Jos sinut ns. briiffataan kiusaamaan/syrjimään jota kuta ihmistä (jota et entuudestaan tunne), niin lähdetkö tähän?
Tuli vaan mieleen että miten yleisesti näin toimitaan. Kun joku puhuu pahaa ja mustamaalaa jonkun ihmisen aivan hirveäksi, niin uskotko sellaisenaan ja suhtaudut häneen epäystävällisesti? Vai katsotko tilanteen ensin ihan itse ja päätät sitten miten suhtaudut.
Itseni puolesta kyselen.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen kyllä varoitukset. Jos tulevat luotettavalta suunnalta, otan vielä enemmän tosissani. Pidän silti mieleni avoimena ja olen tietysti asiallinen ja ystävällinen.
Mutta ei juoruilu turhaan ole ihmisen perustaitoja. Sosiaalinen tieto ja tieto yhteistyökumppaneiden taustoista on arvokasta. Ja oman kokemukseni mukaan harvoin on ollut savua ilman tulta. Ja se, että itse olen tullut juttuun jo kun hankalaksi etukäteen juorutun kanssa, ei suinkaan tarkoita, että olisin sokea sille, että jutuissa on ollut perää ja kyse on kiusaajista, epäluotettavasta tms. ihmisestä. Itseä taas saatu ennakkovaroitus suorastaan helpottaa luomaan sopivan etäisen, asiallisen ja ystävällisen suhteen ja varomaan, ettei anna itsestä mitään kättäpidempää jolloin on paljon helpompi toimia hyvinkin vaikean ihmisen kanssa yhteistyössä.
Lähdet mukaan siis.
Kun muutimme tähän taloyhtiöön muut asukkaat varoittivat yhdestä osakkaasta. Päätin olla noteeraamatta näitä varoituksia ja yrittää elää sovussa kaikkien kanssa. Näin parin vuoden jälkeen totean, että olisi ehkä kannattanut uskoa...
Ei ole koskaan tullut tilannetta eteen, jossa on "briiffattu" kiusaamaan tuntematonta. Varoituksia erilaisista asioista koskien esim. uutta pomoa tai työkaveria, kaverin kaveria, harrastustuttua tms. olen kyllä saanut. Usein ovat olleet paikkaansa pitäviä. Ja olen kyllä varovaisempi kuin muuten, jos minua jostain ihmisestä varoitetaan, ellei sitten varoituksen aihe ole sellainen, ettei niin haittaa. Esim. viimeksi vapaaehtoishommissa sain uuden työparin ja etukäteen kuulin, että on tarkka, mene vähän ajoissa ja varaudu, että loppuhommissakin menee kauemmin. Oikeassa olivat, on tarkka, aikaa vähän turhautuu, mutta muuten oikein kiva tyyppi.
En. Mutta olen joutunut sen kohteeksi.
En vain välitä siitä mitä ventovieras ihminen on minusta mieltä.
Aika paljon naiset harrastavat tuota. Uskovat hölmöt satuja ja puolet tiuskii luulojaan. Toinen puoli taas nauraa.
En menetä mitään, kun en välitä ihmisestä joka uskoo joka juorun ja käyttäytyy sen mukaan.
Millon kuitenkin mehevimmät salaisuudet aina plakkarissa. Ja niitä ei juoruämmille kerrota.
Toisaalta en ymmärrä kiusaamistakaan. Joku tekee tai sanoo jotain typerää ja sitten pitää valita mitä se esittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen kyllä varoitukset. Jos tulevat luotettavalta suunnalta, otan vielä enemmän tosissani. Pidän silti mieleni avoimena ja olen tietysti asiallinen ja ystävällinen.
Mutta ei juoruilu turhaan ole ihmisen perustaitoja. Sosiaalinen tieto ja tieto yhteistyökumppaneiden taustoista on arvokasta. Ja oman kokemukseni mukaan harvoin on ollut savua ilman tulta. Ja se, että itse olen tullut juttuun jo kun hankalaksi etukäteen juorutun kanssa, ei suinkaan tarkoita, että olisin sokea sille, että jutuissa on ollut perää ja kyse on kiusaajista, epäluotettavasta tms. ihmisestä. Itseä taas saatu ennakkovaroitus suorastaan helpottaa luomaan sopivan etäisen, asiallisen ja ystävällisen suhteen ja varomaan, ettei anna itsestä mitään kättäpidempää jolloin on paljon helpompi toimia hyvinkin vaikean ihmisen kanssa yhteistyössä.
Lähdet mukaan siis.
Mukaan mihin? En lähde kahdestaan hotellihuoneeseen ihmisen kanssa, josta minulle on kerrottu, että on tuomittu raiskauksesta. Jos uusi työtoveri on kerrotun mukaan lähtenyt edellisestä työpaikastaan, koska sai jo toisen varoituksen työpaikkakiusaamisesta, en tarjoa hänelle ainakaan ihan heti itsestäni mitään, jolla kimppuuni voisi hyökätä. Jos uudesta tuttavasta varoitetaan, ettei maksa velkojaan, en lainaa hänelle kahvikupin tai pitsan hintaa enempää jne.
En kiusaa ketään, mutta en ole naivi.
Vierailija kirjoitti:
En, koska olen huomannut kunka paljon pskaa ja mielikuvituksen tuotetta ihmiset puhuvat toisistaan.
Tuo on totta, varsinkin parikymppiset tekevät tuota surutta ja sitten tietenkin narsistit jatkavat sitä koko ikänsä.
Kuuntelen kyllä varoitukset. Jos tulevat luotettavalta suunnalta, otan vielä enemmän tosissani. Pidän silti mieleni avoimena ja olen tietysti asiallinen ja ystävällinen.
Mutta ei juoruilu turhaan ole ihmisen perustaitoja. Sosiaalinen tieto ja tieto yhteistyökumppaneiden taustoista on arvokasta. Ja oman kokemukseni mukaan harvoin on ollut savua ilman tulta. Ja se, että itse olen tullut juttuun jo kun hankalaksi etukäteen juorutun kanssa, ei suinkaan tarkoita, että olisin sokea sille, että jutuissa on ollut perää ja kyse on kiusaajista, epäluotettavasta tms. ihmisestä. Itseä taas saatu ennakkovaroitus suorastaan helpottaa luomaan sopivan etäisen, asiallisen ja ystävällisen suhteen ja varomaan, ettei anna itsestä mitään kättäpidempää jolloin on paljon helpompi toimia hyvinkin vaikean ihmisen kanssa yhteistyössä.