntia, jotka ovat olleet aapeen kaltaisessa tilanteessa.
Toisessa tapauksessa molemmilla oli lapsia, toisella pieniä, toisella isoja. En muista tai tiedä, kauanko olivat salasuhteessa, ainakin oli ehtinyt olla "sala"suhde monen ihmisen tiedossa ennen kuin puolisoille selvisi tilanne. Ero tuli molemmille, toisessa olisi kai puoliso halunnut jatkaa, mutta kiinnijäänyt ei halunnut. Salasuhteen osapuolet menivät yhteen ja naimisiin ja saivat yhteisiä lapsia. Tästä parikymmentä vuotta, ovat edelleen yhdessä.
Toisessa tapauksessa myös erosivat aiemmista puolisoistaan ja menivät keskenään naimisiin. Ja ovat edelleen, olleet yli 10v, ei yhteisiä lapsia.
Eli voihan se salasuhde olla loppujen lopuksi "se oikea", mutta tietysti tapa, jolla siihen on päästy, on väärä.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä ei ole kokemusta, mutta tunnen pariskuntia, jotka ovat olleet aapeen kaltaisessa tilanteessa.
Toisessa tapauksessa molemmilla oli lapsia, toisella pieniä, toisella isoja. En muista tai tiedä, kauanko olivat salasuhteessa, ainakin oli ehtinyt olla "sala"suhde monen ihmisen tiedossa ennen kuin puolisoille selvisi tilanne. Ero tuli molemmille, toisessa olisi kai puoliso halunnut jatkaa, mutta kiinnijäänyt ei halunnut. Salasuhteen osapuolet menivät yhteen ja naimisiin ja saivat yhteisiä lapsia. Tästä parikymmentä vuotta, ovat edelleen yhdessä.
Toisessa tapauksessa myös erosivat aiemmista puolisoistaan ja menivät keskenään naimisiin. Ja ovat edelleen, olleet yli 10v, ei yhteisiä lapsia.
Eli voihan se salasuhde olla loppujen lopuksi "se oikea", mutta tietysti tapa, jolla siihen on päästy, on väärä.
Niin, ei ne salasuhteet aina pääty huonosti. Paljon riippuu siitä, mistä syystä salasuhteeseen on lähdetty.
Tiedän yhden parin, joka seurusteli nuorena, mutta ajautui sitten opiskelujen myötä erilleen. Tapasivat sitten noin 20 vuoden kuluttua sattumalta ja rakastuivat uudelleen. Kummatkin silloin tahoillaan naimisissa ja lapsia. Erosivat, menivät keskenään naimisiin ja yli 10 vuoden kuluttua vaikuttavat edelleen kuin vastarakastuneilta. Tässä tapauksessa ennuste onnistumiselle on hyvä, kun he ovat varmaankin aina rakastaneet toisiaan. Elämä vain välillä vei erilleen.
Jos taas aloittaa salasuhteen, koska omasta parisuhteesta puuttuu jotain, vaikkapa seksiä tai intohimoa, niin ennuste on paljon huonompi. Oman parisuhteen puutteita ei voi paikata salasuhteella. Mikään ei takaa, etteikö siitä uudestakin suhteesta puuttuisi jotain. Todennäköisesti siitä puuttuu paljon enemmän kuin alkuperäisestä suhteesta sitten, kun arki koittaa.
M G T O W