Autatteko rahallisesti muualla asuvia opiskelijoitanne?

Tietysti.

Maksamme tietyn summa/kk hänen vuokrastaan jotta opintotukisumma+n.100€ lisäksi jää hälle ns muihin menoihin ja sen lisäksi saa aika ajoin ison tilauksen Prismasta kotiovelleen.

Olemme myös tehneet selväksi, että kustannamme hänen YTHS-maksunsa+mahd erik.lääkärikulut ja kalliimmat kenkä ym tarpeet.

Hän saa keskittyä yliopisto-opiskeluihinsa ilman stressiä raha-asioista ja siitä miten saa särvintä suuhunsa, toinen vuosi menossa ja muutama jäljellä.

Opintolainaa ei ole tarvinnut nostaa.

Maksan. Toinen on jo valmistunut, tytärtä tuen mm. vuokran maksussa ja tarpeen mukaan muussakin.

Itselleni on tärkeää että lapseni pääsevät kunnolla elämänsyrjään kiinni, ja kunnon ammatin opiskelu on tärkeä osa siitä. Itseäni on tuettu kotoa, jatkan samaa eteenpäin omilleni.

Aion tukea. Itseänikin on tuettu ja lapsi on tähän maailmaan teetetty. Tuen läpi elämän henkisesti, taloudellisesti ja kaikin tavoin.

Maksan. Tosin en kovin paljon, joten joutuvat lisäksi käymään töissä. On tärkeää, että aktivoituvat työelämässä jo opiskeluaikana.

Emme anna rahaa säännöllisesti, mutta olemme auttaneet satunnaisissa isoissa menoissa, esim. silmälasien ostossa ja hammaslääkärilaskussa. Lisäksi nuori tietää, että hätätilanteessa meiltä saa apua. Toisella paikkakunnalla asuvalle nuorelle olemme maksaneet matkat silloin, kun hän on tullut käymään meillä. Minusta on kuitenkin hyvä, että nuori oppii ottamaan päävastuun taloudestaan itse.

Kyllä avustan. On vasta lukiolainen, vaikkakin jo täysi-ikäinen.

 Luen esseitään, korjasin gradusta kielioppivirheitä ja hankalia lauserakenteita, tarkistin lähteet jne. eli autan siinä, missä voin. Lasten isä on ostanut opiskelijoiden käyttöön asunnot ja maksaa kaikki kulut.

Tietysti. Ostimme hänen käyttöönsä asunnon opiskelupaikkakunnalta (Helsingin ydinkeskusta).

Kyllä tuettiin aikanaan. Olemme keskituloinen perhe, jolla kaksi lasta. ovat jo valmistuneet ja töissä.

Mieluummin tuimme siinä elämän vaiheessa, kuin odotamme kuolemaamme ja he saavat perintönsä ( kuolema toki voi tulla huomenna, tai omaisuutemme hupenee hoitomaksuihin jos elämme 100 vuotiaaksi)

Avustus oli lähinnä tilapäistä vuokran maksua, ruokakassi tai tietokoneen osto

Tuen niin kauan, kun jotenkin ovat aktiivisia ja myös yrittävät tehdä jotain itse. Toinen lapseni opiskelee, tekee osa-aikaisesti töitä, on harrastanut tavoitteellisesti nuoresta asti ja ajoittain tekee myös hyväntekeväisyyttä. Tuen häntä niin paljon kuin hän tarvitsee, useimpina kk ei kuitenkaan tarvetta ole.

Toinen lapseni valitsi opiskelualan sen mukaan, että kuulemma pääsee opiskelujen ja työn kanssa helpolla-nämä siis hänen sanojaan ei minun. Päivät makaa luonani sohvalla ja syö kaappini tyhjäksi ollessani töissä, ei tee mitään kotitöitä vaikka olen tästä usein ja toistuvasti hänelle puhunut. Kyseessä siis jo 20+ tytär jolla myös oma asunto. Kuluttaa aikansa kavereiden kanssa pyöriessä, yöt ja päivät, töitä ei tee ja opinnot etenee miten kuten. Häntä en rahallisesti tue niin kauan kuin ottaa itseään niskasta kiinni.

Molemmat lapset yhtä rakkaita ja tärkeitä. Koen, että velvollisuuteni on olla tukena, kuitenkin eri tavoin heille.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti. Ostimme hänen käyttöönsä asunnon opiskelupaikkakunnalta (Helsingin ydinkeskusta).

Ostettiin lukiolaiselle oma kaksio kaivopuistosta ja taksiin sovittu jatkuva päivystys jos tarvitsee kyytiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti. Ostimme hänen käyttöönsä asunnon opiskelupaikkakunnalta (Helsingin ydinkeskusta).

Ostettiin lukiolaiselle oma kaksio kaivopuistosta ja taksiin sovittu jatkuva päivystys jos tarvitsee kyytiä.

😂. Me myös 🤝👍🏻

Ei halua rahaa. On opiskelun ohessa töissä joten pärjää. Käydään välillä moikkaamassa ja lounaalla tai ostetaan jotain mitä tarvitsee