Kokemusta kellään, miten läheisen harhakohtauksiin pitäisi reagoida?

Kannattaa varmasti kysyä lääkäriltä ja vertaistuelta. En tiedä auttaako, mutta nykyäänhän voi käyttää kännykkää kuvaamiseen ja äänittämiseenkin, että jos laittaa nauhoituksen päälle aina kun harha tulee, niin itse näkee ettei tallennu mitään. Toivon paranemista, esirukoustakin omaisen puolesta kannattaa aina pyytää.

Tilanne on vaikea. Jotkut neuvovat että niihin epätosiin tarinoihin ei saa mennä mukaan, mutta jos kiistää luulon, että tätä harhaista vastaan olisi jokin salaliitto, todistaa vain olevansa siinä salaliitossa mukana.

Kysymykseen tarvittaisiin ammattilainen vastaamaan.

Minä vaan lähinnä kuuntelin ja kyllä myös vähän kyseenalaistin (harha alkoi melko lievänä mutta paheni siitä hiljalleen). Kuitenkin niin että kaveri luotti minuun, eli en suoraan kieltänyt kaikkea (koska hänellehän se oli täysin totta). Lopulta sain kaverin suostuteltua lähtemään päivystykseen kun alkoi itsekin olla peloissaan.

Entä jos on itse se harhan kohde? Harhainen luulee, että sanoin hänelle rumasti? Tai harhainen puoliso luulee, että iskin silmää naapurille, tms?

Vaikea kysymys, johon parhaan vastauksen voisi antaa kai joku asiantuntija. Itse skitsofreenikon läheisenä en ainakaan lähde mukaan mihinkään hurjiin harhoihin. Jotkut ohitan kokonaan, joihinkin lievempiin voin ehdottaa vaihtoehtoista selitystä, joskus reagoin kysymyksellä. Ikuista tasapainoilua sairastuneen mielialojen ja vaihtelevantasoisten harhojen kanssa,

Loogisestihan ei useimmiten voi keskustella ollenkaan eikä ainakaan väitteleminen johda mihinkään muuhun kuin riitaan tai omaan turhautumiseen.

Rauhoittaa, lohduttaa, kuunnella vähän jos jaksaa, kysyä tarkentava kysymys tai pari. Yrittää olla positiivinen ihminen tai neutraali. Ymmärtää tilaa jossa toinen on. Aiheuttaako alkoholi tai jokin lääke näitä, trauma tms. Jos on riski että toinen käy päälle, sitten varmaan parempi pysyä kaukana ja auttaa kauempaa, vaikka asumisessa ja kauppa-asioissa tms. Onko hänellä kriisipuhelimen numeroa, jos paniikki iskee tms.

Niihin ei kannata mennä mukaan, mutta ei myöskään väittää vastaan. Voi vaikka pyytää näyttämään, että "missä se iso torakka on" tai "mistä patterista kuuluu sotapropagandalähetys" ja sitten tsekata ne ja todeta, että minä en näe ja kuule niitä... Kiistämättä toisen kokemusta.

Niin, täällä palstalla on paljon ihmisiä, jotka uskovat että Usa on hieno ja hyvä valtio.. Olen miettinyt samaa miten toisi totuuden esille kun eivät mihinkään usko median takia. Ehkä on parempi jättää kokonaan omaan arvoonsa.

Vierailija kirjoitti:

Niihin ei kannata mennä mukaan, mutta ei myöskään väittää vastaan. Voi vaikka pyytää näyttämään, että "missä se iso torakka on" tai "mistä patterista kuuluu sotapropagandalähetys" ja sitten tsekata ne ja todeta, että minä en näe ja kuule niitä... Kiistämättä toisen kokemusta.

Näin

Entä jos kyseessä on mustasukkaisuusharha? Kiistäminen ei ainakaan auta. Mikä tähän oikea tapa???

Riippuu paljon ihmisestä ja harhoista. Huutaminen, syyttäminen ym. negatiivinen on vahingollista. Rauhallinen keskustelu järkevämpää, jos kovin psykoosissa on keskustelusta ei välttämättä tule mitään mutta yrittää voi. Jos toinen esim. kuvittelee, että kotona käy

varkaita, voi yrittää kysellä että mistä moiset ajatukset tulevat. Turvallisen olotilan luominen tilanteeseen auttaa. Joskus todellisuus sekoittuu harhaan, esim. näkee pimeässä jotain/kuulee ääniä, jotka ovat olemassa mutta ne tulkitaan vaik väärin, voi yrittää

vahvistaa sitä

oikeaa tulkintaa.

No minä jos mikä/kuka tiedän mikä harha on kun sain hengenvaarallisen bakteeritulehduksen. n 2 kk kesti, että ns "järki" alkoi olla kohdallaan. En usko, että te voitte tehdä oikein mitään sillä ne harhat vievät. Pieniä pausseja tuli harhojen välille, mutta taas mentiin. Lääkkeitä tuli reisilaskimoon ja ringerin kautta ilmeisen paljon. Söinkö - en. Tummatukkaisen hoitajan muistan aina , kun syötti lusikalla banaanijugurttia. Ei millään pahalla arvoisa tummahiuksinen hoitaja, mutta kammo jugurttii ei tullut Sinun habituksestasi. 

ps: kävitkö tsekaamassa henkisen tasoni, kun arven kuntoutusta katsottiin ko sairaalassa? Nyt käytit silmälaseja, kun silloin jugurttia syötäessäsi et käyttänyt? Isäsi "lentoharrastus", mutta taitaa olla omaa harhaani?

ps:2 Ja erotan suurinpiirtein harhani nyt jälkikäteen. 

ps3: pistäkää bjergele potilaan huoneeseen lappu seinälle missä potilas on. Outo huone ilman hoitajaa jailman soittokello, mutta oma kännykkäni varmasti aiheutti kysymyksiä poliisilta. Ainakin se pitkä blondi hoitaja pisti pikku virnua. Ai mistä muistan pituuden ... kas kun minulla voi olla fiksaatio pitkiin naisiin, kjun itsekkin olen pitkä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu paljon ihmisestä ja harhoista. Huutaminen, syyttäminen ym. negatiivinen on vahingollista. Rauhallinen keskustelu järkevämpää, jos kovin psykoosissa on keskustelusta ei välttämättä tule mitään mutta yrittää voi. Jos toinen esim. kuvittelee, että kotona käy

varkaita, voi yrittää kysellä että mistä moiset ajatukset tulevat. Turvallisen olotilan luominen tilanteeseen auttaa. Joskus todellisuus sekoittuu harhaan, esim. näkee pimeässä jotain/kuulee ääniä, jotka ovat olemassa mutta ne tulkitaan vaik väärin, voi yrittää

vahvistaa sitä

oikeaa tulkintaa.

Naapurihuoneen tilanteet ja kuolemiset kyllä kuulee. Sekaisin siinä tervejärkinenkin menee jos tajhunta vähääkään pätkii. .

Up

Mulle sh sanoi, että pitää korostaa sitä, ettei itse kuule muorin harhoja. Iäkäs äitini kuuli jotain, mitä muut ei.

Hän asui ensin vanhassa hirsitalossa ja hirret kuivuvat ja naksuivat. Taisi kerran olla varma, että vintillä on joku. Sitten hän muutti rivariin ja naapuritkin saivat kärsiä.

Lääkäriin mars!

Vierailija kirjoitti:

Tilanne on vaikea. Jotkut neuvovat että niihin epätosiin tarinoihin ei saa mennä mukaan, mutta jos kiistää luulon, että tätä harhaista vastaan olisi jokin salaliitto, todistaa vain olevansa siinä salaliitossa mukana.

Kysymykseen tarvittaisiin ammattilainen vastaamaan.

Ei tuohon ammattilainen sanoisi, kuin että koettaa olla rauhallinen, ehkä vaihtaa jos mahdollista puheenaihetta.

Antaa toisen puhua mitä haluaa. Ei siitä ole pakko olla samaa mieltä mutta siihen voi myös myhäillä tyyliin että pohdin asiaa.

Harvoin noissa on väkivallan uhkaa. Useimmin vaan tappavat keskustelun eli eristävät kyseisen ihmisen. Toki heillä voi omat yhteisönsä olla.

Taitaa vaan olla että kovin harhaiset ihmiset eivät ole yhteisöhakuisia. Ne harhat skitsofreniassa eivät ole kertomuksia vaan enemmän.kokemusta vainotuksi ja valvotuksi tulemisesta. Henkilökohtaista kauhua.

Tai voimakasta varmuutta pahan suunnitelmallisuudesta. Mutta jossain johtaahan harhaisuus invalidisoi eli syrjäyttää.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos kyseessä on mustasukkaisuusharha? Kiistäminen ei ainakaan auta. Mikä tähän oikea tapa???

Jos on väkivallan uhkaa, lähteä tilanteesta pois ja sitten suhteesta.

Toki voi selvittää menojaan pilkuntarkasti mutta sehän ei näitä edes rauhoita. Ytimeltään uskovat harhaansa, jotenkin se tyydyttää heitä samalla kun hajottaa.

Mikään määrä selittämistä ja vakuuttelua ei saa mustasukkaista luottamaan. Tämä oma kokemukseni. Tuohon ei kannata jäädä hoitamaan toista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos kyseessä on mustasukkaisuusharha? Kiistäminen ei ainakaan auta. Mikä tähän oikea tapa???

Jos on väkivallan uhkaa, lähteä tilanteesta pois ja sitten suhteesta.

Toki voi selvittää menojaan pilkuntarkasti mutta sehän ei näitä edes rauhoita. Ytimeltään uskovat harhaansa, jotenkin se tyydyttää heitä samalla kun hajottaa.

Mikään määrä selittämistä ja vakuuttelua ei saa mustasukkaista luottamaan. Tämä oma kokemukseni. Tuohon ei kannata jäädä hoitamaan toista.

Eli kun puoliso, jonka kanssa ollut vuosikaudet, jopa vuosikymmenet, niin jätetään tosta vaan kun sairastuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos kyseessä on mustasukkaisuusharha? Kiistäminen ei ainakaan auta. Mikä tähän oikea tapa???

Jos on väkivallan uhkaa, lähteä tilanteesta pois ja sitten suhteesta.

Toki voi selvittää menojaan pilkuntarkasti mutta sehän ei näitä edes rauhoita. Ytimeltään uskovat harhaansa, jotenkin se tyydyttää heitä samalla kun hajottaa.

Mikään määrä selittämistä ja vakuuttelua ei saa mustasukkaista luottamaan. Tämä oma kokemukseni. Tuohon ei kannata jäädä hoitamaan toista.

Eli kun puoliso, jonka kanssa ollut vuosikaudet, jopa vuosikymmenet, niin jätetään tosta vaan kun sairastuu?

Tietenkin jätetään, ei nainen mikään piika ja omaishoitaja ole.