Ymmärsin, että minun ei ole hyvä olla yhteiskunnan rattaissa mukana. Olen ajatellut kuunnella sydäntäni ja mennä kohti vapautta.

Olen ihmetellyt mikä minun on. Miksi en vain sopeudu tähän elämään tai koe tekeväni oikeita asioita vaikka tekisin töitä ja olisin osa tätä yhteiskunnan järjestelmää, jotka hyvin pitkälle manipuloivat mistä tulisi pitää, millaisia arvoja vaalia ja mitä tulee tehdä, jotta elämä olisi hyvää.

En vain kuitenkaan enää jaksa sitä, että omat ajatukseni eivät olekaan omiani vaan ohjelmoituja. En kestä sitä, että olen kouluttautunut ammattiin, josta en oikeastaan pidä eikä myöskään ole arvojeni mukaista toimintaa. Monet tiedostamattomatkin meihin kyseenalaistamattomat asiat ohjaavat ja sitä vain menee, silmät suljettuna kohti jotain, mitä "pitää" mennä.
Koko ajan ollut tunne, että tukahdutan itseäni. Olen hukannut itseni ja masentunut. En vain enää halua olla tässä mukana.

Niinpä ajattelin ottaa ison askeleen ja hylätä rattaana osana olemisen ja löytää oman tapani elää. Rahaa en tule saamaan mutta luotan, että ihmiset, jotka haluavat, niin auttavat minua ja löydän oikeanlaisen yhteisön, jossa voin olla mukana luomassa erilaista ja parempaa yhteisöllistä tekemistä. Tervettä ja inhimillistä elämää rakentamaan, jossa voi aidosti hyvin ja haluamme pitää toisistamme huolta.

En keksi enää muutakaan. Seuraava askel on, että riistän itseni kokonaan täältä. En vain kertakaikkiaan voi enää muuta kuin muuttaa elämäni täysin ja lähteä etsimään sitä mitä sydämeni, minä ihmisenä ja henkisellä tasolla todella tarvitsen.

Vinkkejä tähän voi laittaa, mitä kaikkea tämä voisi pitää sisällään. Alkuun olen jättänyt työnteon ja etsin hiljalleen sellaisen muodon, jolla elätän itseni mielelläni eli ilman ristiriitaisuuksia ja pahoinvointia.