Suositelkaa ammattia todella aralle ja ihmispelkoiselle

Yösiivooja

Kengitysseppä, jos hevoset on ok. Meillä käy seppä sopimuksen mukaan päivisin. Ottaa hepat karsinoista, hoitaa jalat ja lähtee. Lasku tulee perästä. En ole nähnyt häntä vuosiin.

upp

Ensin lähtisin miettimään sitä miten pääsisin eroon siitä arkuudesta ja ihmispelosta.

Jos kemia kiinnostaa, niin laborantti? Hyvällä tuurilla saat pipetoida ja titrata ihan omassa rauhassa, huonolla tuurilla joudut tekemään sen parin työkaverin kanssa samassa huoneessa. Asiakkaisiin ei tarvitse yleensä olla kontaktissa.

Puistotyöntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Liukuhihna hommia, kasvihuone, glory hole tuossa muutama.

Töhtäh?

Vierailija kirjoitti:

Puistotyöntekijä.

Minä olin yhden kesän puistotyöntekijänä, koko ajan joku oli juttelemassa. Ei siinä hommassa saanut olla rauhassa.

Kirjanpitäjä.

Olin itse myyjänä ja sain siitä paljon rohkeutta, vaikka ensimmäinen vuosi ahdisti.

Mites sänkytehtaan koemakoilija? Patjatehdas varmasti myös ihan ok 🤔

Kääntäjä. Asiakkaisiin ei tarvi ikinä sähköpostia intiimimpää kontaktia. Kollegoita ei tarvi olla, jos ei halua. Työt voi tehdä kotona. Ja mikä parasta: ei pomoa.

Toki pitää osata kieliä, mutta jos se puoli hoituu, niin kääntäminen on introvertin unelma-ammatti.

Yölehdenjakaja, yösiivooja, maatila apulainen/eläintenhoitaja/lomittaja, yövartija (paikallis), metsäkoneenkuljettaja, metsuri, roskakuski, koodari

ruumiinavaaja

Vierailija kirjoitti:

Kengitysseppä, jos hevoset on ok. Meillä käy seppä sopimuksen mukaan päivisin. Ottaa hepat karsinoista, hoitaa jalat ja lähtee. Lasku tulee perästä. En ole nähnyt häntä vuosiin.

En tiedä tekisikö sama myös sorkanhoitajan töitä, siis nautojen ja niin edelleen, mutta sitä ehdotan.

Nuohooja.

Musta tuli opettaja. On se arkuus aika tavalla karissut. Mutta väsyttävää se jatkuva sosiaalisuus on.

Yliopiston kellarin kirjaston konservoija.

Kansallisarkiston hyllyjärjestysvastaava.

Kirjastonhoitaja!

Kokeile vaikka kaupankassaa Voi tuntua, että ihan njet njet, mutta itse asiassa olin itse samanlainen, kunnes menin ammattiin, jossa oli oltava ihmisten kanssa tekemisissä. Sen jälkeen sosiaaliset tilanteet on tuntunut luontevilta ja osaan jopa osallistua keskusteluun, kun ennen olin aina tuppisuuna.

Tällainen työpaikka, joka ei liity löheisiin ihmissuhteisiin, voi olla myös vapauttavaa.

Hae päiväkotiin assistentiksi. Lapset eivät tuomitse ja pääset voittamaan pelkosi. Sitten, kun itsetuntosi kasvaa, niin voit miettiä, mitä oikeasti haluat tehdä sen sijaan, että mitä pystyt tekemään.