HS Mielipide: Elin pitkään vastentahtoisesti polyamorisessa suhteessa
YHTEISKUNNALLISESSA keskustelussa on pyritty yhä enemmän rikkomaan parisuhdenormia monella tavalla, ja normista poikkeavat suhde- ja perhemuodot esitetään myönteisessä valossa. Monimuotoisuuden ihanne ei saisi kuitenkaan sokeuttaa, sillä nämä normista poikkeavat järjestelyt voivat olla myös äärimmäisen satuttavia.
Elin pitkään vastentahtoisesti polyamorisessa suhteessa, ja siedin pienen lapseni isän useita syviksi ihmissuhteiksi kutsumiaan naissuhteita. Samaan aikaan mies osoitti minua kohtaan voimakasta tunnekylmyyttä, itseriittoisuutta ja lapsen elatuksen osalta taloudellista hyväksikäyttöä. Hän tapasi lastaan muutaman tunnin ajan viikossa silloin kun hänelle sattui sopimaan.
Rakkauden sijaan epäkonventionaaleissa suhteissa voi piillä valta-asetelma, jossa vallankäyttäjän toiminnan taustalla voi olla syviä haavoja psyykessä, pelkoa päästää ketään ihmistä aidosti lähelle. Toisaalta taas toisen osapuolen alistumista ja itsensä uhraamista. Asiantuntijat antavat helposti neuvoja tai ottavat kantaa pureutumatta sen syvemmin henkilöiden historiaan tai kontekstiin.
Terve parisuhde koostuu toisiaan rakastavista ihmisistä eikä itsetunnoltaan repaleisista vallankäyttäjistä ja sopeutujista. Haastavastakaan suhteesta ei ole ongelmatonta lähteä silloin, kun on pitkä yhteinen historia ja lapsi. Mikäli polyamorisen suhteen osapuolet asuvat ja elävät toisistaan irrallisina, lapsen kanssa asuva osapuoli jää väistämättä todella yksin.
Vaikka onnellisia polyamoriasuhteita ja -perheitä varmasti on, itselläni ei olisi pienen lapsen yksinhuoltajavanhempana edes aikaa eikä energiaa ylläpitää useampaa syvää parisuhdetta. Ihmettelen niitä, joilla on.
Kommentit (7)
Varmasti Miisa Nuorgamkin kaasuvalottaa puolisoaan siinä kuviossa
Vierailija kirjoitti:
Rikkinäisten ja tunne-elämältään vaurioituneiden touhujahan tuollaiset suhteet on. Nää on niin nähty lähipiirissä.
Sitä en tiedä, mutta tuo jutun tapaushan ei ollut polyamorinen suhde missään nimessä. Hyväksikäyttösuhde ja pettämistä.
Jutussa oli kyse pettämisestä. Kirjoittaja roikkui suhteessa vaikka puoliso pettää, ja jostain ihmeen syystä sai päähänsä nimittää suhdetta polyamoriseksi suhteeksi. En ymmärrä mistä oli sen keksinyt.
Vierailija kirjoitti:
Rikkinäisten ja tunne-elämältään vaurioituneiden touhujahan tuollaiset suhteet on. Nää on niin nähty lähipiirissä.
Sinulla on siis lähipiirissäsi niin paljon polyamorisessa suhteessa eläviä ihmisiä, että pystyt tekemään tulkinnat heidän kaikkien tunne-elämästä. Suo anteeksi kun sanon suoraan mutta en usko juttuasi ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jutussa oli kyse pettämisestä. Kirjoittaja roikkui suhteessa vaikka puoliso pettää, ja jostain ihmeen syystä sai päähänsä nimittää suhdetta polyamoriseksi suhteeksi. En ymmärrä mistä oli sen keksinyt.
Niin, eihän tuolla jutulla ole mitään tekemistä "polyamorian" (joka mielestäni on typerä sana) kanssa, vaan ihan tavallisesta vanhan koulun häntäheikkeilystä on kyse. Oikeasti tietenkin ihmisillä voi olla tasa-arvoisia, kunnioitukseen ja rakkauteen perustuvia ihmissuhteita, myös sellaisia, jotka sisältävät seksiä ja/tai romantiikkaa, joko yhden ihmisen kanssa kerrallaan tai samaan aikaan monen ihmisen kanssa. Näin on aina ollut, eikä kyse ole mistään uudesta ilmiöstä. Kukaan järkevä ihminen ei "kyseenalaista" parisuhdetta siinä mielessä, että väittäisi parisuhteen olevan jotenkin huono tapa. Sen sijaan järkevät ihmiset ymmärtävät, että tietenkään parisuhde ei ole ainoa hyvä tai toimiva tapa kaikille ihmisille, ja jokainen saa järjestää romanttisen elämänsä niin kuin parhaaksi katsoo, tai vaikka elää kokonaan ilman romantiikkaa, jos niin haluaa.
Rikkinäisten ja tunne-elämältään vaurioituneiden touhujahan tuollaiset suhteet on. Nää on niin nähty lähipiirissä.