G: Se läheltäpiti tilanne jossa ei onneksi käynyt mitään vakavampaa?
Lasten kanssa sattuu ja tapahtuu, mitä teillä on tapahtunut, mutta mistä selvittiin säikähdyksellä?!
Älkää ruvetko täällä toisianne moralisoimaan, vaan nyt saa kertoa aivan rauhassa...
Kommentit (10)
Yhtäkkiä lapsi olikin hävinyt näköpiiristä. Huusin, juoksin ja etsin. Missään ei näkynyt. Talon pihassa on pieni metsä, ja noin 50 metrion päässä pihasta on jyrkkä kallioputous. Siitä jos olisi mennyt niin kuolema olisi ollut varma. Löysin lapsen ihna läheltä sitä kallionreunaa. Oli onneksi puu kaatunut myrskyssä siihen eteen sen verran, että ei päässyt pitemmälle.
Onneksi ei enää asuta siellä... Asunto oli meillä vuokralla lyhyen aikaa, ja vuokraemäntä ei ollu innostunut alueen aitaamisesta...
Onneksi autoilija kerkesi jarruttamaan, muuten oltaisiin jääty kumpainenkin auton alle.
mistä alotetaan ?
3vuotiaalla jäi kolikko kurkkuun, tippui liukumäen päältä päällensä, on meinannut jäädä auton alle suojatiellä kun idiootti kuski puhui kännykkään ja meille paloi vihreät, on meinannut tukehtua n. 1000 kertaa, olimme jäädä minä ja 3 lasta rekan alle kun p. aska auto sammui keskelle valtatien risteystä ... lisääkö?
Kuopuksen kanssa olimme vielä laitoksella ja hän nukkui vieressäni. Havahduin siihen, kun vauva oli juuri tippumassa pää edellä lattialle. Sain onneksi jalasta kiinni. Vaikka lakana oli laitettu hyvin vauvan ympäri ja patjan alle, niin jotenkin hän oli päässyt liukumaan...
Sitten on lukuisia katoamistilanteita, kun lasta ei hetkeen löydy mistään... Pari tukehtumista on ollut myös lähellä, samoin autotien ylitysvaaroja.
auton ovea lukkoon. Ja toinenauto oli juuri lähdössä katsomatta ympärilleen. Karjaisin, ja onneksi lapsi pysähtyi kuin seinään. Autoilija ei pysähtynyt.
2vuotias seisoskeli nätisti mun vieressä, kunnes yhtäkkiä tempas juoksuun tielle päin. ONNEKSI onneksi viereinen mies nappasi poikaa hupusta, sillä siltä seisomalta bussi kaahasi ohitse. ja poikamme olis ollu tohjona. Suojelus enkeli? :):)
- 1 v 2 kk iässä olin huomaamatta karannut vuokramökistä ulos ja ilmeisesti suoraan laiturille ja veteen. Isä onneksi ehti paikalle niin pian, että kuulemma kenkä pilkisti vedestä ja sai jalasta kiinni, eikä käynyt mitään.
Itse puolestani vasta kortin saaneena hurjastelin tyhmyyksissäni ja päädyin parhaan kaverin kanssa ojaan, tarkasti puhelinpylvään ja koivun väliin. Selvittiin naarmuilla ja säikähdyksellä.
ylitettiin katua lasten kanssa haaraisessa risteyksessä ja sanoin että nyt voi mennä 4-vuotias lähtikin väärään suuntaan ja nippa nappa säästyi auton alta!
Asuvat aika rauhallisella aluella jossa ei kamalan paljon autoja liiku.
Mutta juuri silloin kun huomattiin lapsen kadonneen, meni autoja joka suuntaan.
Tyttäreni löytyi noin 10min päästä, autotien vierestä, ojasta... oli kiva hyppiä saappaat jalassa ojassa...
Mummi sai melkein kohtauksen. Ei ole sen jälkeen uskaltanut yksin vahtia tyttöä =(