Pettymys työelämään

Olen 27v enkä ole koskaan saanut kokoaikatyötä (minulla on koulutus jne). Nyt minulla on osa-aikatyö, tällä mennään.

Opiskele ala missä on työvoimapula.

Kyllä vakkarisopimusta annetaan heti

Mun ystävä on kulttuurialalla. Aivan hölmöä

Tee vääriä valintoja, voita vääriä palkintoja. 

Ilmeisesti olet sen verran tyhmä, että olet ottanut töissä käynnin tosissaan. Sääliksi käy. Itse pelleilen ja otan tosissani vain palkan ja hyvin menee. Ei stressaa.:)

Itse olen 47 ja sinnitellyt viimeiset 10v määräaikaisissa ja osa-aikaisissa töissä. Työnantajilla ei vaikuta olevan halua tarjota kunnon pysyvää kokopäiväduunia, haalitaan vain lisää väkeä palkkalistoille. Silti vaatimukset aivan ihmeellisiä. Ihmetellään kun työntekijät puolestaan ei sitoudu.

Itseäni harmittaa eniten suosikkijärjestelmät.

Luulisi, että esimiesten ja ainakin johtajien koulutuksessa sanottaisiin, että se on kiellettyä, jos haluaa pitää ilmapiirin hyvänä.

Mutta ei. Mitä leveämpi hymy ja syvempi nuolemisasento työntekijällä, sitä parempi asema firmassa.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni harmittaa eniten suosikkijärjestelmät.

Luulisi, että esimiesten ja ainakin johtajien koulutuksessa sanottaisiin, että se on kiellettyä, jos haluaa pitää ilmapiirin hyvänä.

Mutta ei. Mitä leveämpi hymy ja syvempi nuolemisasento työntekijällä, sitä parempi asema firmassa.

On varmaan sinulle helpompi ajatella näin, kuin nähdä, että nykyajan työelämässä tarvitaan myös yhteistyötaitoja, ketteryyttä, nopeutta jne henkilökohtaisia ominaisuuksia,mjoilla homma saadaan toimimaan sujuvasti ja tehokkaasti.

Itse olen kanssa lopen kyllästynyt ja pettynyt työelämään. Olen ohjannut opintojani erikoisosaamisalalle ja pääsin myös tälle maassamme melko kapealle sektorille töihin. Sitten muutaman vuoden aikana homma on muuttunut henkilövaihdosten myötä vastenmieliseksi. Samoin talo tekee täysin sutta ja sekundaa (pääosa porukasta ei oikeasti osaa alan asioita, vaikka näyttelevätkin suuria asiantuntijoita). Kaunopuheista huolimatta vain raha ratkaisee ja hommat pitää tehdä kiireellä sinne päin, vaikka tämä lopulta vaikuttaa koko alan tulevaisuuteen ja jopa paikan tilauskantaan negatiivisesti.

Koko toimintakulttuuri on alkanut ottaa päähän niin paljon, että otin lopputilin ja siirryn pienempipalkkaiseen duunarihommaan (johon olen "ylikoulutettu") alan ulkopuolelle. Ratkaisu oli lopulta jopa helppo, parempi tehdä sellaista, missä ei turhaudu ja mikä ei sodi omia arvoja vastaan.

Kaikesta huolimatta vähän hirvittää, kun eläkkeeseen vähintään 38 vuotta vielä jäljellä. Että jos kaikki on tällaista sekoilua ja kavereiden suosimista mitä tähän asti on saanut todistaa, niin ei kovin valoisalta näytä tulevaisuus työelämän siedettävyyden suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni harmittaa eniten suosikkijärjestelmät.

Luulisi, että esimiesten ja ainakin johtajien koulutuksessa sanottaisiin, että se on kiellettyä, jos haluaa pitää ilmapiirin hyvänä.

Mutta ei. Mitä leveämpi hymy ja syvempi nuolemisasento työntekijällä, sitä parempi asema firmassa.

On varmaan sinulle helpompi ajatella näin, kuin nähdä, että nykyajan työelämässä tarvitaan myös yhteistyötaitoja, ketteryyttä, nopeutta jne henkilökohtaisia ominaisuuksia,mjoilla homma saadaan toimimaan sujuvasti ja tehokkaasti.

Voi kun se hymyily tarkoittaisikin aina sitä, että on pätevä muutenkin kuin ihmisten kanssa pärjäämisessä.

Mutta tämä hymyilijä saatetaan laittaa tehtävään johon ei kuulu, ja josta ei tiedä mitään. Eli tekee hallaa koko firmalle.

Sellaiset sopisi hyvin myyntitehtäviin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni harmittaa eniten suosikkijärjestelmät.

Luulisi, että esimiesten ja ainakin johtajien koulutuksessa sanottaisiin, että se on kiellettyä, jos haluaa pitää ilmapiirin hyvänä.

Mutta ei. Mitä leveämpi hymy ja syvempi nuolemisasento työntekijällä, sitä parempi asema firmassa.

On varmaan sinulle helpompi ajatella näin, kuin nähdä, että nykyajan työelämässä tarvitaan myös yhteistyötaitoja, ketteryyttä, nopeutta jne henkilökohtaisia ominaisuuksia,mjoilla homma saadaan toimimaan sujuvasti ja tehokkaasti.

Voi kun se hymyily tarkoittaisikin aina sitä, että on pätevä muutenkin kuin ihmisten kanssa pärjäämisessä.

Mutta tämä hymyilijä saatetaan laittaa tehtävään johon ei kuulu, ja josta ei tiedä mitään. Eli tekee hallaa koko firmalle.

Sellaiset sopisi hyvin myyntitehtäviin.

Hae toki itse johtotehtäviin, kun paremmin koet osaavasi sellaisia.

Vierailija kirjoitti:

Opiskele ala missä on työvoimapula.

Kyllä vakkarisopimusta annetaan heti

Mun ystävä on kulttuurialalla. Aivan hölmöä

Tietyillä aloilla on työvoimapula, kun kaikki järkevät ovat niistä hommista lähteneet pois tai palkat tai muut on poljettu alas ja vaikka mitä, että näille aloille EI kannata opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti olet sen verran tyhmä, että olet ottanut töissä käynnin tosissaan. Sääliksi käy. Itse pelleilen ja otan tosissani vain palkan ja hyvin menee. Ei stressaa.:)

Jossain kuntouttavassa työtoiminnassa siis nikkaroit päivät?

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti olet sen verran tyhmä, että olet ottanut töissä käynnin tosissaan. Sääliksi käy. Itse pelleilen ja otan tosissani vain palkan ja hyvin menee. Ei stressaa.:)

Olet miespuolinen ?

Vaikuttaa sille, että mitä enemmän esihenkilöitä ja johtoa on koulutettu, sitä huonommaksi työelämä on mennyt. Taustalla voi olla poliittinen tahtotila.

Tai opiskele ala missä koulutuksella pääsee moniin eri tehtäviin kuten oikeustiede.

Kun se 40v naksahtaa kelloon loppuu kuin seinään arvostus ja on käytännössä eläkeiässä. Epävirallinen eläkeikä suomessa vaikka johtajat puhuu paskaa jostain työvoimapulasta.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa sille, että mitä enemmän esihenkilöitä ja johtoa on koulutettu, sitä huonommaksi työelämä on mennyt. Taustalla voi olla poliittinen tahtotila.

Ei se siihen liity, vaan siihen ketä on johtajina ja rekryämässä ja siihen etä teknolohgina kehittyessä tarvitaan aina vaan vähemmän tekeviä käsiä. Suomessa on liikaa työvoimaa eli ei vaan ole töitä. Politiikka sotkee propagandalla työvoimapulasta ja tuomalla halpatyöläisiä yirtysjohtajien mieliksi.

Toiminnan pitkäjänteisyys tuntuu puuttuvan useimmilta työnantajilta. Koskee niin tilausten suunnittelua, tavaran ostoa varastoon, yhteistyöverkoston ylläpitoa... kaikkea. Varsinkin työntekijöihin panostamista. Resurssit ja työntekijöiden mitoitus koko ajan minimissä, koska "jos sattuukin tilauskanta tipahtamaan". Nyt jo itsekin nuorempana kaverina olen nähnyt sivusta, millaisia tilaisuuksia firma on menettänyt kun ei ole ollut paukkuja ottaa koppia asiakkaiden esittämistä! toiveista palvelujen suhteen. Ja työntekijät on jatkuvasti väsyneitä, ylityöt on muutamaa viikkoa lukuunottamatta säännöllinen tapa selviytyä viikosta. Aloin itse firmassa anarkistina tekemään "vain" 8 tunnin työpäivää kun esikoinen syntyi.

Toisaalta omat työkokemukseni ovat olleet pääasiassa pk-sektorin yrityksistä mitkä ovat pahimmassa väännössä virkamiesten ja hallinnollisen byrokratian myllerryksessä. Toimarin viikkotyömäärää tai stressitasoa ei taida edes uskaltaa arvioida kukaan.

Mitä olin harjoittelussa alan isoissa organisaatioissa opiskeluaikana, ei ole meno sielläkään kovin hääppöistä. Työtehtävät määräaikaista pätkäsilppua vähemmän halutuilla toiminta-alueilla ja työntekijät ei sitoudu. Suosituihin virkoihin työllistyminen menee reittä pitkin tai sukulaisveren kautta.

Kokeilin itsekin isossa organisaatiossa töitä mutta viimeisen 4-5v sisällä samalla alueella oli toiminut 10 eri työntekijää, kaikilla oma tyyli taaplata. Pitkä pätkä sijaisuudesta meni ensin siihen, että pääsi kartalle koko alueen ytimestä. Seuraava 12. työntekijä tuli jatkamaan, kun en yltänyt tarpeeksi säpäkästi tulostavoitteisiin. Luulin vian pitkään olevan itsessäni, mutta jälkeenpäin olen miettinyt että ei sekavasta korttitalosta olisi voinut odottaakaan yhtäkkiä hirmutuloksia.

Tässä firmassa olen nyt sen aikaa että tienaa säästöön ja homma toimii edes joltisenkin. Työkokemus taitaa olla tässä se melkein yhtä arvokas kuin palkkakin, eiköhän tekevälle jotain aina löydy. Enää en jännitä että miltä CV näyttää ja riittääkö se, yksi pelko on jäänyt vähemmäksi.

On tehty viimeisimpien mallien mukainen organisaatiouudistus ja palkattu uusia pomoja tämän kaavion mukaisesti. Erilaisia kaavioita pyörittävissä kokouksissa kerrotaan, että kaikki eivät ole saavuttaneet riittävää kypsyystasoa organisaatiomuutoksen suhteen ja toimintatavat eivät ole mallien mukaiset.

Tilanne on jatkunut pian pari vuotta ja rivityötekijät kyllästyvät heidän tehtäviään tuntemattomien pomojen ja uusien asiantuntijoiden paasaukseen. Hupaisinta on se, että käytännön työt sujuvat hyvin ja tehokkaasti kuten ennen organisaatiomuutostakin. 

Ongelma on siinä, että piilossa valmisteltua organisaatiomuutosta valutetaan mahtikäskyllä ylhäältä alaspäin sen sijaan, että olisi tutkittu, mikä mättää ruohonjuuritasolla. Arvaatte oikein, olen työssä julkisella puolella, yksityisellä ei tällaiseen pelleilyyn ole varaa isoja firmoja lukuunottamatta.

Päivän kulku käynnistyy aamulla siitä, millä tuulella herra johtaja on herännyt aamuun.

Jos soittaa sairauspoissaolosta, on automaattisesti pari seuraavaa viikko (tervehtymisen jälkeen) loopin alla ja saa kuulla, kuinka monta prosenttia enemmän sairastelee kuin firman keskiverto muut työntekijät.

Vanhempainvapaat sain pitää ja otinkin ne täysimittaisena. Mutta nyt viimeisin puheenaihe olikin jo kuinka firmalla menee huonosti.