Ex-mieheni meni kihloihin vain vuosi avioeron voimaantulosta!

Voit ainakin lohduttautua sillä että olet se sensitiivisempi osapuoli teistä.

Lopeta muiden elämän eläminen ja keskity omaasi.

Minun oli mennyt jo naimisiin ennen kuin kun oli vuosi mennyt avioerosta :D

Millä tavalla teidän ammatit liittyy tähän? Itse eron laitoit vireille joten olit tehnyt päätöksen jatkaa elämääsi. Nyt kun mies jatkoi elämäänsä niin suutuit.

Vierailija kirjoitti:

Minun oli mennyt jo naimisiin ennen kuin kun oli vuosi mennyt avioerosta :D

Ja tarkoitan tällä sitä kun olin jättänyt käräjäoikeuden pöydälle erohakemuksen, ei siis virallistetusta erosta.

Ai pitäisikö toisen jäädä palvomaan sinua kuin epäjumalaa ja elää surussa, varsinkin kun sinä olit se hylkääjä.

Ottaako egon päälle, ottaako?

Sinua, jättäjää miehen olisi pitänyt surra vuosikausia?

No voi voi.

Huono trolli.

Masentaa tämä asia. Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin. Vertaistukea pyydän😢

Ap

Minun exäni pamautti uuden puolisonsa raskaaksi ennen kuin avioeron harkinta-aika oli ohi, ja lapsi syntyi alle puolen vuoden kuluttua avioeroon tuomitsemisen jälkeen.

Minä menin naimisiin parin kuukauden kuluttua avioeron rosispäätöksestä. Asuin jo uuden kanssa, kun hain eroa.

Ja hyvähän se on, että miehesi sai vaihdettua numeroa tasokkaampaan puolisoon, kun olit kerran lähtijänä.

Mihin tarvit vertaistukea? Hait eroa ja sait ja se, että mies jatkoi elämää niin ei sitten sinulle sovi.

Olen eronnut, ja eron hetkellä ex sanoi uhmakkaasti ettei aio jäädä yksin. Heti löytyi nainen ja heti kaikki viikonloput asuivat yhdessä. Vuoden kuluttua muuttivat kokonaan yhteen. Ovat ilmeisesti naimisissa, mutta ei minulla kiinnosta. Omat lapsensa ex on lähes hylännyt. Olen vain tyytyväinen, että ex löysi uuden mamman ja huolehtijan. Minä en sitä vätystä kaipaa.

No mun ex oli jo kihloissa ennen kuin ero astui voimaan. Ja 10 v nuorempi hänelläkin.

Vierailija kirjoitti:

Masentaa tämä asia. Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin. Vertaistukea pyydän😢

Ap

Tää on se sairas, joka ei ota lääkkeitään. Paras, kun ohitamme, emmekä peukuta suuntaan emmekä toiseen. Ei siis ole Ap

Minun eksäni meni naimisiin vuoden päästä avioerosta.

Sinä halusit avioeron ja mies jatkoi elämäänsä, se sinua siis sapettaa ? Pitäisikö jutella ammattiauttajan kanssa, että mies ei jäänytkään sinun perään itkemään ja nyt sapettaa

Tuo edellä mt-ongelmista kirjoittava ei ole minä. Minulla ei ole mielenterveysongelmia, enkä tarvitse terapiaa.

Minusta on väärin, että mies pilasi meidän hyvän eron ryhtymällä uuteen parisuhteeseen noin nopeasti.

Vaikka minä olinkin se aktiivinen osapuoli, tämä oli kyllä yhteinen päätös. Ajattelin, että meillä säilyisi jonkinlainen kunnioitus ja yhteisymmärrys.

Mutta ei, itsekkäästi mieheni halusi tuhota tuonkin ja viedä minun itsekunnioitukseni. Kun ajattelin, että minä olen voimakas ja eroan, niin mieheni vastaus oli että katso mulla on jo uusi ja parempi.

Ap

No voi hyvät hyssykät sentään.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin, että mies pilasi meidän hyvän eron ryhtymällä uuteen parisuhteeseen noin nopeasti.

Vaikka minä olinkin se aktiivinen osapuoli, tämä oli kyllä yhteinen päätös.

Minusta on vielä enemmän väärin, että kiellät ex-mieheltäsi mahdollisuuden onnelliseen elämään, vain jotta sinun itsetuntosi ja käsityksesi itsestäsi "voimakkaana, joka uskaltaa hakea eron" ei vaarantuisi.

Aloituksesi on häpeällinen, ja todellakin tarvitset psykiatrista apua, jos noin oikeasti ajattelet.