Yksinäiset. Mikä on elämän tarkoitus?
Kommentit (29)
Olemassaolo, ajattelu, hyvyys, luonto, avaruus, lämpö, välittäminen, projektit ja ehkä patjalla kelluminen.
Ei kaikella tarvitse olla tarkoitus. Keksi itsellesi joku.
Olla aktiivinen ja lopettaa se vityn ulina. Ota lääkkeesi
Minulla on tarkoitus kerätä suhteellisen suuri (no ei ole kovinkaan iso, koska työskentelen matalapalkka-alalla) omaisuus kasaan ja sitten adios, että on jälkeenjäävällä jotain perittävää.
Eli siis yksinäisyyden lisäksi ristinä on mielenterveysongelmat. En ole koskaan pitänyt elämääni kovinkaan suuressa arvossa, joten siitä luopuminen ei ole iso uhraus.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tarkoitus kerätä suhteellisen suuri (no ei ole kovinkaan iso, koska työskentelen matalapalkka-alalla) omaisuus kasaan ja sitten adios, että on jälkeenjäävällä jotain perittävää.
Eli siis yksinäisyyden lisäksi ristinä on mielenterveysongelmat. En ole koskaan pitänyt elämääni kovinkaan suuressa arvossa, joten siitä luopuminen ei ole iso uhraus.
Millä jälkeenjäävällä?
Elämän tarkoitus on keksiä se oman elämänsä tarkoitus, mikä se sitten kullakin on. Mulla se on muista välittäminen, kokemusten ja elämysten keräily, kaikki luovat hommat, hauskuus ja huumori jne.
Yksinäisten elämän tarkoitus ei ole sen kummempi kuin muidenkaan. Kysymys on väärä. Jokainen luo elämälleen oman tarkoituksensa.
Moraalisen tietoisuuden kehittäminen kärsimyksen avulla.
Hah hah, nyt olen viimeinkin ymmärtänyt elämän tarkoituksen: Tämä kaikki paska on pelkkää harhaa ja kulissia.
Sillä ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä minkä merkkisen auton omistat.
Kaikki sen tietää mutta moni kieltää.
Asettamalla tavoitteita, isoja tai pieniä ja pyrkimällä niihin. Epäonnistuttuaan ei jää liian kauaksi aikaa märehtimään.
Varmaan kissan silittäminen ja hemmottelu ja palstojen selaaminen. En tiedä enää mitä muutakaan olisi n28
En todellakaan tiedä. Kertokaa minullekin jos jollain välähtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tarkoitus kerätä suhteellisen suuri (no ei ole kovinkaan iso, koska työskentelen matalapalkka-alalla) omaisuus kasaan ja sitten adios, että on jälkeenjäävällä jotain perittävää.
Eli siis yksinäisyyden lisäksi ristinä on mielenterveysongelmat. En ole koskaan pitänyt elämääni kovinkaan suuressa arvossa, joten siitä luopuminen ei ole iso uhraus.
Millä jälkeenjäävällä?
Siis perinnönsaajalla.
Elämäni tarkoitus on olla yksinäinen ruma mies josta kukaan ei tykkää.
Elämän yleensä vai minunko elämäni?