Kuinka päästä yli erosurusta

2kk on lyhyt aika, surusta pääsee eroon suremalla. Jos haluat niin hanki jotain erokirjallisuutta tai mene johonkin eroryhmään josta saat tukea ja työkaluja työstämiseen. Itsellä meni eka vuosi eron jälkeen kyllä ihan suremiseen vaikka ero oli oma valintani ja parisuhteesta ei ollut mitään jäljellä enää pitkään aikaan. Toka vuosi oli toipumista ja itsensä löytämistä ja kolmantena sitten oli jo hyvä olla.

Minusta tuntuu aivan hirveältä ajatukselta, että miehellä on pian joku uusi (viitteitä jo juuri ennen eroa ja todennäköisesti tämä vei miehen lopulliseen päätökseen) jonka kanssa kokee samaa rakkautta jota me alkuun. Ja että heillä se voikin kestää. Minä olen yksin, rakastin miestä ensimmäistä kertaa kuin ketään muuta ja kaikki oli täydellistä. Ja olisi ollut, jos rakkaus olisi vain kestänyt. Molemmilla omat tunnelukot ja haasteet kommunikoinnissa, emme päässeet niistä yli ja tässä lopputulos. Ihan hirveää. Mieheen verrattuna minun elämäni tulee olemaan huomattavasti surkeampaa, enkä vastaavan tason miestä tule enää saamaan. En puhu ulkonäostä, vaan perhekeskeisyydestä, molemmat uraihmisiä mutta yksin en ole mitään, yhdessä on tehty taloutta ja rahaa. Nyt kaikki on loppu ja jäljelle jäi tässä maailman tilanteessa vain tyhjää.

Miten saan ajatuksen tästä kulissin menetyksestä pois, ajateltua vain sitä suurta helpotusta että oma ja lasten jatkuva munankuorilla kävely on ohi ja voidaan vihdoin elää ilolla ja vapautuneisuudella?

Asian käsittely vie aikaa. Jokainen päivä ja viikko huomaat olevasi mennyt aina vain eteenpäin, tunteet heittelee, tulee ja palaa takaisin mutta väliaika pitenee ja ne myös menee nopeammin ohitse <3