MAALIKSET05 loppuviikko!!!

Ihmettä,kun kukaan ei ollut aloittanut uutta pinoa.

Mulla loppu viikko vapaata töistä,olihan tossa jo aikamoinen putki kun koko viime(yks vapaa) viikko,viime viikonloppu ja vielä alkuviikko.Nyt siis vasta maanntaina töihin.



Tuulia ja Pippandii:hyvin täälläkin sujuu karkkilakon kanssa.Kertaakaan en ole vielä sortunut,vaikka mahdollisuuksia olis ollu...Paitsi että pyörrän heti puheeni,söinhän mä isänpäivänä pienen palan kakkua.Mut muuten olen pysynyt kaidalla tiellä.



Täällä on ollut puhetta,kumpien kaa on enmpi tekemisissä,omien vanhempien vai appivanhempien.Olikos se Tuulia,joka kans kertoi olevansa anopin kans enemmän tekemis?Kun minä olen kans,jolla menee aopin kans paremmin kuin oma äidin.Oman äitini kans ollaan paljon enemmän napit vastakkain kun taas anopin kans ei koskaan.Hänella on sellainen luonne,että meillä pelas heti kemiat yhteen,eikä siis olla koskaan nokkapokkasilla.Huumoria viljellään välillä aika rankalla kädelläkin! :) Mulla on aivan unelma anoppi!



Mistäs muusta ootte keskustelu...mun pitäs varmaan kans ruveta paperille laittaan ylös gallupit,niin muistas vastata kaikkiin.Tyhjää siis lyö...



Juuso on päikkäreillä,joitten jälkeen lähtään muskariin.Meilläkin on taas vaihteeksi nuo yöt rauhoittuneet ja mäkin nukun kuin tukki!Onkin aamusin eri virkee olo.

Jospa lähtis päiväkahvin keittoon.



Suohomppeli81 ja Juuso

Nyt siis uudelleen.



Tänään tylsä päivä kotona. Isoin lapsi kylmetti eilen itsensä ulkona (oli ihan märät jalat ja kädet) ja nuhan/yskän lisäksi oli vähän lämpöä. Tänään siis on koulusta kotona. Kakkonen sai illalla silmätulehduksen ja sai kyllä lääkkeet siihen, mutta aamulla oli väsynyt ja halusi olla kotona. Maaliskuinenkin sitten ollut vain kotona, perhekahvilassa käynti jäi ja ulkonakaan ei olla käyty. Isommat ovat kyllä nyt jo kunnossa ja leikkivät, mutta tuli tälläinen karenssipäivä kotona.



Äideistä ja anopeista jatkoa. Omaa äitiäni ei aina jaksaisi. Anoppi on sitten mukava, mutta ei kovin sosiaalinen. Ja kun teidän muiden juttuja lukee kun muut tulevat niin hyvin toimeen, niin tulee mieleen olenkohan itse ihan helpoin ihminen...



Tuosta maaliskuisesta. Onko muilla tunkemisvimmaa? Meillä tyttö kulkee pitkin kämppää ja hamstraa tavaraa pusseihin ja pukee kaikkea päällensä (isompien lasten sukkia jalkaansa monta päälleikkäin, samoin muut vaatteet, paras oli lätkärämyssy vyötäröllä). Lisäksi tyttö on tunkenut nukkeja jääkaappiin, ilmapalloja ja kenkiä ja jopa minun puhelimeni pyykinpesukoneeseen, sakset roskikseen jne. Lisäksi lapsi yrittää itse tunkea itsensä kaikkiin kaappeihin. Tuntuu että meiltä löytyy tavaroita ja lapsi mitä epäloogisemmista paikoista. Tosin melkein aina olen todistamassa tapahtumaa, harvoin pääsee yllättämään, mutta yleensä annan olla ja puutun vasta tarvittaessa. Kai tuo jotenki hahmottaa tilaa (siis mikä mahtuu mihinkin) ja yrittää jäljitellä muita sitten ilman totuttuja rajoja (eli pesukoneeseen laitetaan jotain ja siihen hommaan kelpaa muukin kuin vaatteet).

Ollut taas sen verran kiirusta töissä, ettei ole ehtinyt edes pinolle. Tänään toin koneen kotiin, kun olen huomisen etätöissä, joten pääsee kirjoittelemaan...



Lukaisin alkuviikon pinonkin. Tuulialle tsemppiä huolien keskellä - vesivahinko ei tosiaan kuulosta kivalta! Asumisesta sen verran, että mun täytyy sanoa, että meikäläisestä ei taas ole asumaan maalla - asuttiin Sipoossa ihanassa, pienessä omakotitalossa, mutta kulkeminen oli niin hankalaa, että hermot meni. Ja sitten ne hiiret!!! Mulla on yhä edelleen ihan hirveä pelko, että katonrajasta kuuluu jotain rapinaa... Hiiriä kun siellä meillä riitti, kun oltiin metsänreunassa keskellä peltoja. Huh, vieläkin puistattaa se ajatus joka-aamuisesta loukuntarkastuksesta...



No, menipä angstiseksi...



Meillä on edistytty vähän hammastenpesussa - minäkin olen saanut pari kertaa harjata sitkeiden yritysten jälkeen... Kyllä se tästä. Yötkin ovat menneet ihan mukavasti, aamulla on nukuttu lähelle klo 7:ää, joten olen saanut tehdä omat aamutoimeni rauhassa, ihanaa.



Meillä esikoinenkin saavutti pienen virstanpylvään: Olen ollut vähän huolissani, kun hänen piirtämisensä on ollut yhtä sotkua. Nyt sitten ajattelin, että piirrän malliksi tikku-ukon ja katsotaan, onnistuuko. No, piirrettiin sitten toinen tikku-ukko niin, että minä pidin nuoren herran kädestä kiinni. Kolmannen hän sitten osasikin (vähän horjuvin kynänjäljin) piirtää ihan itse. Arvatkaa, helpottiko... En siis ollut vain tajunnut, että jonkun pitää näyttää herralle mallia... Tämä viikko onkin sitten piirretty erilaisia " robotteja" eli tikku-ukkoja, joilla on milloin 5, milloin 6 jalkaa jne...



Pippandii kun niin mukavasti peesasi minua siinä yökyläasiassa, niin piti kysymäni: Minä päivänä heinäkuussa teillä on hääpäivä? Meilläkin kun on heinäkuussa, 18. päivä...



Meillä onkin viikonloppu täynnä ohjelmaa, lähdemme nimittäin Treen seudulle. Huomenna syömme sisarusteni&vanhempieni kanssa illallista (annoimme isälleni kengurupaistin 65-vuotislahjaksi, se syödään huomenna), lauantaina mies menee kavereiden kanssa pelaamaan sulkapalloturnauksen & saunomaan ja minä sitten lasten kanssa " mammakutsuille" naispuolisten kaverien kanssa. Sunnuntaina tullaan kotiin ja tehdään proosallisesti töitä...



Ja vielä joululahjagallupiin: Mietitty on, mutta ei vielä ostettu. Ajattelin pitää joulukuun alussa päivän vapaata ja urakoida silloin suurimman osan lahjoista...



No niin, tulipa pitkästi ja sekavasti kirjoitettua. Vielä Kalamamille jaksuja pahoinvointien kanssa - toivottavasti muutaman viikon kuluttua helpottaa!



Palailen huomenna pinolle!



Terhi & Nuutti, joka tekee minulle poninhäntää & Saana, joka pistää pehmolelua nukenrattaisiin

yöt tavallisessa sängyssä ovat sujuneet ilman huolen häivää. Eilen meillä oli yövieraita ja kummalliset äänet herättivät Kaisan kesken unien. Satuin huomaamaan, kun tyttö seisoi huoneensa ovella ja sanoi kukkuu (=nukkuu). Laitoin takaisin sänkyyn ja sinne jäi. Aamut sujuu hyvin, Kaisa höpöttelee sängyssä vielä hetken herättyään ja nousee sitten itsekseen. Turhaa huolta siis taas etukäteen!



Tänään on ollut kummallinen päivä. Töissä ei ollut kiire ja se on jotain uutta. Viimeinen kuukausi onkin ollut yhtä lentoa. Nyt helpotti. Seuraava isompi ponnistelu liittyy vasta ensi vuoden alun lääkäripäiviin. JEE!



Meillä ei ole tunkemisvimmaa, mutta puremis- ja heittelyvimmaa senkin edestä. Mulla on olkapäät mustelmilla, yhdessä näkyy hampaanjäljet. Mies sanoi kurkanneensa Kaisan suuhun (urhea!) ja pari kulmahammasta oli puhjennut sitten viime kurkistuksen. Liittynee siihen.



Voi Tuulia! Toivottavasti seuraavaksi tulee paljon positiivisia uutisia!!



Tulipas muuten vielä mieleeni, että mites meidän treffit jakselee? Viikon kuluttua perjantaina pitäisi siis nähdä, onko ajasta ja paikasta ajatuksia? Syöminen on ilmeisesti kaikille ok. Laittakaa meiliä, niin jatketaan keskustelua.



Nyt iltapalalle.

kua ja Kaisa

Kuulostaa hienolta tuo Kuan Kaisan tilanne. Aivan, ihan liikaa etukäteen taas on meikäläinenkin asiaa miettinyt. Pitäisihän tuo jo ymmärtää, ettei turhia vatvo joutavia. Mutta odotamme kuitenkin, että käyn sen sairaalareissun, ei liikaa jänniä juttuja peräjälkeen. Eikä meillä vielä ole sitä sänkyäkään, by the way. Pitisköhän ajella sinne pohjoisen keitaaseen, uuteen Ikeaan!! ;)



Voihan Harmitus, Tuulia. Kuulostaa toki ikävältä jutulta. Onneksi ei kuitenkaan teidän koti kokenut tommosta, jos nyt jotain positiivista yrittää tilanteesta löytää.



Tel. Meitin hääpäivä on 31. heinäkuuta. Vuodesta -93 kuljettu kimpassa, mutta pari vuotta sitten " vihkiydyimme" . Kiva oli lukea, että teillä nukutaan. Meilläkin tänään jopa klo 6.20 asti!! Riemua sekin.



Olen tässä taas tarkastellut kokeita. Sain ison pinkan lopulta valmiiksi. Nyt odottaa sitten ainenivaska... Viikonloppuun jätän, nyt ei enää töitä. Olen sitä paitsi aika raihnainen, hirmu köhä ja kuumettakin hiukka. Jospa menisi yön aikana ohi. Muutaman pastillin löysin, pitää ottaa avuksi yöllä, jos meinaan herättää koko perheen yskälläni.



Nyt suihkuun ja iltapalalle.. tuli yhtäkkiä äly nälkä kun tässä vain ole hommaillut. Isäni oli auttamassa poikien kanssa, kiva oli että sain levättyäkin hetken. Ukki suihkutteli pojat ja oli mielissään, kun maalispoitsu hoki koko ajan ukkia...



Insinööriäidin lapsukaisille myös tervehtymistä toivon!



Öitä kauniita! Pippandii ja mussukat

tämän meidän tilanteen tekee vit**moiseksi se, kun kaivosta loppui melkein vesi, kun se oli viikkoja valunut tuonne saunalle. nyt sitten syödään einesruokaa ja kertakäyttöastioista.pyykit pestään muualla ja kaikessa yritetään käyttää mahdollisimman vähän vettä. haasteellista näin lapsi perheenä..kiitoksia myötätunnosta!!



jonotan tässä elisaa, kun minun sähköposti on mennyt jumiin..



tuulia

Tuulialle tooodella suuret synpatia-aallot täältä päin Suomea! Murphyn laki taas toteuttaa itseään. Jos joku voi mennä pieleen, se myös menee...Tosi ikävää tuollainen ylimääräinen p***a. Toivottavasti tokenette kuitenkin.



Kysyttävääkin mulla sulta olisi. Eli edellisessä pinossa kerroit syöneesi alkuraskaudesta pahoinvointilääkettä. Muistatko sen nimeä? Tuli mieleeni, että voisin siskolleni sitä ehdottaa, kun hän kuulemma voi kokoajan huonosti ja oksentaa niin aamulla, päivällä kuin illallakin. On muistaakseni rv 10:lla. On kuulemma fiilikset melkolailla maassa ja onnentunnetta raskauden vuoksi saa hakemalla hakea. Oli hällä todettu myös joku hematoomakin kohdussa/istukassa ja vaikkei se suomalaisten lääkäreiden mukaan ole mikään kovin vaarallinen, niin siellä thaikuissa oli määrätty vuodelepoon. Kiva sitten maata sängyssä, kun ylivilkas 4-vuotias tuhoaa asuntoa.



Hyvä kuulla, että Kuan Kaisan sängynvaihdos tapahtui noin mutkattomasti. Kyllä mekin ollaan pian siirtymässä lastensänkyyn, kun Helmi alkaa kans olla jo sen verran iso, että pitus pian loppuu pinniksestä ja sen lisäksi tää myös kiipeää sutjakkaasti pois sieltä. Sunnuntainakin päikkäreiden loputtua ei ilmoittanut mitenkään olevansa hereille. Yhtäkkiä vaan kuului oven avaamisääni ja tyttö seisoi ovella. Heh! Onneksi hällä ei silloin ollut unipussia, koska kyseinen temppu ei olisi se päällä onnistunut. Niin, mitenkähän se sitten on tuon unipussin kanssa, kun siihen isojen sänkyyn siirrytään? Osaako tulla se päällä alas sängystä ilman, että on mukkelis makkelis maassa niskat nurin. Pitää varmaan alkaa opettaa, miten pussin vetskarin saa avattua.



Onkohan mulla jotain migreenin poikasta tms, kun eilen tuli aamulla töissä ihan kauhee hedari ja kotiin ajellessa oli niin huono olo, että meinas ykä lentää. Otin yhden Panadolin ja makoilin sohvalla ja olo oli ihan kuin krapulassa. Jossain vaiheessa päänsärky hieman laantui, muttei mennyt kokonaan pois. Etova olo kuitenkin meni. Mutta että päätä särki koko päivän. Ja nyt myös tänä aamuna sama. Et heti ylös noustuani alkoi päätä särkeä. Otin ennen töihin lähtöä taas Panadolin, mut ei se kauheesti auttanut. Nyt alkaa tuleen taas se huono olo. Tosi kivaa pitää tunteja oksu kurkussa! Ja vielä ajaa motaria pitkin kotiin. Kiva jos sais jonkun sairaskohtauksen ajaessaan. Tai siis ei kiva.

No, pitää toivoa että tää tästä helpottais.



Joululahjoja olen ostellut lähinnä Helmille ja siskonpojalle. Vielä pitäisi kummipojalle jotain kekkaista. Onneksi hän on jo sen verran vanha, ettei usko joulupukkiin ja hän on äitinsä kanssa tulossa meille joulukuun alussa, niin voin sitten vähän tiedustella, mitä poika mahdollisesti haluaisi. Kenties jo vaikka ostaa lähjan silloin ja antaa mukaan kotiin vietäväksi.



Eipä muuta. Töiden ääreen palaan ma.



lehtovi ja Helmi

Maaliskuinen nukkuu vaunuissa päiväuniaan ja isommat ovat kylässä. Eli hetki rauhaa nyt. Isommat lapset ovat suht kunnossa, yskää jäljellä. Kyläilevät tosin perheessä jossa samanikäiset lapset ja toinen näistä ollut viime päivinä myös flunssassa ja oli silmätulehdus. Eli samoja tauteja ollut.



Maaliskuisella oli illalla lämpöä 37,5 ja samantien annoin kuumelääkkeen, pelkään kuumekouristuksia joita hänellä ollut 2 ja en uskalla antaa lämmön yhtään nousta. Lääkkeellä lämpö laski kokonaan ja yö meni hyvin. Aamulla ei lämpöä ollut, mutta ennen päiväunia oli 37,2 ja taas annoin kuumelääkettä, mutta puolikkaan annoksen. Raukka tumpataan täyteen kuumelääkettä heti pienestäkin lämmön noususta. Onko muuten kenenkään muun lapsilla ollut joskus kuumekouristuksia? Meillä ainoastaan tällä kolmannella ja ovat inhoja.



Tänään oli kaveri lastensa kanssa käymässä, laitoin kyllä illalla viestiä meidän pienimmän lämmöstä ja keskimmäisellä olleesta silmätulehduksesta ja esikoisen yskästä. Tulivat silti, kun heillä oli myös ollut flunssaa hetki aikaisemmin. Oli kiva kun oli seuraa.



Tuulialle jaksamista! Pakko tuon onnen on kohta kääntyä. Näillä säillä kaivo varmaan täyttyy taas nopeasti ja se positiivinen tosiaan ettei vesivahinko ollut teidän talossa.



Lehtoville paranemista, josko viikonloppu helpottaisi.



Miten muuten Marjun oireet, onko toivoa että on napannut?



Ihana kun on viikonloppu edessä. Miten muiden suunnitelmat? Meillä vaan se esikoisen luistelukoulu (kunhan jaksaa) ja sunnuntaina pitäisi tulla kummitytön perhe kylään, kunhan vaan ollaan terveitä. Muuten taidetaan vaan olla ja käydä ehkä ruokakaupassa, tänään kun se jäi välistä. Muuten nautitaan sisäelämästä, kun tonne harmaaseen tihkuun ei paljon viitsi mennä naamaansakaan työntämään.

Ihanaa kun on perjantai ja viikonloppu edessä. Sitä ehtii niin vähän olla Jenskun kanssa viikolla. Me ollaan kotona arki-iltaisin vasta viiden aikaan ja seitsemältä aletaan valmistelemaan Jennaa yöpuulle, ja puoli kahdeksan tyttö on jo petissä. Viikonloppuna yritetään sitten olla koko perheen kesken mahdollisimman paljon.



Niitä RASKAUSOIREITA olen kovasti yrittänyt pongata. Pari päivää on vatsanpohjassa nippaillut mukavasti ja siitä intoutuneena teinkin raskaustestin tänä aamuna - nega. Juu tiedän, että olihan se TODELLA aikaista, kun oviksen sain tikutettua viime viikon torstaina, mutta kun olen niin kauhean malttamaton. Mutta on tässä puolensa, nyt voi vielä toiveikkaana odotella, että jospa nega muuttuisi plussaksi.



Meille tulee huomenna todella odotettuja vieraita, ystäväpariskunta pienen pienen tyttövauvansa kanssa. Kivaa! Suunnitelmissa olisi viettää mukavaa iltaa pikkujoulujen merkeissä.



Iloista viikonloppua toivottaa,



Marju

Kävin töissä aamulla, tosiaan vain kävin. Sitten takaisin kotiin sairastamaan. Nukuin sohvalla ja herättyäni muuten vain löhösin ja hikoilin kuumettani. Yllättävää, kuumekin nousi, vaikka yleensä ei mulle.



Mies tuli juuri kotiin töistä, joten helpottaa. Paitsi pojat kyllä ovat jo nukkumassa, ei sen puoleen. Mutta jos vaikka sitten siivoilisi hieman meidän jälkiä.... ;) Täällä on ollu semmoset menot, jotta oksat pois. Ja minä sohvalta ohjaillut toimintoja.



Meillä on täällä kaamea keli. Autot ovat ajelleet ojaan, eivätkä isommat autot pääse isoja mäkiä ylös. Nyt nimittäin tulee vettä, koko päivän satanut.



Tuulialle voimahaleja! Muillekin mukavaa viikonloppua!



Pippandii jonka ääni pihisee

Olin tosiaan eilen pikkujouluissa. Kivaa oli, varsinkin kun kaksi viime vuotta olen ollut se kuski. Viime joulun alla vielä imetin ja edellisenä olin luonnollisesti raskaana. Varsinaista krapulaa ei ole mutta väsyttää. Olin kotona jotain puoli kahen maissa ja herätys tuli puol kuus. Jep! kaipa ses tästä.

Insinööriäidille: meillä on tolla keskimmäisellä ollut kuumekouristuksia. ei ole kivoja juu. Viimeks oli kesäälä ja jätkä on kuirteski jo 5v. Hällä on myös parhaillaan silmätulehdus ja räkätauti. Kuumetta ei ole mutta tarkkaillaan...

Sohva KUTSUU!

Pippandiille paranemista. Miten lapset ovatko terveinä?



Ja Sengille toivottavasti oli onnistuneet pikkujoulut. Taitaa viikonloppu mennä lepäillessä.



Sengi miten teillä nuo kuumekouristukset ovat keskimmäisellä olleet? Onko ollut monta ja minkälaisia? Meillä meinaa tuolla maaliskuisella oli juuri 1v pintaan ja unesta hieman havahtuessa uudelleen nukahtamaan kunnon krampit ja tajuttomuuskohtaus (oli aamusta yöunia nukkuessa). Toinen oli päiväunille nukahtaessa ja ei ehtinyt niin pahaksi, kun toimintani oli nopeampaa ja tiesin mistä on kyse. Eli pelottaa päästää tuo lapsi nukkumaan, jos vähänkään lämpöä. Nyt nukkuu päiväunia sisällä isänsä kanssa vaunujen sijasta ja unista ei meinaa tulla mitään.



Lisäksi maaliskuisellamme tuntuu oudolta kun lämpö nousee usein nukkuessa. Lisäksi lämpö voi nousta aika vauhdilla ja meillä juuri tuo nopea lämmön nousu laukaisee kouristukset, lämpöä ei tarvitse edes olla hirveän paljon, jo 38 riittää. Nyt ei ole pitkään aikaan ollut noita kouristuksia, mutta kyllä tarkkailenkin ja annan kuumelääkettä. Eilen tuntui että meni jotenkin oudoksi (väsynyt, vähän veltto), mutta ei kouristellut, ihan kuin olisi ollut kouristuksen jälkeinen olotila. Tuntui kyllä kuumalta vaikka olin hetkeä aiemmin mitannut 37,2 ja paidan pois ottamisen jälkeen mittasin saman verran uudestaan, mutta tuntuikin taas jo heti viileämmältä. Oudon nopeasti lämpö tuntui pomppaavan, ihan hetkessä. Ei tuollaista pysty edes mitenkään ennakoimaan.



Muuten missäpäin Suomea Sengi asustatte? Onko siellä liikenteessä tuota silmätulehdusta? Täällä meinaa on varsinainen epidemia, ainakin meidän alueella. Päiväkodista jossain ryhmissä on puolella lapsista ollut tulehdus ja meillä keskimmäisen kerhonvetäjälläkin oli. Me asustamme läntisellä uudellamaalla. Ja esim. kaverini Espoossa ja Hyvinkäällä ole kuulleet tuota olevan liikkeellä. Onkohan paikallisia tauteja. Meilläkään ei meinaa noilla isommilla lapsilla oikein ollut edes lämpöä (paitsi esikoisella sen kylmettymisen jälkeen hetken).



Mutta tämän maaliskuisen osalta ihmettelen mitä kuumeilee. Kävin esikoisen kanssa luistelukoulussa ja sen perään kaupassa, mies oli sillä aikaa lasten kanssa. Kun tulin kotiin ja mittasin melkein samantien maaliskuisen kuumeen, oli jo 38. Eli ei siis vielä ohi, vaan tuntuu nousevan. Maaliskuisella ei ole vielä ainakaan muuta ei yskää, eikä nuhaa- voihan ne tulla tuossa kuumeen jälkeenkin. Mutta mietin myös miten 1,5v rokotus, voisiko se vaikuttaa osaltaan? Meillähän torstaina ekan kerran huomasin lämpöä, kun rokotus annettiin siitä viikko aikaisemmin keskiviikkona. Tai sitten osuu sekä tuo flunssan, että rokotuksen vaikutus samaan syssyyn. Saas sitten nähdä miten tämä viikonloppu tästä jatkuu.

Ihan lyhyesti Tuuliaa huhuilen. Kyselin ed. viestissä siitä pahoinvointilääkkeestä, mitä söit raskauden aikana. Muistatko vielä mikä oli nimeltään?



Ei muuta.



lehtovi ja Helmut

Vettä.

Aika ankeen näköistä on ulkona. Lumet saa kyytiä. Just mietittiin miehen kanssa ei taideta lähteä ulos kastumaan. Noora neiti on parantunut yskästään mutta meillä on miehen kanssa vähän yskää+nuhaa. Ei sitä paljon tarvitse olla kun on jo puolikuntoinen olo.

Viikonloppu on mennyt möllötellessä. Perjantaina tehtiin siivous ja eilen lähinnä kokkailin ja pesin pyykkiä. Kävin kummitytön kanssa vaatekaupoissa ja löysin kun löysinkin itselleni kivoja vaatteita. Kauppa oli itselleni kyllä yllätys, en kuvitellut että löytäisin itselleni Seppälästä vaatetta. Oon pitäny sitä jotenkin " teinivaatekauppana" :-D

Omanapaista tekstiä tulee, ei tainnut olla mitään galluppejakaan...? Parantumisia muihinkin sairastupiin ja Tuulialle voimia vesien kanssa. Tuttavaperheelläni on vanha ok-talo ja heillä oli viime viikolla mennyt putket tukkoon. Koko kellari ja alakerta tulvi p***avettä ja sitä se oli varmaan kiva siivota. Huh!

Hassua muuten, Noora peppukiitäjä on käynyt nyt konttaamaan ja kävelee karhukävelyä :) Perjantaina käveli peräti ilman tukea 4 askelta sohvalta sohvalle.

Äsken keittelin meille mustikkasoppaa, laittelin Lehtoville kuvia :) Aika hauskan näköistä sotkemista juu-u.

Nyt menen, iskä toi Nooran just kylvystä kun oli pakko pestä hiuksetkin tuon syömisen jälkeen. Heippa!

" Kadonneet"



Tyhjään pihaan katselet ikkunasta

päivääsi vihaat vaikka on aamu vasta

aamusta iltaan on liian pitkä matka

tahtoisit luovuttaa

pää käskee:jatka



Mietin kuka olet

mitä teet työksesi

oletko kotiäiti ja onko miehesi

juurtunut, mädäntynyt sohvaan kii

samalla kuin sinä katoat haaveisiin



Kadonneet kiertävät kuuta karkuun

ja huomista sen tuomista

suruista tai iloista eivät saa mitään

Aurinko palaa, se valaa

kaunista maatamme ja saatamme huomata

kuinka sen mullasta itää-ei mitään!



Tuon toppapuvun alla on kauneus piilossa

sitä ulkoilutat leikkipuistossa

kerran viikossa tila-autolla kaupunkiin

tahtoisit eksyä kauppakeskuksiin

Samalla raivolla läpi vuorien

samoilla lauseilla läpi vuosien

näin elämä yrittää meitä lannistaa

jos mikään muutu ei

me tänne katoamme



Jouni Hynynen



Kiitos kaikille!!



Kirjoitin nämä laulun sanat tähän, koska ne jotenkin kovasti kuvastaa omaa oloani, tunteitani, voimattomuuttani. Jotenkin käyn tällä hätkellä aikamoista myllerrystä sisimmässäni. Surutyö päällimmäisenä ja nämä muut pienet vastoinkäymiset päälle. Onneksi kuitenkin saan olla onnellinen, että minulla on ihana mies ja nuo lapset, kaikki terveitä. Tämän kun aina muistaisin.



Meillä olisi mahdollisuus myydä tämä ja muuttaa kouvolaan kerrostalo kolmioon. Siellä elämä olisi niiiiin paljon helpompaa, mutta suuren ratkaisun tekeminen on vaikeaa. Ei olisi lämmittämistä, ei lumitöitä, riittäisi yksi auto, kaikki olisi lähellä..mutta tylsistyisinkö ihan tyystin sinne. Puuhaa täällä on, mutta sitähän minä tykkää tehä.En osaa olla vaan jouten. Koirillakin täällä maalla on parempi olla ja ovat tottuneet olemaan paljon ulkona. Lapsien kanssa on helppo mennä pihalle yms. Apua..pää hajoaa. Pelkään että jos täältä lähtisimme niin tulisin katumaan sitä loppuelämäni, silti kaupunkielämä kiinnostaisi.



Miehen sisko asuu nyt siinä asunnossa ja me nyt sisustamme yhden huoneen meille, jotta päässään vaikka viikonloppuisin vähän kokeilemaan millasta olisi elää siellä..toisaalta aika jännää =)



LEHTOVI on kovasti kysellyt miuta. Joo, pienen työn sain tehä, mutta löysin. Pahoinvointilääkkeet ovat METOPRAM 10mg. Ne ainakin silloin miuta auttoi.Pystyi palaamaan elävien kirjoihin.



Moonalla ja Mimmillä oli tuossa viikolla neuvola. Moona oli 6630g ja 64.5cm. Mimmi oli 11.4kg ja 85cm.Mimmi sai nyt vihdoin mpr-rokotteen. Itkuthan siitä tuli, mutta leppy nopeesti. Nyt sitten ootellaan tuleeko siitä mitään.



TELLkö puhui niistä hiiristä. Joo, niitä vilisee ja rapisee seinien välissä. Mekin kun asutaan täällä peltojen ja metsän reunalla.



Jotain muutakin oli nyt mielessä,mutta ei muistu mieleen.



Joten palaamisiin!



Tuulia