Näkeekö pirullisen luonteen ihmisestä päälle päin? Osaatko katsoa?
Ovatko silmät sielun peili? Mitä tulkitset silmistä?
Kommentit (13)
Olen miettinyt eräitten ihmisten käytöstä, molemmilla hyvin ns vilkkaat silmät, silmät liikkuu lähes koko ajan eivätkä kauaa silmiin katso, että mitä " peliä" se oikein on. Itselleni katsekontakti on aina tärkeä ja pyrin katsomaan silmiin ihmisiä.
ap
kun ihmistä arvioi esim katseen perusteella, liikutaan aika epävarmassa maaperässä.
Syitä voi olla lukuisia. Esim. lapsuudessa vanhemmat eivät ole katsoneet silmiin, eikä ole " opittu" suoraa katsekontaktia. Hänellä voi olla myös asioita, joita hän ei hyväksy itsessään ja " piilottelee" niitä. Hän ei ehkä halua ottaa katsekontaktia, koska hän tulkitsee sen läheisyydeksi, eikä halua päästää toista ihmistä lähelle. Tai hän voi olla epärehellinen. Tai hän on vain niin levoton, ettei kykene pitämään silmiään aloillaan, eikä jalkojaan. Tai hän on vain niin ujo, ettei uskalla katsoa suoraan.
Kyllä sen huomaa.
Kun on aiemmin ollut tekemisissä kiusaavan ihmisen kanssa, tunnistaa kiusaajatyypin pirullisen hymyn, siis mikäli kiusaaja on tarpeeksi yksinkertainen taikka sadistinen vamma hänessä niin suuri että oman tilan ymmärtäminen puuttuu, niin silloin tulkitseminen ilman virhettä on helppoa.
Kyseisistä vajakeista kannattaa pysyä kaukana, vamma ei ole parantuvaa tyyppiä.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt eräitten ihmisten käytöstä, molemmilla hyvin ns vilkkaat silmät, silmät liikkuu lähes koko ajan eivätkä kauaa silmiin katso, että mitä " peliä" se oikein on. Itselleni katsekontakti on aina tärkeä ja pyrin katsomaan silmiin ihmisiä.
ap
Jossain narsisteissa kertovassa jutussa silmät pälyili "kuin näkymätöntä hoviväkeä etsien". Jotain ne skannaa koko ajan, mistä voisi hyötyä.
Epävarmat ne tunnistaa heti sopiviksi uhreiksi. Katseella voi myös kauko-ohjata, vahtia, kontrolloida ja saada toinen pelkäämään.
Jos olet ujo ja epävarma, opettele olemaan ryhdikäs noissa tilanteissa äläkä näytä pelkoa. Näihin ihmisiin voi vaan pitää etäisyyttä eikä päästää lähipiiriin vaikka kuinka tunkevat.
Toisia ihmisiä on helppo katsoa silmiin, pysytään neutraalilla maaperällä. Toisia taas vältän katsomasta, koska tilanne niin voimakas, latautunut ja tuntuu, että tuijotus on toisen haastamista.
Kyllä taas olisi aika ottaa lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Nyt olen liki 40 v ja väitän, että sen näkee. Olen testannut tätä muutaman vuoden. Pistän mieleeni, kun intuitioni (joka arvioi juuri niitä silmiä) varoittaa minua jostain ihmisestä. Yllätyksekseni ole huomannut, että olen ollut oikeassa.
Kyse on tietysti silmistä ; onko katse pälyilevä, arvioiva, tyly vai mikä. Viime vuosina olen huomannut tietyillä ihmisillä katseen, joka ikäänkuin " karkaa" alta, siinä on jotain peittelevää, ts. katse ei ole avoin. Väitän, että tällainen ihminen on epärehellinen (nyt minulla on kaksi empiiristä tutkimustulosta, mutta tutkimustyöni jatkuu)
Lisäksi pirullisuuden näkee myös yleisestä käyttäytymisestä ja siitä, onko hymy " tyhjä" vai ulottuuko se silmiin asti.On kuitenkin pari tekijää, mistä en tiedä, miten niitä arvioisin. Toisilla ihmisillä on huono maine, mutta heidän katseensa on hyvin avoin. Lisäksi oudoksun ihmisiä, jotka hymyilevät samalla kun antavat negatiivista palautetta.
Hymyilevät käärmeet, valon enkeliksi naamioituneet paholaiset. Naispomot hymyilee aina antaessaan negatiivista palautetta. Asiat esitetään ehdottoman pontevasti, eikä mikään vie täyteen naamaan vedettyä virnettä.
Psykopaattipositioon voi kuulua että hän kehottaa muut istumaan mutta jää itse seisomaan, näin se tuntee olevansa muita ylempänä. Hän voi myös olla sivussa tarkkaillen, koska tietää että muille tulee siitä epämukava olo. Taitaapa myös tietää ettei hänestä ole tasavertaiseksi ringissäistujaksi, koska on omasta mielestään parempi. Vaikka on oikeasti huonompi, kun empatiakyky puuttuu. Toki osaavat esittää ihmistä kun tarve vaatii ja kun se edistää heidän omia pyrkimyksiään. Turvatkaa selustanne! Nuo yrittävät udella ihmisten heikkouksia, jotta voisivat sitten nöyryyttää näillä tiedoilla. Omista asioistaan ne eivät kerro, kun mitään omaa sisäistä elämää niillä ei ole, muiden ideoita kyllä kierrättävät.
Onneksi on netti ja tältäkin palstalla opimme, että pahalle on asetettava rajat.
Monrstti ei oikein noin yksiiyhteen mene etttä ihmisellä on tavalllisesti useita eri rooleja: onn työ minä, perhe minä...
Näen sen pirullisuuden silmistä. Katse on ilkeä.
Anoppi katsoo minua aina siten, muita katsoo eritavalla. Muutkin ovat sen huomanneet, joten ei ole kuvittelua.
Luulin näkeväni, mutta vaimoni kohdalla erehdyin niin pahasti että en luota enää tuohon kykyyni.
Nyt olen liki 40 v ja väitän, että sen näkee. Olen testannut tätä muutaman vuoden. Pistän mieleeni, kun intuitioni (joka arvioi juuri niitä silmiä) varoittaa minua jostain ihmisestä. Yllätyksekseni ole huomannut, että olen ollut oikeassa.
Kyse on tietysti silmistä ; onko katse pälyilevä, arvioiva, tyly vai mikä. Viime vuosina olen huomannut tietyillä ihmisillä katseen, joka ikäänkuin " karkaa" alta, siinä on jotain peittelevää, ts. katse ei ole avoin. Väitän, että tällainen ihminen on epärehellinen (nyt minulla on kaksi empiiristä tutkimustulosta, mutta tutkimustyöni jatkuu)
Lisäksi pirullisuuden näkee myös yleisestä käyttäytymisestä ja siitä, onko hymy " tyhjä" vai ulottuuko se silmiin asti.
On kuitenkin pari tekijää, mistä en tiedä, miten niitä arvioisin. Toisilla ihmisillä on huono maine, mutta heidän katseensa on hyvin avoin. Lisäksi oudoksun ihmisiä, jotka hymyilevät samalla kun antavat negatiivista palautetta.