Lue keskustelun säännöt.
Sukulaiselta kuoli lemmikki ja hän toivoi minulta lohduttavia sanoja
29.10.2022 |
Vastasin seuraavasti: Ajan myötä suru kuitenkin hellittää. Sen raastavimmat piikit pehmenevät ja muuttuvat lempeämmiksi.
Kun suru hellittää otettaan, jalansijaa saavat ikävä ja kaiho. Syvimmäksi kokemukseksi nousee kiitollisuus yhteisistä hetkistä.
Sukulainen vastasi etteivät sanani lohduttaneet yhtään. Olen kuulema kylmä ja tunteeton?
Kommentit (4)
Se ei mennyt ihan putkeen. Hän halusi ymmärrystä nyt riistävälle ja alas painavalle surulle, ei neuvoja. Ei tietoa siitä että vaikka 5 vuoden kuluttua suru helpottaa. Se ei siis auta nyt, eikä anna selkeää viestiä siitä että ymmärtäisit hyvin. Ehkä yritit olla ystävällinen ja tavallaan ymmärrät. Kyseessä ei ole siis muisto, vaan tuore menetys. Sanoja voisi muotoilla paremmin, mutta miten, on toinen kysymys. Ehkä "olen pahoillani", "lämmin osanotto suruusi", "Pörrö on ollut hyvä koira/kissa/jänis", "voinko tuoda jotain kaupasta tai muualta jos et jaksa", "halauksia" jne. Onko käytännön asioita hoidettava, maksuja tai tarvitseeko lomaa, lepoa, paremman tyynyn selän alle tms. Nuo esimerkkilauseet olivat varmaan myös tönkköjä, jotka ehdotukseksi laitoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kannattaa vain soittaa menetyksen kokoneelle ja jutella muista asioista, niin hän voi tavallaan siirtyä siitä shokista lähemmäksi normaalia elämää.
Et ole kylmä ja tunteeton, mutta vastasit sellaisella värssyllä mitä näkee kuolinilmoituksissa. Ajatteli että kopioit tekstin jostain netistä ajattelematta sen syvällisemmin.
Ehkä hänelle olisi riittänyt, jos olisit sanonut että voi miten ikävää, olen pahoillani.