Paniikkihäiriö ja huomenna jännittävä kyläreissu. Auttakaa =o/

Up

Unohda muut.

Ole oma itsesi.

Kuvittele että he ovat alasti

Voin antaa hypnoosihoitoa blowjobin hinnalla

Taitaa olla tuo kyläreissu tehty jo..

Mulla sama ongelma, tosin olen16. Sain juuri cipralexia ja syön sitä nyt toista vikkoa. Alkaa pikkuhiljaa auttamaan. Kärsin siis pahasta paniikkihöiriöstä ja tekstisi voisi olla täsmälleen mun kirjoittama!

häiritsee jo sosiaalista elämääsi ja pahasti. On olemassa täsmälääkkeitä sekä sellaisia mitä syödään jatkuvasti. Juttele lääkärillesi, miksi kärsit turhaan?

Olen aikoinaan koettanut hakea apua, olen kulkenut terapiassa kauan ja on kokeiltu serotoniinia - lääkäri sitä mieltä että se olisi paras ratkaisu vaikka tiedän itse etten hyödy siitä =o( Joku kunnon rauhoittava lääke varmaan auttaisi parhaiten, mutta tuskin lääkäri kirjoittaisi minulle pyynnöstä rauhoittavaa. Olen jo tavallaan turtunut tähän ongelmaan niin että yritän vaan kärvistellä sen kanssa, vaikka se stressaa ja vaikeuttaa elämääni oleellisesti.

ap

serotoniinia korvaava lääkitys AUTTAA paniikkihäiriöön joten hae se resepti pääset elämässä paaaaljon helpommmmalla.



T: paniikkihäiriöinen.

Itselleni määrättiin kokeiltavaksi beetasalpaajaa (minulla on myös korkeahko verenpaine) ja " kohtauslääkkeeksi" eli juuri vastaavaa tilannetta varten rauhoittavaa lääkettä. Nyt mars lääkäriin siitä!!

Voitko kertoa minkä nimistä rauhoittavaa lääkettä sait ja oletko hyötynyt siitä, entä kuinka suuri annostus?

En vain tiedä oikein minne varaan ajan =o/ Varmaankin viisainta olisi varata aika sille samalle psykiatrille (kunnallinen) jolla olen käynyt aikoinaan joskus 3v sitten viimeksi.. Tuskin ainakaan tk-lääkärille kantsii mennä?

ap

että selviät siitä vaikka vessassa käytkin. Syöt vaikka pienen keksin, mitä sitten:) mutta älä ota paineita siitä, kuinka paljon syöt, koska se ei helpota ainakaan!

Itselläni tuo viheliäinen tauti puhkesi n 12v sitten ja nyt elän sen kanssa vaihtelevalla menestyksellä. Ja juuri ruokailut vieraassa paikassa ovat välillä vaikeita. Mutta väkisin sitä pullaa on vaikea suuhun tunkea, joten jätä huoletta syömättä jos ei maistu:)

Ja yritä vähän tahdonvoimalla, päättämällä että pärjäät. Tiedän kyllä että helpommin sanottu kuin tehty, koettu on, mutta yritä:)

ap

Itsellä juuuuuri sama ongelma. Psykoanalyysiä vajaat 4 vuotta takana, ja parempaan mennään hyvin pienin edistysaskelin. En tiedä, mitä sanoisin muuta kuin että vaiva ei mene pois kuin työstämällä. Sulla on jokin trauma alitajunnassasi, joka tekee tämän kontrolloimisen tarpeen ja pelon, ettet kelpaa sellaisena kuin olet. Halauksia ja tsemppiä, tiedän miten vaikeaa tuo on.



Nimim. väistelyn mestari :I

Oletko hyötynyt jostain lääkkeestä? Mulla on elämä mennyt siihen pisteeseen etten käy enää juuri missään ja sekin pahentaa oireita. Kylässä voisin käydä jos ei tarvitsisi jännittää tuota kahville menoa. Olen niin jännittynyt ja hermostunut ja se helpottaa vasta sitten kun kahvipöydästä on kunnialla selvinnyt pois. Ahdistaa ihan mielettömästi!!

ap

Ollut jo pitkään.

Lisänä tuo sama olo (vatsa sekaisin, etova, oksettava olo) tule myös kaupoissa ja autossa yms.



Söin aiemmin lääkkeitä, mutta lopetin ne n. 2 vuotta sitten ja olen yrittänyt pärjäillä ilman.



Aina aluksi kun kyläilee vähän vieraammassa paikassa en voi syödä tai juoda mitään. Sanon että olen huonovointinen, ja kärsin sellaisesta vierajännityksestä. Aina on ymmärretty hyvin.

En voi mennä minnekään missä ei ole vessaa lähettyvillä.



Oma tilanteeni on helpottunut alkuajoista huomattavasti! Nykyään voin jo suurinpiirtein olla ostoksilla, ilman, että joudun kokoajan tuntemaan kauheaa vessahätää ja kontrollinmenetyspelkoa.

En kuitenkaan vieläkään mene minnekään lapsen kanssa kahdestaan.



Paniikkihäiriöoireeni ovat siis parantuneet huomattavasti ilman mitään lääkitystä siten, että olen aina vieraillessa kertonut ongelmastani (en ihan suoraan, mutta siten, että minua ei ihmetellä jos menen vessaan tai pihalle haukkaamaan happea).

Myös aina ennen minnekään menoa kuvittelen tilanteen etukäteen ja sen, miten kaikki todennäköisesti menee, ja hoen kokoajan mielessäni mantraa, etä pääsen pois milloin haluan, ei mitään hätää jne..



Nykyään voin jo monessa paikassa vierailla lähes normaalisti kun olen totuttanut itseäni niihin paikkoihin. Myös tietyt kaupat ja kauppakeskukset käyvät.

Ne jotka luulevat sairastavansa jotain " paniikihäiriötä" ovat vain tekemisen puutteessa / sääliä kerjätäkseen / uusavuutomuuttaan alkaneet liikaa keskittyä omaan itseensä tai kanavoivat jonkun muun henkisen hätänsä tämmöiseen eristymiseen ja miettivät vaan päivät pitkät että miltäs musta nyt tuntuu ja voi kamalaa kun ensi vuonna joutuu varmaan taas viemään roskat ulos, miten ihmeessä selviän jne....



Hankkikaa elämä, tekemistä, työtä niin ette ehdi pohdiskella uskallanko vai enkö, kun on vaan pakko tehdä!

Haista pitkä pee kun et asiasta mitään tiedä!!!!

Yritän aina kaikinpuolin keksiä tekosyitä, ettei tarvitse mennä kylään... Mieluummin niinpäin, että tullaan meille, silloin pystyn itse kontrolloimaan tilannetta. Toi syöminen ja kahvittelu on se kamalin juttu siinä!! Mulla kädet tärisee niin kamalasti, että se on jotain ihan kamalaa :-((. Mulla on käytössä Propral-nimiset beetasalpaajat, tai oli, nyt ovat loppuneet... Ja sunnuntaina pitäisi isänpäivänä mennä kahvittelemaan taas :-(. Vaiva vaan pahentunut iän myötä, nyt olen 36v, ja tää alkoi joskus 15-vuotiaana. Inhoan myös jotain kekkereitä, joissa pitää ottaa joku shampanjalasi tarjottimelta, käsi tärisee siinäkin niin kamalasti... Miksi se hemmetin shampanja on pakko tarjota tarjottimelta, miksi ei mietitä, että se on joillekin todella paha paikka?? Ei tietty tule tuollainen mieleen, jos ei tällaista ongelmaa ole... Voi voi, maksaisin mitä vaan, että pääsisin tästä vaivasta eroon.