Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten nopeasti ihastuit puolisoosi?
25.10.2022 |
Itse tässä mietin, että kuinka kauan kannattaa jatkaa tapailua jos ei ihastusta toiseen tunne, mutta toinen tuntuu muuten sopivalta kandidaatilta kumppaniksi. Olen ihminen joka yleensäkin syttyy asioille melko hitaasti, eli mikään salamarakastuminen ei ole mulle tyypillistä. Takana on kolme epäonnistunutta parisuhdetta, joissa mies on osoittautunut petolliseksi tai muulla tavalla myrkylliseksi alun jälkeen. Näiden kohdalla olen melko nopeasti tuntenut perhosia vatsassa, ilmeisesti on taipumus tuntea vetoa ihmisiin jotka eivät lopulta ole hyväksi. Nyt haluaisin yrittää valita toisin. Olen yrittänyt nyt ajan kanssa tutustua fiksulta tuntuviin miehiin vaikka eivät heti sytyttäisikään. Kiinnostaisi kuulla voiko se kipinä syttyä pidemmän ajan kuluessa.
Kommentit (37)
Yritin tuota samaa 20 vuotta sitten, minäkin ihan tietoisesti koska huonoja kokemuksia oli ollut.
Valitsin hyvän miehen, joka todellakin on ollut hyvä koko tämän ajan. Mutta en ole myöskään koskaan tuntenut niitä perhosia. Olen häneen kiintynyt ja rakastan, mutta suhteessa on myös paljon pielessä. Valitettavasti.
Usein toivon että olisin uskaltanut valita toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavismiehenä jos vaatisin itseltäni ihastumista niin en ikinä pääsisi parisuhteeseen.
Ensitapaamisella tiesin, että todellakin haluan tähän ihmiseen tutustua. Koin hänet fyysisesti erittäin puoleensavetäväksi. Olin aikuinen ihminen, mutta tein tikusta asiaa ja laitoin vielä viestiä tapaamisen jälkeen, ja kun hän ei siihen vastannut niin olin ihan pettynyt. Seuraavana päivänä hän kuitenkin soitti ja sovimme sitä seuraavalle päivälle tapaamisen. Siitä lähtien aloimme olla lähes kaikki viikonloput yhdessä ja kyllä se oli menoa heti alusta alkaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmin puolin ihastuttiin samantien kun tavattiin. Ollaan oltu yhdessä 35 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Tavismiehenä jos vaatisin itseltäni ihastumista niin en ikinä pääsisi parisuhteeseen.
Ihastua voi
Rakkaus on valinta
Valinta luopua kaikista muista naisista lopullisesti
Se on iso valinta
.
Tee se heti!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmin puolin ihastuttiin samantien kun tavattiin. Ollaan oltu yhdessä 35 vuotta.
Molemmin puolin, eli
tissi ja persepuoleltakin shitten ok
Vierailija kirjoitti:
Ensitapaamisella tiesin, että todellakin haluan tähän ihmiseen tutustua. Koin hänet fyysisesti erittäin puoleensavetäväksi. Olin aikuinen ihminen, mutta tein tikusta asiaa ja laitoin vielä viestiä tapaamisen jälkeen, ja kun hän ei siihen vastannut niin olin ihan pettynyt. Seuraavana päivänä hän kuitenkin soitti ja sovimme sitä seuraavalle päivälle tapaamisen. Siitä lähtien aloimme olla lähes kaikki viikonloput yhdessä ja kyllä se oli menoa heti alusta alkaen.
Ja minulla on siis kokemus myös tuosta, mitä kerrot. Aikoinaan kirjoittelin miehen kanssa pari kuukautta ennen tapaamista (se oli aikaa ennen Tinderiä ja kännykameroita). Sain hänestä pari valokuvaa, jotka olivat ihan ok. Komea mies, kauniit isot silmät, tuuheat hiukset, symmetriset kasvonpiirteet. Kuvittelin olevani ihastunut.
Kun hän tuli tapaamaan minua, tiesin heti ensinäkemältä, että en pidä hänestä. Kasvot olivat edelleen kivan näköiset, mutta ruumiinrakenne ihan toisenlainen kuin hän oli antanut ymmärtää. Tyyli, pukeutuminen, eleet, ominaistuoksu.. kaikki olivat minulle pettymys. Ei hän ollut epäsiisti tms, hän osoittautui vain sellaiseksi, jota en ikimaailmassa olisi live-elämässä lähestynyt. Yritin ihastua häneen. Yritin puolentoista vuoden ajan! Ajattelin, että kun hän on mukava, luotettava, kaikin puolin ok ihminen (oli hänessä puutteensakin) niin olisi pinnallista hylätä hänet vain siksi, etten pidä häntä haluttavana. Lopputuloksena oli puolentoista vuoden suhde, jossa oli alussa jonkin verran seksiä mutta hyvin nopeasti se väheni ja keksin syitä, miksi emme "voisi" sitä harrastaa (vatsakivut, päänsärky, menkat alkamassa/menkat ei kunnolla vielä loppuneet, ja jos muu ei auttanut niin tein riitaa jostain asiasta).
En suosittele kenellekään samanlaista ajan tuhlaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastuimme toisiimme sillä hetkellä, kun katseemme ensi kertaa kohtasivat!
Ap on ihan pihalla. Ei tule onnistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihastuimme toisiimme sillä hetkellä, kun katseemme ensi kertaa kohtasivat!
Tämä. Ap Hakee ihan väärää kautta.
Vierailija kirjoitti:
Ensitapaamisella tiesin, että todellakin haluan tähän ihmiseen tutustua. Koin hänet fyysisesti erittäin puoleensavetäväksi. Olin aikuinen ihminen, mutta tein tikusta asiaa ja laitoin vielä viestiä tapaamisen jälkeen, ja kun hän ei siihen vastannut niin olin ihan pettynyt. Seuraavana päivänä hän kuitenkin soitti ja sovimme sitä seuraavalle päivälle tapaamisen. Siitä lähtien aloimme olla lähes kaikki viikonloput yhdessä ja kyllä se oli menoa heti alusta alkaen.
Sama. Eikä ole huuma hävinnyt vieläkään, vaikka silloin parikymppisinä tavattiin ja pian ollaan nelikymppisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon käynyt nyt kaksi kertaa treffellä tyypin kanssa joka sai mut tuntemaan perhosia vatsassa ja molemmat treffit kestivät useita tunteja, kun kumpikaan ei halunnut lähteä pois toisen luota.
Tokien treffien lopussa suutelimme ensimmäisen kerran ja se oli pettymys!! Meidän suutelutyylit on niin erillaiset. Itse tykkään pehmeästä ja hellästä suutelusta ja hän suuteli kovilla huulilla ja jotenkin liian lujaa painoi niitä minua vasten, enkä tiennyt yhtään mitä niille pitää tehdä. Tuntui oudolta ja perhoset kuolivat vatsanpohjasta samantien.
Nyt täällä surkuttelen, että onko tällä enää mitään mahdollisuutta. Hän vaikutti kaikin puolin niin hyvältä, mutta nyt se kutkuttava ihastumisen tunne on poissa. :(:(
Vierailija kirjoitti:
Mä oon käynyt nyt kaksi kertaa treffellä tyypin kanssa joka sai mut tuntemaan perhosia vatsassa ja molemmat treffit kestivät useita tunteja, kun kumpikaan ei halunnut lähteä pois toisen luota.
Tokien treffien lopussa suutelimme ensimmäisen kerran ja se oli pettymys!! Meidän suutelutyylit on niin erillaiset. Itse tykkään pehmeästä ja hellästä suutelusta ja hän suuteli kovilla huulilla ja jotenkin liian lujaa painoi niitä minua vasten, enkä tiennyt yhtään mitä niille pitää tehdä. Tuntui oudolta ja perhoset kuolivat vatsanpohjasta samantien.
Nyt täällä surkuttelen, että onko tällä enää mitään mahdollisuutta. Hän vaikutti kaikin puolin niin hyvältä, mutta nyt se kutkuttava ihastumisen tunne on poissa. :(:(
Mun mies oli ihan hirveä suutelemaan alussa. Imi aina alahuulta samalla niin, että sattui. Onneksi vuosien mittaan on oppinut. En todellakaan olisi löytänyt ketään niin täydellistä, jos olisin hänet tuollaisen asian takia heivannut.
Ei monta sekuntia mennyt, ollaan jo erottu aika päiviä sitten.
Ilmeisesti pitää siis luovuttaa vaan jos ei tunnu missään. Mulla vaan yleensä kestää kaikissa asioissa jonkun aikaa lämmetä niin en edes oleta, että ihastuisin ensinäkemältä keneenkään. Mutta tunnistan selkeästi sen miten tunnen vetoa ihan vääränlaisiin miehiin joista ei seuraa mitään muuta kun sydänsuruja. En ilmeisesti pysty ihastumaan muunlaisiin miehiin. Olen nyt yrittänyt tietoisesti valita toisin ja antaa itselleni aikaa. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon käynyt nyt kaksi kertaa treffellä tyypin kanssa joka sai mut tuntemaan perhosia vatsassa ja molemmat treffit kestivät useita tunteja, kun kumpikaan ei halunnut lähteä pois toisen luota.
Tokien treffien lopussa suutelimme ensimmäisen kerran ja se oli pettymys!! Meidän suutelutyylit on niin erillaiset. Itse tykkään pehmeästä ja hellästä suutelusta ja hän suuteli kovilla huulilla ja jotenkin liian lujaa painoi niitä minua vasten, enkä tiennyt yhtään mitä niille pitää tehdä. Tuntui oudolta ja perhoset kuolivat vatsanpohjasta samantien.
Nyt täällä surkuttelen, että onko tällä enää mitään mahdollisuutta. Hän vaikutti kaikin puolin niin hyvältä, mutta nyt se kutkuttava ihastumisen tunne on poissa. :(:(
Mun mies oli ihan hirveä suutelemaan alussa. Imi aina alahuulta samalla niin, että sattui. Onneksi vuosien mittaan on oppinut. En todellakaan olisi löytänyt ketään niin täydellistä, jos olisin hänet tuollaisen asian takia heivannut.
Eli toivoa on! Täytyy katsoa, josko se kutkuttava tunne tulisi vielä takaisin :)
Alue: Aihe vapaa
Kyllähän monet ovat ensin ystäviä keskenään ilman mitään romanttista ja tunteet kehittyvät sitten vähitellen.