Anoppi teki sen taas, pahoitti mieleni
Kun ajoimme anoppilaan isänpäivä kahville, mietin miksi minusta tuntui kuin olisin teuraaksi menossa, ahdisti, en keksinyt syytä.
Mutta pianpa se taas muistui mieleen, ne anopin puolihuolimattomat lohkaisut... Minua koskettavat osaan jo jättää huomioimatta, mutta ne mitkä kohdistuu lapsiini satuttaa.
Tänään pahimmaksi koin, kun anoppi sanoi lapsiani penikoiksi. Korjasi kyllä pian sanan toiseksi, mutta minä en sano edes koiranpentuja penikoiksi. Lapseni ovat vielä pieniä, että eivät ymmärrä sellaista sanaa, onneksi.
Ehkä olen liian herkkänahkainen.
Kommentit (6)
Vierailija:
Kutsukoon miksi kauhukakaroiksi hyvänsä kunhan sanoo sen rakkaudella.Musta olisi kivaa jos anoppi kutsuisi minua lapseksi, tiedähän itse etten sellainen ole mutta luonnollisesti anopin ikäiselle olen, ja haluankin olla.
Musta ainakin olis hirveän alentavaa, jos mua sanottais lapseksi tai tytöksi. Koen olleeni aikuinen viimeiset 15 vuotta ja haluan, että myös muut näkevät mut sellaisena.
Silloin voin jotenkin ymmärtääkin nimittelyn...
ja kutsui vain MINUN lapsiani penikoiksi.
Ja miten se äänensävy asiaan vaikuttaa? Jos joku käyttää sinusta halventavaa nimitystä, mutta äänensävy ei ole loukkaava, niin onko se nimittely sitten hyväksyttävää?
Olen kyllä huomannut, että anoppini normaaliin puheeseen kuuluu hirveästi haukkumasanoja, ihan oudot naisetkin on akkoja yms. Itse käytän hyvin harvoin sellaisia sanoja ja silloinkin minun täytyy olla todella vihainen jollekin, että käytän sellaista nimitystä.
Enkä halua lasteni oppivan sellaista sanastoa.
T:ap
Mä sanon lastani pennuksi (harvemmin kyllä penikaksi), mutta musta se ei ole ruma sana. Pentu on ainaki mulle sellanen hellittely juttu..=)
Että ehkäpä anoppisi ei vaan tarkottanu sillä mitään..
Mutta mulla kyllä anoppi osaa kans lohkaista ihania, että uskon et sellasia on muitaki varmasti olemassa.
Mä oon oppinu oleen välittämättä, aivan sama mitä se puhuu.
Olen kuitenkin jo 31v ja ollut hänen poikansa kanssa yli 10v...
Kuinkahan tuon saisi loppumaan?
Kutsukoon miksi kauhukakaroiksi hyvänsä kunhan sanoo sen rakkaudella.
Musta olisi kivaa jos anoppi kutsuisi minua lapseksi, tiedähän itse etten sellainen ole mutta luonnollisesti anopin ikäiselle olen, ja haluankin olla.