kun sanotaan että " annetaan ajan kulua ja katotaan mitä tulee..." niin miten ihmeessä toimia?
olen nyt ihan sekaisin, tunteet myllertää päässä, ja tyyliin " pessimisti ei pety" pitää pintaansa.
En haluaisi menettää yhtä ihmistä johon vasta tutustuin, tekisi mieli puhua hänenkanssa, tuntuu että hän on " se" ....
mutta en halua karkottaa häntä hätäilemällä.
Kummallakin on aika hankala vaihe elämässään.
Olen kärsimätön luonne, harmittelen jo valmiiksi että jos ei tästä mitään tule...
Tekisi niin mieli nähdä hänet!
Kommentit (7)
en kenenkäänkanssa ole oikeen osannut/voinut puhua näistä jutuista.
sitten törmään ihan yllättäen ihmiseen, sattumalta. alamme jutella, tuntuu niin helpolta puhua tälle, kun se ymmärtää.
jos soitan sille nyt, mitä se ajattelee? en halua että se luulee että tahdon jotain vakvaa hetinyt.
annanko huonon kuvan jos soitan ja kerron että tahtoisin jutella?
pari viestiä eilen meni...ja niihin vastauksen kyllä sain.
eli kai hän jotenkin haluaa yhteyksissä olla.
miten olen hätäilemättä?
vai odotanko että hän ottaa yhteyttä?
Tosta sun tarkennuksesta päätellen pidä nyt vaan vähän takuoa. Tuskin se ihminen sua unohtaa. Jos sillä on vaikea vaihe, niin se voi haluta rauhassa hoitaa sen tieltä pois.
nuorena kun nopeasti kaiken on saanut...
tässä sitä nyt sitten ollaan.
mun pitäisi varmaan oikeesti päästä jollekin ammatti ihmiselle puhumaan omista asioistani, kynnys on vaan korkea.
mitä hittoa mä teen?!?
se tarkoittaa mitä sanoo eli anna hänen puuhata omia. Jos nyt liikaa änkeät hänen elämään saa hän myöhemmin syyn syyttää sinua kaiken rikkomisesta.
Toisaalta jos ero on vaikea hän luultavasti haluaa nauttia vapaudesta joten itsellesikin on parempi että et ota häntä siihen passattavaksi.
Annan ajan kulua. Lapsi kyllä pääsee huostasta.
Tuossa vaiheessa annetaan olla ja siirrytään eteenpäin :D
on, että aina voi toiselle soittaa ja kysyä kuinka se jaksaa ja voi. Ilman mitään ehdotteluja.