"Naiset eivät halua että heitä lähestytään."

Vierailija kirjoitti:

On muuten RAIVOSTUTTAVA keskustelu näin vapaan miehen näkö kulmasta katsottuna.

Annan sinulle vinkin: sinun ei kannata lähestyä naisia, tai ketään missään. Suosittelen. Todennäköisesti saat muuten vilkkuvaloauton perääsi.

Vierailija kirjoitti:

On muuten RAIVOSTUTTAVA keskustelu näin vapaan miehen näkö kulmasta katsottuna.

Onhan se raivostuttavaa, kun näin itsestäänselviä asioita täytyy rautalangasta vääntää tolloille, jotka eivät suostu ymmärtämään vaikka miten selittäisi. Raivostuttaa montaa sinkkunaistakin.

Huvittavaa, miten tässä ketjussa annetaan ymmärtää, että Suomessa lähestyttäisiin vieraita ihmisiä ilman alkoholia ihan, kuin se ei olisi mitään. En ole ikinä kuullut, että viimeiseen 15 vuoteen olisi parisuhteita muodostunut tällaisista kohtaamisista. Jo pelkkä naapurin tervehtiminen on isolle osalle suomalaisista ylivoimainen sosiaalinen tehtävä.

Naiset eivät ole tässä maailmassa sinua varten AP. Kyynel.

Tämäkin keskustelun perusteella huomaa, että miehet kuvittelevat että kaikkien naisten aina ja kaikkialla tehtävä on viihdyttää ja olla miellyttäviä miehille ja tämä on naisten velvollisuus, kun taas miehet luulevat, että heillä on oikeus saada lähestyä ketä vasn naista, missä vaan milloin vaan ja miten vaan.

Entäpä jos teitä, miehet, lähestyisi teitä 50 cm pidempi ja 50kg painavampi h omomies( olette heteroita) lenkille, kaupassa, kuntosalilla, kadulla, missä vaan ha ehdottelisi teille kahville lähtemistä, vaikka ette ole antaneet mitään merkkiä siitä etyä ette ole kiinnostuneita? Tai änkäisi teidän juttusille ja reviirille, ja aloittaisi keskustelun,vaikka haluaisitte olla yksin? Miltäpä tämä tuntuisi teistä?

Kyllä mua saa lähestyä mutta silloin mun on pakko sanoa että anteeksiolen varattu. Olen kaukosuhteessa :-) Mutta oma kokemukseni on että Suomessa ei usein ihmiset lähesty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi päivä ihan hämmästyin, kun nuori iloinen tuntematon nainen tervehti minua lenkkipolulla. Taisi olla aivan ensimmäinen kerta elämässäni, joten tämä kertonee jotain tästä suomalaisesta jörökulttuurista jossa kammoksutaan vieraille puhumista. Eipä tarvi ihmetellä, jos vähän lähestymiset tökkii kun 99% naisista on lähtökohtaisesti naama norsunveellä etenkin tuntemattomille miehille. M33

Olen keskivertoa komeampi mies (empiirisellä tutkimuksella todettu), ja lähtökohtaisesti 'naama norsunveellä' kaikille 'tuntemattomille' (ihmisille joiden kanssa en ole missään tekemisissä).

Käyn myös lenkillä ja yleensä käännän katseen poispäin vastaantulijasta, oli se sitten mies tai nainen. Harvemmin myöskään kuulisin, vaikka joku tervehtisi tjsp. sillä nappikuulokkeissa on melunvaimennus päällä. Suunnilleen ainoat joita pidän silmällä, ovat laitapuolen kulkijat ja muut sen henkiset.

Muutaman kerran minut on "yhytetty" kun olen venytellyt tms. ja on ollut pakko jauhaa niitä näitä, en sentään halua täyttä mulkun kuvaa, he he. Mutta juu, ei hirveästi kiinnostele että ihmiset, oli kyse sitten miehistä tai naisista, tulevat jauhamaan kun olen esim. treenaamassa.

Monet, etenkin huonon itsetunnon omaavat (sukupuoleen katsomatta), saavat usein väärän kuvan pelkästä hymystä, kohteliaisuudesta tai vastaavasta, ja mahdollisesti tulkitsevat sen kiinnostuksena. Kiusallisten tilanteiden välttämiseksi, on useimmiten parempi vain esittää kylmää, eipähän ainakaan tule väärinkäsityksiä.

Tässä tapauksessa kuulostaa siltä, että on enemmän kuin suositeltavaa jatkaa samaan malliin (eli pitää naama sillä norsunv*tulla ja esittää kylmää), jotta kaltaiseni ystävällisiä ja ennakkoluulottomia miehiä arvostavat naiset onnistuvat väistämään kaltaisesi miehen. ;-)

Minun taas oli helppo samaistua tuon edellisen kirjoitukseen. Kyllähän se ärsyttää jos jatkuvasti joku on tulossa häiritsemään tilanteessa, jossa haluat olla yksin. Varsinkin tuo viimeinen kappale, että huonoitsetuntoiset ottavat tavallisen ystävällisyyden/kohteliaisuuden kiinnostuksen osoituksena, on harvinaisen totta. Asiakaspalvelijana olen oppinut tunnistamaan jo päällepäin miestyypin, joka kuvittelee että meidän välillämme olisi jotain. Yleensä kyseessä on juuri sellaiset nössykkämiehet, joiden koko olemus huutaa, että anteeksi kun olen olemassa. Ja varmasti mitään romanttista kontaktia naisiin ei ole koskaan ollut.

Ymmärrän sinällään pointtisi, käy minullekin välillä  niin, että ystävällisyyttäni ylitulkitaan, ja epäilemättä tarkoituksellisen kylmäkiskoisella asenteella sellaisilta tilanteilta parhaiten välttyisin, mutta minä en vain ole, enkä halua olla sellainen ihminen. Haluan olla kaikkien kanssa ja kaikissa tilanteissa ihan vain normaali oma itseni; perusystävällinen ja mahd. ennakkoluuloton. Minulle normaalia on myös se, että voin matalalla kynnyksellä vaihtaa muutaman sanasen tuntemattomien ihmistenkin kanssa kokolailla paikasta riippumatta. En halua muuttua araksi, kyyniseksi tai laskelmoivaksi ja alkaa kohtelemaan ihmisiä jäätävästi vain sen takia, että saattavat tulla minua iskemään tai muutoin häiritsemään väärässä paikassa ja väärään aikaan. Mieluummin otan sitten sen riskin, että perusystävällisyyteni tulkitaan väärin. Osaan kyllä niissäkin tilanteissa oikaista asian yställisesti, tarvittaessa ystävällisen napakastikin. Ei ole tähän mennessä sen enempää tarvittu, eikä ole elämänlaatuni siitä heikentynyt. Mutta toimikoon kukin tyylillään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua saa lähestyä mutta silloin mun on pakko sanoa että anteeksiolen varattu. Olen kaukosuhteessa :-) Mutta oma kokemukseni on että Suomessa ei usein ihmiset lähesty.

Tästä ketjusta löytyvätkin ne kaikki lähestyjät. Ne, joilla on "sosiaalista pelisilmää" ja rohkeutta lähestyä ketä tahansa kaupassa ja lenkkipoluilla. Eiiikä mitään alkoholeja tarvita, rajoittavia uskomuksia ei ole kellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On muuten RAIVOSTUTTAVA keskustelu näin vapaan miehen näkö kulmasta katsottuna.

Mikä raivostuttaa?

Mikä "oikeus" kellään on raivostua siitä, että heidän seuransa ei kaikille kelpaa?

Kuin ricecaaya raivoisi kun ei saa yksipuolisesta halustaan huolimatta ricecata.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa, miten tässä ketjussa annetaan ymmärtää, että Suomessa lähestyttäisiin vieraita ihmisiä ilman alkoholia ihan, kuin se ei olisi mitään. En ole ikinä kuullut, että viimeiseen 15 vuoteen olisi parisuhteita muodostunut tällaisista kohtaamisista. Jo pelkkä naapurin tervehtiminen on isolle osalle suomalaisista ylivoimainen sosiaalinen tehtävä.

Huvittavaa. Olet taatusti mies, etkä joudu kokemaan sitä, mitä menaiset joudumme kokemaan. Se alkaa meillä lapsena, ja päättyy haudassa. Se, että tuntemattomat miehet " lähestyvät" meitä kadulla, kaupassa, bussissa- katseella ( tuijotetaan rintoja ja persettä), h uo ritell aan, kysytään hintaa, kosketellaan, ehdotellaan. Minäkin olen vanha, läski ja rimuma nainen, ja minuakin lähennellään, jos nyt ei viikoittain, niin kuukausittain, vaikka varmasti odotan elein, ja ilmeinen, etyä haluan olla rauhassa ja yksin. Nuoremmillanaidilla tämä on taatusti viikottaista.

Lyöty Löytty löyty Lyötystä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene aloittaja tanssaikouluun ja opettele tanssimaan.

Ja sen jälkeen tannsseihin. Naiset tykkää tanssia ja näin löydät luontevasti lähestyen seuraa.

Ei pysty. Hikoilen liikaa vaikken läski ookkaa (paitti laihaläski) ja jäävi rauma yläasteelta kun tanssin toppahousuissa ja kalsaripaidassa ,haatana, tytön kansa joka äyskäisi "Tanssiote, ...kele!" ja muut seiskaluokkalaiset siinä ympärillä naurroivat partaansa. Myöskään en tohtinnut toisen tanssitettavani aknsa ottaa tanssiotettan ole vasemmala kädelä vyötiäisestä kii vaan pidin vasentani suorana kuin nyrkkeilysäkkiä. Vihhu se tanssitunti kesti kauan ku tuhatvuotinen valtakunta ja seukeilla tunneilla meninki riemuiten tanssiharkkoja pakoon, luokan lestojen kanssa kävelylenkille, joka piti suorittaa jos oli vkaumuksellinen syy laistaa tanssausharkat.

Aikuisuus on sitä, että kasvaa ulos nuoruuden traumoistaan. Eli sitä suuremmalla syyllä nyt tanssikurssille aikuisella asenteella, niin opit olemaan luontevasti lähellä. 

Onneksi naiset helpottivat tilannetta, kun ottivvat niin paljon niitä k-piikkejä, kut nyt siis n 88 prosenttia yli 18-vuotiaista on sitä arvelttavvaa tiedemehua kokeillut vähintäin kerran. Siinttä määrästä kyllä varmaan iso isa on jotain ulkomaata puhuvia mutta voisi ajatella että ei uskalla ainakaan ajatella edes sekaantuvansa piikinkäyttäjiin. Tietäis vaan keetkä eivät ole ottanneet tiedemehua niin voisi kerralla lakata unelmoimasta suurimmasta osasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa, miten tässä ketjussa annetaan ymmärtää, että Suomessa lähestyttäisiin vieraita ihmisiä ilman alkoholia ihan, kuin se ei olisi mitään. En ole ikinä kuullut, että viimeiseen 15 vuoteen olisi parisuhteita muodostunut tällaisista kohtaamisista. Jo pelkkä naapurin tervehtiminen on isolle osalle suomalaisista ylivoimainen sosiaalinen tehtävä.

Huvittavaa. Olet taatusti mies, etkä joudu kokemaan sitä, mitä menaiset joudumme kokemaan. Se alkaa meillä lapsena, ja päättyy haudassa. Se, että tuntemattomat miehet " lähestyvät" meitä kadulla, kaupassa, bussissa- katseella ( tuijotetaan rintoja ja persettä), h uo ritell aan, kysytään hintaa, kosketellaan, ehdotellaan. Minäkin olen vanha, läski ja rimuma nainen, ja minuakin lähennellään, jos nyt ei viikoittain, niin kuukausittain, vaikka varmasti odotan elein, ja ilmeinen, etyä haluan olla rauhassa ja yksin. Nuoremmillanaidilla tämä on taatusti viikottaista.

Ai sukupuoliko sen kuitenkin määrittää, ketä lähestytään? Tältä palstalta olen oppinut, että naiset lähestyvät rohkeasti miehiä ihan päivittäin. Se on normaalia käytöstä. Minä vain en ole sen laatuinen mies, että minua lähestyttäisiin, koska en ole koskaan tällaista kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Lyöty Löytty löyty Lyötystä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene aloittaja tanssaikouluun ja opettele tanssimaan.

Ja sen jälkeen tannsseihin. Naiset tykkää tanssia ja näin löydät luontevasti lähestyen seuraa.

Ei pysty. Hikoilen liikaa vaikken läski ookkaa (paitti laihaläski) ja jäävi rauma yläasteelta kun tanssin toppahousuissa ja kalsaripaidassa ,haatana, tytön kansa joka äyskäisi "Tanssiote, ...kele!" ja muut seiskaluokkalaiset siinä ympärillä naurroivat partaansa. Myöskään en tohtinnut toisen tanssitettavani aknsa ottaa tanssiotettan ole vasemmala kädelä vyötiäisestä kii vaan pidin vasentani suorana kuin nyrkkeilysäkkiä. Vihhu se tanssitunti kesti kauan ku tuhatvuotinen valtakunta ja seukeilla tunneilla meninki riemuiten tanssiharkkoja pakoon, luokan lestojen kanssa kävelylenkille, joka piti suorittaa jos oli vkaumuksellinen syy laistaa tanssausharkat.

Aikuisuus on sitä, että kasvaa ulos nuoruuden traumoistaan. Eli sitä suuremmalla syyllä nyt tanssikurssille aikuisella asenteella, niin opit olemaan luontevasti lähellä. 

Vain naisten on päästävä yli koko elämänsä jatkuvista traumoista ja sympata itseriittoisia vainminäminäuleja.

Vierailija kirjoitti:

Lyöty Löytty löyty Lyötystä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene aloittaja tanssaikouluun ja opettele tanssimaan.

Ja sen jälkeen tannsseihin. Naiset tykkää tanssia ja näin löydät luontevasti lähestyen seuraa.

Ei pysty. Hikoilen liikaa vaikken läski ookkaa (paitti laihaläski) ja jäävi rauma yläasteelta kun tanssin toppahousuissa ja kalsaripaidassa ,haatana, tytön kansa joka äyskäisi "Tanssiote, ...kele!" ja muut seiskaluokkalaiset siinä ympärillä naurroivat partaansa. Myöskään en tohtinnut toisen tanssitettavani aknsa ottaa tanssiotettan ole vasemmala kädelä vyötiäisestä kii vaan pidin vasentani suorana kuin nyrkkeilysäkkiä. Vihhu se tanssitunti kesti kauan ku tuhatvuotinen valtakunta ja seukeilla tunneilla meninki riemuiten tanssiharkkoja pakoon, luokan lestojen kanssa kävelylenkille, joka piti suorittaa jos oli vkaumuksellinen syy laistaa tanssausharkat.

Aikuisuus on sitä, että kasvaa ulos nuoruuden traumoistaan. Eli sitä suuremmalla syyllä nyt tanssikurssille aikuisella asenteella, niin opit olemaan luontevasti lähellä. 

Traumat eivät ole jotain sellaista, mistä kasvetaan yli. "Parempi asenne" ja "ryhdistäytyminen" eivät ole mikään lääke 17 vuotta kerrottuihin epätotuuksiin ja väkivaltaan.

Vierailija kirjoitti:

Lyöty Löytty löyty Lyötystä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene aloittaja tanssaikouluun ja opettele tanssimaan.

Ja sen jälkeen tannsseihin. Naiset tykkää tanssia ja näin löydät luontevasti lähestyen seuraa.

Ei pysty. Hikoilen liikaa vaikken läski ookkaa (paitti laihaläski) ja jäävi rauma yläasteelta kun tanssin toppahousuissa ja kalsaripaidassa ,haatana, tytön kansa joka äyskäisi "Tanssiote, ...kele!" ja muut seiskaluokkalaiset siinä ympärillä naurroivat partaansa. Myöskään en tohtinnut toisen tanssitettavani aknsa ottaa tanssiotettan ole vasemmala kädelä vyötiäisestä kii vaan pidin vasentani suorana kuin nyrkkeilysäkkiä. Vihhu se tanssitunti kesti kauan ku tuhatvuotinen valtakunta ja seukeilla tunneilla meninki riemuiten tanssiharkkoja pakoon, luokan lestojen kanssa kävelylenkille, joka piti suorittaa jos oli vkaumuksellinen syy laistaa tanssausharkat.

Aikuisuus on sitä, että kasvaa ulos nuoruuden traumoistaan. Eli sitä suuremmalla syyllä nyt tanssikurssille aikuisella asenteella, niin opit olemaan luontevasti lähellä. 

Ei tohi, oonnii syntine. En ou ansaina sitä että joku tuloo liki. Se voi ahistua mun läsnäilystäini

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa, miten tässä ketjussa annetaan ymmärtää, että Suomessa lähestyttäisiin vieraita ihmisiä ilman alkoholia ihan, kuin se ei olisi mitään. En ole ikinä kuullut, että viimeiseen 15 vuoteen olisi parisuhteita muodostunut tällaisista kohtaamisista. Jo pelkkä naapurin tervehtiminen on isolle osalle suomalaisista ylivoimainen sosiaalinen tehtävä.

Huvittavaa. Olet taatusti mies, etkä joudu kokemaan sitä, mitä menaiset joudumme kokemaan. Se alkaa meillä lapsena, ja päättyy haudassa. Se, että tuntemattomat miehet " lähestyvät" meitä kadulla, kaupassa, bussissa- katseella ( tuijotetaan rintoja ja persettä), h uo ritell aan, kysytään hintaa, kosketellaan, ehdotellaan. Minäkin olen vanha, läski ja rimuma nainen, ja minuakin lähennellään, jos nyt ei viikoittain, niin kuukausittain, vaikka varmasti odotan elein, ja ilmeinen, etyä haluan olla rauhassa ja yksin. Nuoremmillanaidilla tämä on taatusti viikottaista.

Puhuin lähestymisistä, en ahdistelusta ja lähentelystä. Tuo kuvailusi kuulosti lähinnä siltä, kun känniset miesporukat ahdistelevat perjantaiyönä. Hieman rohkenen epäillä, että suomalainen keskiluokkainen mies alkaa kaupassa huorittelemaan juustohyllyllä.

sergser kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyöty Löytty löyty Lyötystä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene aloittaja tanssaikouluun ja opettele tanssimaan.

Ja sen jälkeen tannsseihin. Naiset tykkää tanssia ja näin löydät luontevasti lähestyen seuraa.

Ei pysty. Hikoilen liikaa vaikken läski ookkaa (paitti laihaläski) ja jäävi rauma yläasteelta kun tanssin toppahousuissa ja kalsaripaidassa ,haatana, tytön kansa joka äyskäisi "Tanssiote, ...kele!" ja muut seiskaluokkalaiset siinä ympärillä naurroivat partaansa. Myöskään en tohtinnut toisen tanssitettavani aknsa ottaa tanssiotettan ole vasemmala kädelä vyötiäisestä kii vaan pidin vasentani suorana kuin nyrkkeilysäkkiä. Vihhu se tanssitunti kesti kauan ku tuhatvuotinen valtakunta ja seukeilla tunneilla meninki riemuiten tanssiharkkoja pakoon, luokan lestojen kanssa kävelylenkille, joka piti suorittaa jos oli vkaumuksellinen syy laistaa tanssausharkat.

Aikuisuus on sitä, että kasvaa ulos nuoruuden traumoistaan. Eli sitä suuremmalla syyllä nyt tanssikurssille aikuisella asenteella, niin opit olemaan luontevasti lähellä. 

Ei tohi, oonnii syntine. En ou ansaina sitä että joku tuloo liki. Se voi ahistua mun läsnäilystäini

Sekin kun inhoan itseäni muiden seurassa ollessaini. Yksinäni sentään siedän persoonaani jotenkikutenki mutta heit kun siirryn muiden seuraan, tulee aina sama inhoottava olo että oon tankerojuntti, koska mm. tunteidenilmaistukyky jäätyy samoin tein.

Ei kyse ole siitä missä naista lähestyy. Jos kysyntä ja tarjonta eivät vain kohtaa, niin se tuntuu varmaankin aina ahdistelulta tai creepyltä.

Toisin sanoen täysin identtisissä tilanteissa lähestyminen voi saada vastakkaisen reaktion, riippuen siitä onko lähestyvä mies naisen mielestä miellyttävä tai epämiellyttävä.

Ei tämä sen kummempaa ole. On hyvä muistaa välillä sekin, ettei kumppanin löytäminen ole mikään ihmisoikeus ta perusoikeus. Enemmänkin etuoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyöty Löytty löyty Lyötystä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene aloittaja tanssaikouluun ja opettele tanssimaan.

Ja sen jälkeen tannsseihin. Naiset tykkää tanssia ja näin löydät luontevasti lähestyen seuraa.

Ei pysty. Hikoilen liikaa vaikken läski ookkaa (paitti laihaläski) ja jäävi rauma yläasteelta kun tanssin toppahousuissa ja kalsaripaidassa ,haatana, tytön kansa joka äyskäisi "Tanssiote, ...kele!" ja muut seiskaluokkalaiset siinä ympärillä naurroivat partaansa. Myöskään en tohtinnut toisen tanssitettavani aknsa ottaa tanssiotettan ole vasemmala kädelä vyötiäisestä kii vaan pidin vasentani suorana kuin nyrkkeilysäkkiä. Vihhu se tanssitunti kesti kauan ku tuhatvuotinen valtakunta ja seukeilla tunneilla meninki riemuiten tanssiharkkoja pakoon, luokan lestojen kanssa kävelylenkille, joka piti suorittaa jos oli vkaumuksellinen syy laistaa tanssausharkat.

Aikuisuus on sitä, että kasvaa ulos nuoruuden traumoistaan. Eli sitä suuremmalla syyllä nyt tanssikurssille aikuisella asenteella, niin opit olemaan luontevasti lähellä. 

Traumat eivät ole jotain sellaista, mistä kasvetaan yli. "Parempi asenne" ja "ryhdistäytyminen" eivät ole mikään lääke 17 vuotta kerrottuihin epätotuuksiin ja väkivaltaan.

Posttraumaattinen kasvu on oikee juttu, mutta ei se helppoa ole.

Itellä koulukiusaamistausta ja varmaan sen takia koko aikuisuuteni on ollut tärkeempää kuulua porukkaan kuin aikuisilla ikäisilläni. Oon panostanut nimenomaan ryhmään kuulumiseen ja kaverisuhteisiin silloin kun muut on jo pariutuneet ja hankkineet perheen. Eli tavallaan vaikka oon "kasvanut yli", niin jäänyt sitten siihen kompensointiin kiinni.

Silti nautin ja arvostan sitä, miten paljon hyvää kaverisuhteet ovat tuoneet elämääni  ja se tunne, että kuuluu porukkaan. Että parempi näin, huonomminkin olis voinut elämä mennä.