4-vuotias ja KIRJAIMET

Eli 4-vuotis tyttömme (itse asiassa täyttää juuri tänään) on jo reilun kuukauden ajan piirrellyt kirjaimia, joita hän " oppi" Nalle Puhin aapisesta. (Tuli lasten omasta kirjakerhosta) Siinä on kaikki aakkoset ja jokin sana, joka alkaa kyseisellä kirjaimella. (Esim. T niinkuin tiikeri jne.) Luin kirjan muutaman kerran, ja hän tunnistaa kirjaimet jo ulkomuodolta ja osaa sanoa sanan joka alkaa kyseisellä kirjaimella. Nyt viime viikkoina olen nähnyt hänen harjoittelevan itsekseen erinäköisiä kirjaimia.



Itse en ole kuitenkaan lähtenyt mitenkään opettamaan, vaan annan hänen oman kiinnostuksensa ja innostuksensa ohjata. Vastaan kyllä, jos hän kysyy joitain kysymyksiä (esim. " miksi äiti P sanotaan aina pee eikä pöllön edessä pöö?" ), mutten ole mihinkään systemaattiseen opettamiseen lähtenyt. Joskus vain käsken hänen kuulostella sanoja miltä kirjaimilta ne kuulostavat, kun hän haluaa niitä tietää. Itse myös toivon tämän innokkaan oppimisen jatkuvan. Pelkään, että tuputtamalla siitä lähtee mielenkiinto!



Tukea ja rohkaisua vaan lapselle, en tiedä miten oikeasti pitäisi tehdä, mutta näin meillä! :)

Tyttö taisi oppia kirjaimet vielä vajaa 4v pintaan, kun niitä opeteltiin veljen (oli eskarissa ja saimme palautetta jo heti syksyllä kun poika ei tunnistanut riittävästi kirjaimia, joten ne sitten opeteltiin) kanssa. Ihan perinteisesti niitä kirjaimia pojalle opetettiin aapisesta, meillä oli myös magneettitaulussa magneettikirjaimet käytössä. Samalla käytimme vanhaa " laiva on lastattu" leikkiä, jossa mietimme sanoja jotka alkavat tietyllä kirjaimella ja tästä leikistä tyttö tykkäsi. Tämä leikki oli osaltaan siksi että eskarissa lasten piti jo osata millä kirjaimella sana alkoi.



Kuitenkin eskarissa ja koulussa opettelevat kirjaimista niigen äänneasut (esim. A-kirjain lausutaan " a" , ei perinteisesti " aa" ). Näin siis kirjaimista on helpompi sitten muodostaa sanoja. Eli ihan perinteisesti P:n opetteleminen " pee" voi hieman vaikeuttaa lukemista, kuten tuon edellisen kirjoittajan lapsi jo hokasi fiksuna kysyä tuosta äänneasusta.



Kirjoittamista meillä on harjoiteltu aikoinaan mallista. Varsinkin syntymäpäiväkortteja lapset ovat kirjoittaneet kirjoittamastani mallista. Toisaalta tytöllä oli 4v:na kausi jolloin kulki kynän ja vihon kanssa talossa ja kirjasi kaikkien kodinkoneiden merkit ylös, eli jäljitteli. Myöhemmin tyttö teki tehtäväkirjoja ja niissä on ollut harjoituksia kirjainten kirjoittamisestakin, kuten myös veljen eskarivihon tekemättä jääneissä tehtävissä.



Sitten tuossa lukemisessa ja kirjoittamisessa on edetty ihan lukemaan vajaa 5v:na (aapisen avulla) ja kirjoittamaan myös korvakuulolta sanoja. Meillä yksi leikki on jossa aikuinen sanoo sanan ja lapset kertovat kirjaimet- tässä tuo veljeään 2v nuorempi tyttö ei kyllä häviä veljelleen yhtään. Edelleen juuri 5v täyttänyt tyttö tykkää tehdä tehtäväkirjoja ja lukea. En ole koskaan siihen patistanut, vaan hän on kiinnostunut niistä itse. Ehkä osittain veljen perässä, mutta kyllä tuo muutenkin on sen tyyppinen lapsi että tykkää tehdä tehtäviä ja opetella. Tekee myös matikan tehtäviä noiden lukemisten ja kirjoittamisten lisäksi.

on jo yli vuoden päivät tunnistanut KAIKKI kirjaimet, ja niitä luetellut " kuin apteekin hyllyltä" ;)



Kukaan häntä ei patistanut niiden oppimiseen, eikä varsinaisesti alkanut opettamaankaan, kaikki oppiminen lähtenyt pojasta itsestään.



Viime jouluna sai lahjaksi lasten jaloillaan olevan liitutaulun, jossa magneettiominaisuus, eli magneettikirjaimia voi laittaa tauluun.

Niillä sitten kirjoitteli päivittäin sanoja, yllättäen meidät vanhemmat totaalisesti taidoillaan ;)

Sai lisäksi viime jouluna semmoisen pienen salkkumallisen magneettitaulun, mikä on kätevä kuljettaa vaikka mukana mummolaan tms.



Kesällä sai synttärilahjaksi semmoisen piirustustaulun, jossa voi piirtää/kirjoittaa, ja sitten pyyhkiä, ja siis taulussa on semmoinen oma kynä, eli tavis kynällä ei kirjoiteta siihen.

Tuo on ollut mieluinen, siinä on harjoitellut itse kirjaimien/sanojen kirjoittamista kynällä, ja hienosti on sujunut ;)

Viime kuukausina on oppinut ihan tavis kynän kanssa paperille kirjoittamaan, ja innoissaan kirjoitteleekin tuon tuosta pitkiäkin sanoja ;)



Ja meillä aakkoset osaa jo 2,5 v pikkuvelikin, sillä isoveikka opettanut niitä hänellekkin ;)



Ja meillä leikitään myös tuota leikkiä, että millä kirjaimella mikäkin sana alkaa...

tyyliin " A niinkuin apina" , " L niikuin laatikko" ..ja se on lapsistamme tosi kiva leikki :)



Leikin varjolla oppii paljon uusia juttuja :)

Kuten [b]celena[/b] kirjoittikin, tarkoitukseni on tytön

oman halun

mukaan opettaa kirjaimia, en ala systemaattisesti vielä näin pienelle.

Huomasin, että hänellä nyt selvästi on sellainen " kausi" , koska aiemmin kun olen vain kehoittanut häntä jäljittelemällä kirjoittamaan, niin tyttö on suuttunut heti edes yrittämättä! Muuten hän tykkää leikkiä kirjoittamista tietokoneen näppiksellä, olen antanut hanen " kirjoittaa" Word-ohjelmalla ja hienosti jo muokkaakin tekstiään :D.

Meillä on noita magneettikirjaimia, mutta 2-vuotias pikkusisko " auttaa" piilottelemalla kirjaimia :( siitä syystä ovat olleet äidin piilossa kaapinhyllyllä.

Vielä kiitän! Esikoisen kanssa kaikki on uutta ja tuntematonta - ja tienraivaamista pikkusiskolle.

-Charita