Onko muilla kummit ongelmana?

Hei!



Emme ole pyytäneet siskoja kummeiksi (eikä sisko meidät) , koska näen että kummit ovat kummeja ja enot, tädit kuitenkin lapselle hyvin tärkeitä ja läheisiä ilman että tarvitse olla kummeja. En pidä ajatuksesta että siskoni olisi kiinnostuneempi toisesta lapsestani koska hän on sen lapsen kummi. Lapsi ei voi ymmärtää että täti tekee jotain vaan siskon/veljen kanssa ja että hän jää ilman.



Tosin monihän pyytää sekä siko että kaveri kummiksi ja silloin kaveri on ehkä tavallaan se kummi ja silloin siskon ei tarvitse olla kuitenkaan muuta kuin se rakas täti.



Mutta kehottaisin vielä harkitsemaan sitä että pyytäisi enimmäiselle lapselle aionat siskokset molemmista suvuista. Koska silloin ensimmäisellä laspella on vaan täti ja eno kummeina kun toisella

lapsella on sekä täti, eno että vielä kummeja. Esim lahjojen määrä jouluna vaihtelee kun toinen saa vain sukulaisilta lahjoja ja toinen sukulaisilta sekä kummeilta. Vaikka lahjat nyt on sivuseikka mutta lapselle ehkä ei.



Enna

Esikoisen kummit ovat yhteinen ystäväpariskunta, miehen läheinen ystävä ja miehen sisko ja hänen miehensä eli lapsella on yhteensä viisi kummia.



Halusimme pojan kummeiksi ihmiset, jotka ovat läheisiä meille ja joiden toivomme hartaasti olevan läheisiä myös lapsellemme.



Odotan nyt viimeisilläni toista lasta, ja hänelle olemme pyytäneet jo kummeiksi miehen toista siskoa ja hänen miestään sekä minun veljeäni ja hänen vaimoaan. Tässäkin valinnassa olivat tärkeimpiä läheiset suhteet. Toinen lapsi tulee saamaan siis neljä kummia.



Koska miehellä sisaruksia riittää, saatoimme pahoittaa osan mielen, kun emme valinneet heitä tähän kunniatehtävään. Meitä ei kuitenkaan ole kukaan koskaan kritisoinut ainakaan päin naamaa kummivalinnoista.



Ap kyseli, pitäisikö välittää anopin tunteista. Helppo on sivusta sanoa, mutta minä yrittäisin olla välittämättä ainakaan siten, että se vaikuttaisi kummien valintaan asti, vaan pitäisin oman pääni.



Meillä kummivalinnat olivat oikeastaan aika lailla itsestään selviä. Vaihtoehtona olisi ollut ehkä pari ystäväpariskuntaa, mutta heidän kohdallaan on aina riski, että välit loittonevat vaikka välimatkan takia eikä lapsi olisi missään tekemisissä kummiensa kanssa.



Sillä, keneltä saisi eniten tai kalliita lahjoja, kuka huomioisi ehkä molemmat lapset jne, emme laskelmoineet lainkaan. Lähinnä on toiveena, että kummit kokisivat tehtävän kunnia-asianaan ja olisivat kiinnostuneita itse lapsesta eivätkä olisi pelkästään lahja-automaatteja.



Ei muuta kuin tsemppiä alkuperäiselle kysyjälle kummien valintaan. Koettakaa valita sellaiset kummit, joiden luulette olevan läheisiä teille ja lapselle, ja joista itsekin pidätte!

Meillä ensimmäinen tulossa ja kummeja mietitty. Toisella 2 veljeä, toisella 2 siskoa. Nyt ilmeisesti pyydetään toisen veljeä ja toisen siskoa, niitä joiden kanssa olemme paljon tekemisissa ja kahta kaveria. Mietimme, että jos joskus saamme toisen lapsen, niin pitääkö pyytää nämä jäljellä olevat... Siskon kanssa emme juuri ole tekemisissä (ei mitään riitaa, mutta niin eri maailmat) ja veli ei taas kuulu kirkkoon. Totesimme asiaa pohdittuamme, että kyllä he tietävät itsekin sen, että näiden toisten kanssa vain olemme enemmän tekemisissä, emmekä usko että siitä loukkaantuisivat vaikka ei pyydettäisikään. Olisihan se tärkeää, että kummit vanhemmille läheisiä, silloin varmasti tulee mukavampi suhde myös lapseen.

Mielestäni tärkein kriteeri on että on kummien kanssa muutenkin tekemisissä ja ovat hyviä tyyppejä.Tiedän niin monta perhettä missä kummit käyvät vain lapsen synttäreillä,jos silloinkaan.

ei ainakaan ole pyydetty sisarruksiamme kummeiksi, vaikka yhteensä löytyy sisarruksia: 8 kpl kun lasketaan kummankin yhteensä.

Meillä on selkeesti kummit kummeja ja sit eno, sedät ja tädit omiaan. Jokainenhan sen päätöksen tekee itse eikä siinä ole edes äidillä tai anopilla nenän koputtamista asian suhteen, teidänhän ne lapset on, ei äidin tai anopin :O)

ja ajatellaan että ei voi olla kenelläkään sanomista, miten me toimimme. Mutta kun juuri viimeksi viime jouluna asiasta tuli sanomista, vaikka esikoinen oli silloin jo 1,5v, joten siitäkin sen näkee että asia painaa hänen tai heidän (jos anoppikin lasketaan mukaan) mieltään.

Enkä ymmärrä miksi anoppi aina pönkittää miehen siskoa ja miestäni olemaan yhteyksissä ja tekemisissä, kun se ei lähde kuitenkaan luonnostaan. Ja pohjimmiltaan se sitten on sellaista pinnallista. Ollaan jo sentään aikuisia ihmisiä kaikki. JA NIIN ERILAISIA!



Kiva kun kuulee muiden mielipiteitä asiasta.

Meillä on myös vähän kinkkinen tilanne tulossa olevan esikoisen kanssa.

Itse ajattelen kummin tehtävää aina myös siten, että he ovat henkilöitä, jotka voisin myös kuvitella pitämään huolta lapsestamme, jos meille vanhemmille kävisi jotain. Jo tällä perusteella voin sulkea pois miehen siskon perheen (jossa on jo kolme lasta eikä juurikaan kiinnostusta " muiden kakaroihin" -eikä kasvatustavatkaan sellaisia, mitä itse lapselle parhaaksi katsoisin). Oman siskoni kanssa olemme myös aika eri maailmoista. Ajattelen myös niin, että lapsen sukulaiset ovat sukulaisia - siihen ei kummius vaikuta ja toivottavaa olisi, että he muutekin haluaisivat luoda läheiset välit lapseen.

Niinpä meillä onkin kaksi meille vanhemmille molemmille läheistä ystäväpariskuntaa (Joista ei siis voi sanoa että olisivat ystäviä " jomman kumman puolelta" vaan välillä ollaan tekemisissä miehet keskenään, välillä naiset keskenään ja välillä kaikki porukalla), joista toisesta parista varmaankin tulee lapsen kummit. Tämän lisäksi voisimme sitten ehkä ottaa kummeiksi yhden miehen ystävistä ja yhden minun ystävistäni - tai sitten kaksi kummia riittää.

Sukulaisia tuskin tullaan valitsemaan. Tämä ei toivottavasti aiheuta närää. Olemme miehen kanssa kummatkin miehen siskon lapsille kummeina (siis kumpikin yksinään eri lapsille), minun suvustani kummilapsia ei ole, vaikka siskollani lapsi onkin.



Anopeilla ei ainakaan ole tähän asiaan mitään sanomista emmekä aio kenenkään muunkaan mielipidettä kysyä!

Meillä molemmilla on " vain" yksi sisko ja olemme miettineet että pyydämme molempia tulevan esikoisemme kummiksi. Sinänsä siis ei olisi ongelmaa.. Oma sisko on paras ystäväni, joten se on hyvin helppo valinta ja mieheni sisko on myös hyvin läheinen miehelleni - meillä keskenämme on myös hyvät välit.. Sinänsä helppo ratkaisu. Seuraavan lapsen kummiasiat onkin sitten ehkä vähän hankalampia.. ;)



Mammanalku + tiitiäinen 20+0

Ja noista anopeista yms sukulaisista. Minun mielipiteeni on myös se, että lapsen vanhemmat saavat kyllä ihan itse päättää ketä pyytävät kummeiksi, isovanhemmilla ja sukulaisilla ei ole sananvaltaa. Helppo sanoa kun ei tarvitse itse pähkäillä moisen ongelman kanssa. Olen kyllä itse sellainen että jos anoppi yrittää " tyrkyttää" omia mielipiteitään, niin sanon että huomioitu mutta toimin omien ja mieheni mielipiteiden mukaan..

Ei ole pakko kysyä sukulaiset kummeiksi jos tuntuu siltä ettei vaan yksikertaisesti haluu. Minäkin ajattelen niin että lapsen kummit ovat sellaisia ihmisiä jotka oikeesti voisivat pitää huolta minun lapsesta jos minulle sattuu jotain.



Esikoiselle valittiin meidän veljet ja minun paras ystävä. Minulla on kaksi nuorempaa veljeä ja miehelläni yksi. Kaikki kolme olivat " sinkkuja" sillion kun esikoinen syntyi sama minun paras ystävä. Eli tuntui hyältä ratkaisulta valita nämä neljä ihmistä kummeiksi.



Toinen tulossa maaliskuussa ja tällä kerta pyydämme kummeiksi mediän tuttavaparikunta. Heilläkin kaksi lasta ja olemme heidän toisen laspen kummit. Tämä pariskunta on jakanut sekä ylämäkeä että alamäkeä meidän kanssa joten toivomme että he ottavat tehtävä vastaan.



Anopilla ei ole kummiasian kanssa yhtään mitään tekemistä! Jos oma anoppi olisi sekaantunut meidän valintaan olisin kyllä kertonut hänelle että asia koskee meidän lapsi ja meidän elämää.



=)

Meilläkin kummit mietinnässä ja aiomme valita ne itsekkäästi niiden ihmisten joukosta, joista its epidämme ja joiden kanssa olemme tekemisissä oikeasti. Minusta kummin tulisi olla vanhempien mielestä hyviä tyyppejä ja uskoa, että kummi tulisi pitämään yhteyttä myös lapseen. Sukulaisuudella ei ole väliä, eikä ketään kannata pyytää vain sukulaisuuden takia.